Venla Saartamo äitinsä, näyttelijä-laulaja Eija Ahvon kanssa vuonna 2009. Myös Venlan veli Joonas Saartamo on näyttelijä. Kuva: Sanoma-arkisto
Venla Saartamo äitinsä, näyttelijä-laulaja Eija Ahvon kanssa vuonna 2009. Myös Venlan veli Joonas Saartamo on näyttelijä. Kuva: Sanoma-arkisto

Paluu Salkkarit-studiolle lähes 15 vuoden tauon jälkeen oli tunteikas, Venla Saartamo kertoi MTV.fi:lle.

Näyttelijä Venla Saartamo, 33, palaa Salatut elämät -sarjaan. Asiasta kerrottiin ohjelman Facebook-sivuilla. Venlan hahmo Miia Laitela on sarjan alkuperäishahmo.

Paluu on yllättävä, sillä Venla lähti sarjasta 14 vuotta sitten, eikä hän ole juurikaan ollut julkisuudessa tuon jälkeen. Lähtö oli aikoinaan dramaattinen, sillä Miia-hahmo kuoli aivokasvaimeen lukioikäisenä.

Vuonna 2014 Venla kertoi Anna-lehden haastattelussa lähteneensä aikoinaan Salkkareista siksi, että ”otsassa oli koko ajan leima”.

– Vähitellen tuli myös ahdistavia tunteita, nolottikin. En tuntenut olevani oikea näyttelijä, saippuasarjan näyttelijähän on vähän ö-luokan tähti. Tajusin, että mitä pidempään tässä olen, sen vaikeampaa on päästä irti, Venla kertoi lehdessä.

Venla Saartamo Miia Laitelana vuonna 1999. Vieressä Ismo Laitelaa näyttelevä Esko Kovero ja Kalle Laitelaa näyttelevä Pete Lattu. Kuva: Sanoma-arkisto
Venla Saartamo Miia Laitelana vuonna 1999. Vieressä Ismo Laitelaa näyttelevä Esko Kovero ja Kalle Laitelaa näyttelevä Pete Lattu. Kuva: Sanoma-arkisto

MTV.fi:n mukaan Venlaa ei kuitenkaan tarvinnut kauan suostutella takaisin ohjelmaan.

– Puhelinsoitto tuli hyvään aikaan. Olen aina ollut tosi spontaani. Olen myös aika otettu siitä, että 15 vuoden jälkeen saan edelleen paljon hyvää palautetta Miian roolista, ja fanit ovat pyydelleet minua takaisin sarjaan. Koen, että tämä ikään kuin kiitos faneille kaikesta siitä hyvästä palautteesta, jota olen heiltä saanut, Venla kertoi sivustolle.

Salkkareiden kuvauksissa Venla on jo ollut. Hän kertoi paluun olleen tunteikas.

– Minut otettiin hyvin vastaan täällä. Itku tuli silmään, kun Eskon kanssa näimme. Hän oli odottanut kuulemma kovasti tuloani. On ollut nostalgista näytellä jälleen Peten (Lattu) ja Eskon (Kovero) kanssa, hän kertoi MTV.fi:lle.

Viime vuosina Venla on tehnyt työskennellyt muun muassa joogaohjaajana ja äänimaljahoitajana. Hän on laulanut myös Northbound- ja Runosielut-yhtyeissä. Venlalla on kaksi lasta.

Saippuaprinsessa

MTV: Kuollut klassikkohahmo palaa Salkkareihin – näyttelijä katosi julkisuudesta vuosiksi

Venla lähti aikoinaan Salkkareista kovaäänisesti ovet paukkuen, koska saippuatähteys nolotti. Hänestä kai piti tulla jotain suurta. Nyt on kuitenkin tosiasioiden edessä pakko nöyrtyä. Kahden lapsen kouluttamattomana yksinhuoltajana töitä kai pitää ottaa vastaan sieltä mistä niitä irtoaa.
Lue kommentti

Kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa, Rintamäkeläiset sai murskavoiton. Nyt odotus palkitaan.

IS TV-LEHTI: Rintamäkeläisten ensimmäinen jakso nähtiin vuonna 1972. Silloin TV2 marssitti ruutuun kaksi pientilallisperhettä, Rintamäet ja Honkoset, joiden elämää seurattiin maaseudun murrosaikana.

Kansa ihastui arkirealistiseen sarjaan, ja vuonna 1975 sitä seurasi 900 000 katsojaa. Sarjan perään on haikailtu myöhemminkin. Rintamäkeläiset sai murskavoiton, kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa. Silloin sarjasta nähtiin joulujakso vuodelta 1973.

Sotajuttuja ja pikku riitoja

Rintamäkeläiset loi Reino Lahtinen, joka oli aiemmin käsikirjoittanut toista suosittua tv-sarjaa eli Heikkiä ja Kaijaa. Rintamäkeläisten pääosiin valittiin Heikistä ja Kaijasta tutut näyttelijät Veijo Pasanen, Sirkka Lehto, Eila Roine ja Antti Haljala.

Sarjan henkilöt istuvat tyypillisesti kahvipöydässä ja keskustelevat milloin mistäkin. Keskusteluista syntyy usein riidanpoikanen.

