Bomb Girls kertoo toisen maailmansodan aikaisesta ammustehtaasta, jota pyörittävät naiset.

Kanadalainen draamasarja on kiintoisa tuttavuus. Tapahtumat sijoittuvat toisen maailmansodan vuosiin ja ammustehtaaseen, jota naiset pitävät pystyssä. Monille heistä kyseessä on ensimmäinen työpaikka kodin ulkopuolella.

Päähenkilöiksi nousee nelikko Lorna, Gladys, Betty ja Kate. Lorna johtaa raskaissa oloissa työskenteleviä naisia, rikkaan perheen tyttö Gladys haluaa toimistosta muiden naisten joukkoon tehdassaliin, maalaistyttö Betty on paras pomminrakentaja ja salaperäinen Kate tarvitsee työpaikkaansa kipeämmin kuin kukaan muu. Arkea tehtaalla värittävät rintamalta tulevat viestit ja ihmissuhdesopat.

Bomb Girls,
TV2 ma klo 21.00

Näyttelijä Ushma Karnanin Konttori-hahmo Leyla on kuin huippusuositun norjalaissarja Skamin Sana!

Näyttelijä, Gimmel-yhtyeestäkin tuttu Ushma Karnani, 35, esittää Konttorin suomiversiossa Leyla Hassania, joka on muslimi. Hahmon uskonnollinen suuntaus näkyy sarjassa Leylan käyttämänä päähuivina hijabina, mutta muuten hahmon islaminuskoa ei erityisemmin korosteta.

Konttorissa Leyla muun muassa haaveilee isosta vaatekaapista ja harmittelee työkaverin avioeroa. Hahmo on Ushmaa itseään kymmenisen vuotta nuorempi.

– Leylasta on tarkoituksella tehty stereotyyppinen nuori nainen, jota kiinnostavat meikit, pojat ja julkkikset. Minusta on hauskaa, ettei hahmo edusta sarjassa islamia, vaan itseään. Hän on iloinen, avoin ja elämänmyönteinen tyyppi, Ushma kuvailee.

"On hauskaa, ettei hahmo edusta sarjassa islamia, vaan itseään."

Leylan hahmo tuo mieleen supersuositun norjalaisen teinisarja Skamin hahmon Sanan. Iman Meskinin esittämä Sanakin ruotii sarjassa poikia, ihastuksia ja teini-iän ongelmia tasa-vertaisena muiden hahmojen kanssa. Skamin faneja on ilahduttanut se, että muslimihahmo rikkoo stereotypioita ja laajentaa länsimaisessa televisiossa esitettyä ihmiskuvaa.

Norjalainen teinisarja Skam on hurmannut myös aikuisyleisön. Sana on kuvassa toinen vasemmalta. Kuva: Yle
Norjalainen teinisarja Skam on hurmannut myös aikuisyleisön. Sana on kuvassa toinen vasemmalta. Kuva: Yle

Myös Ushma on hurahtanut Yle Areenan esittämään norjalaissarjaan.

– Skam on ihana! Se kuvaa hyvin nykypäivää. Katsoin ensimmäisen tuotantokauden jaksot päivässä, Ushma kertoo.

Apua Googlesta

Konttoriin ja Leylan rooliin Ushma päätyi koekuvausten kautta.

– Edukseni saattoivat koitua etniset piirteeni, Ushma arvelee viitaten intialaisjuuriinsa.

Ushman äiti on suomalainen ja isä intialainen. Roolihahmoonsa hän perehtyi ottamalla selvää islaminuskosta ja musliminaisten kokemuksista.

– Minulla ei ole juurikaan muslimituttuja, joiden avulla olisin voinut tutustua aihepiiriin. Harkitsin meneväni Helsingin Itäkeskukseen bongaamaan kivan muslimitytön, mutta en lopulta kehdannut. Nolottaa myöntää, mutta apua löysin muun muassa googlettamalla.

Viime aikoina enimmäkseen teatterissa näytellyt Ushma yllättyi siitä, miten eri tavalla kameralle pitää näytellä. Lavalla eleiden pitää olla liioiteltuja ja suuria, kameran edessä taas toimivat parhaiten pienet vivahteet.

– Nyt on kutkuttava ja helpottunut olo, kun sarja on purkissa ja pian julki.

Suomen Konttori 3.3. eteenpäin nähtävillä Elisa Viihteessä. Sarja esitetään Nelosella ensi syksynä.

Nykyisin tiedetään, että muistoja pystyy muokkaamaan.