Antti Rintamäki ja Veikko Honkonen ovat sotaveteraaneja, joten usein esillä on toinen maailmansota. Antin ja Veikon sotajutut perustuvat pitkälti käsikirjoittaja Reino Lahtisen omiin sotakokemuksiin.

Välillä puhutaan tietysti ihmissuhteista ja lipsahdetaan reilusti juoruilun puolelle. Tässä kunnostautuu erityisesti Helmi Honkonen. Helmiä näytellyt Eila Roine kertoi muutama vuosi sitten Studio55:lle nauttineensa roolistaan.

– Sain olla niin peruskateellinen, suomalainen ämmä kuin ikinä vaan. Ja minullahan oli paljon esikuvia, ja useat esikuvista sanoivat, ettei tuollaista ihmistä voi ollakaan. En maininnut, että esikuvani puhuu juuri, Roine sanoi nauraen.

Särmikkään sanailun lisäksi kansaan vetosi sarjan ajankuva. 1970-luvulla elettiin rakennemuutosta, jolloin perinteinen elinkeino maanviljely oli vaakalaudalla. Honkoset myyvätkin tilansa ja muuttavat rivitaloon kirkolle.

Politiikkaa ruudun täydeltä

Lisäksi vuosikymmenen puoluepolitisoitunut ajan henki näkyy vahvasti Rintamäkeläisissä. Antti on vennamolainen, Veikko demari ja sivuhenkilöissä on kommunisteja, kokoomuslaisia sekä kepulaisia. Poliittiset näkökannat leimahtavat yhteisiä asioita hoidettaessa, kuten meijerikysymysten äärellä.

Yhteiskunnallisista näkökulmista huolimatta sarjasta ei puutu komediallisia elementtejä. Ne nivotaan arkisiin asioihin: kun Honkoset ovat lähdössä juhliin, Veikon haisevista sukista ja likaisesta aluspaidasta saadaan aikaan kunnon suukopu.

Rintamäkeläiset, 10.8. alkaen Yle Areena

 

 

 

Vierailija

Tänään tv:ssä: Muistatko vielä Rintamäen Antin? Suomalaisten suosikkisarja palaa ruutuun

Kiva kun pakkoverorahojani suunnataan oikein ja saan katsella mustavalkoista nostalgiaa loppumattomana virtana, sellaista jonka olisi voinut sinne areenaan tunkea ihan ilman kyselyjäkin. Olisihan se vallan kauheaa jos joutuisi katsomaan vaikka jotain hittisarjoja kuten vaikka Game of thronesia jne ja pysyisi ehkä aavistuksen ajan hermolla... Noh, tärkeintähän on kuitenkin, että ne lukuisat pikkuiset herrat/rouvat saavat elää mukavaa yltäkylläistä elämäänsä ylellä onnellisena elämänsä loppuun...
Lue kommentti
Tämä kuva Dianasta otettiin Intiassa vuonna 1992, neljä kuukautta ennen Andrew Mortonin kohukirjan julkaisua. Kuva: Sanoma arkisto

Kaksikymmentä vuotta sitten kuollut prinsessa Diana tulee telkkarin kautta lähelle.

 

IS TV-LEHTI: Walesin prinsessa Dianan elämänvaiheita kertaava Diana: Omin sanoin (Diana: In Her Own Words, 2017) on puhutteleva ja henkilökohtainen dokumentti. 31. elokuuta 1997 auto-onnettomuudessa Pariisissa menehtynyt Diana tulee lähelle katsojaa, sillä ääninauhalla kuullaan hänen puhettaan ja mukana on paljon Spencerien ja Iso-Britannian kuningasperheen valokuvia ja kotifilmejä.

Kirjan lähde oli prinsessa itse.

Kensingtonin palatsissa käytiin 1991 keskustelu, jossa prinsessa kertoi elämästään ystävälleen James Colthurstille. Nauhat annettiin hovia seuranneelle journalisti Andrew Mortonille, joka kirjoitti kirjan Diana: Her True Story – in Her Own Words. Dianan kuoleman jälkeen paljastettiin kirjan lähteen olevan prinsessa itse.

Bulimiaa ja pettämistä

Pysäyttävä dokumentti on lähestymistavassaan rehellinen: tarina kerrotaan täysin Dianan näkökulmasta. Ääninauhalla ja arkistofilmeissä käydään läpi Dianan ensikohtaamista prinssi Charlesin kanssa, suhteen etenemistä kihlauksen kautta häihin ja kahden prinssin syntymään, avioeroon ja uuteen suhteeseen, joka päättyi pariisilaiseen tunneliin.

Itsensä yksin jätetyksi tunteneella prinsessalla oli takanaan useita itsemurhayrityksiä.

Dokumentin alakuloisuus syntyy Dianan särkyneestä äänestä – äänitysten aikaan itsensä yksin jätetyksi ja median jahtaamaksi tunteneella prinsessalla oli takanaan useita itsemurhayrityksiä. Hän puhuu paljon sekä bulimiasta että Camilla Parker Bowlesista, joka Dianan mukaan oli mukana kuvioissa alusta alkaen.

Nauhalla Diana toteaa olleensa niin uhrilammas ja median lelu kuin 90-luvun Marilyn ja hovin syntipukki.

Diana: Omin sanoin, National Geographic ke klo 21.00