IS TV-LEHTI: Muistaminen on ilo ja kirous. Ihminen on muistojensa summa. Mutta ovatko muistot kuin kirjasto, josta voi lainata yhden kulloinkin tarkasteluun ja palauttaa ennallaan paikoilleen? Prisman dokumentissa pohditaan mielenkiintoisia muistamisen mekanismeja ja merkityksiä.

Muistot mahdollistavat muutoksen ja kehityksen, sen, kuinka hahmotamme maailmaa, opimme ja selviydymme. Muistia tutkitaan kaiken aikaa lisää, ja vuosien varrella moni uusi testi on mullistanut aiempaa ajattelua. Yksi kiinnostavimmista seikoista on se, että muistoja pystyy muokkaamaan.

Tällöin on mahdollista esimerkiksi päästä eroon erilaisista fobioista. Dokumentissa näytetään keino, jolla pääsee eroon araknofobiasta, hämähäkkien pelosta. Usein pelkoreaktion taustalla on jokin pelottava alkumuisto, jota on mahdollista muokata muiston aktivoinnin avulla.

Voiko ihmisen muistia manipuloida epäedulliseen suuntaan?

Tutkijat tutkivat juuri nyt sitä, mitä muistamistapahtuma tekee muistolle. Kun muiston aktivoi, joutuu se prosessiin. Aivoihin paikoilleen palautuu kenties muuntunut muisto.

Menetelmä herättää kysymyksiä: voiko ihmisen muistia manipuloida epäedulliseen suuntaan? Rikostutkinnassa todistajien muistikuvat ovat keskeisessä asemassa, mutta kuinka vedenpitävästi muistiin voi luottaa? Mitä ovat valemuistot?

Tapaamme myös supermuistajan, nuoren Jake-pojan, joka muistaa vuosien takaa päivittäisiä tapahtumia. Jake on kuin elävä tietokone. Hänen aivonsa ovat kiehtova lähde tutkijoille.

Prisma: Totuus muistista, TV1 ke klo 19.00

Lapsuudenkodissaan Kimmo Ohtonen joutui pelkäämään, mutta metsässä hän koki olevansa turvassa.

Luontotoimittaja Kimmo Ohtonen, 36, kertoo keskiviikkona Inhimillinen tekijä -ohjelmassa lapsuudestaan, jossa isän henkinen ja fyysinen väkivalta oli viikoittaista, joskus jopa päivittäistä. Jakson teemana on lapsuuden pakopaikka.

Kimmo pakeni isänsä raivokohtauksia metsään, missä hän kertoo viettäneensä kokonaisia öitä, joskus jopa pari vuorokautta.

– Sinne pystyi pakenemaan ja siellä tunsi olevansa turvassa toisin kuin kotona, missä en oikeastaan koskaan lapsuudessa kokenut olevani turvassa, Kimmo kertoo ohjelmassa.

Hän on puhunut kokemuksistaan myös Helsingin Sanomien Arka paikka -ohjelmassa.

Inhimillisessä tekijässä tarinansa kertovat myös nyrkkeilijä Jussi Koivula sekä jazzpianisti Iro Haarla.

”En oikeastaan koskaan tuntenut olevani turvassa kotona.”

Nyrkeillä lyömistä, potkimista, tukistamista, kepillä hakkaamista sekä henkistä kaltoinkohtelua. Kimmo Ohtosen isän spontaani väkivalta kohdistui kaikkiin perheenjäseniin, pahimmin kahden pojan äitiin. Yhdessäkin kesäisessä muistossaan Kimmo kertoo äidin juosseen saunasta karkuun ja kirveen lentäneen tämän pään ohi.

Raivoon ei tarvittu alkoholia, vaan sen saattoi laukaista mikä tahansa. Kimmon mukaan isä kävi päänsä sisällä monia taisteluja.

– Eihän sitä lapsi ymmärtänyt eikä äitikään, että mistä se oli, Kimmo kertoo ohjelmassa.

– Olimme hänen käsittelemättömien traumojensa nyrkkeilysäkkejä, joihin suollettiin kaikkea mitä ei pystynyt ymmärtämään.

Raivoon ei tarvittu alkoholia, vaan sen saattoi laukasta mikä tahansa.

Vuosien saatossa Kimmo on käynyt terapiassa ja opetellut ymmärtämään tapahtunutta sekä päästämään irti vihasta. Hän kertoi Helsingin Sanomille käsittäneensä vasta aikuisena, että hänen äidilläänkin oli ongelmia.

– Kahden lapsen äitinä hänen olisi pitänyt ottaa vastuu ja lähteä. Mutta niin ei koskaan tapahtunut, hän sanoi.

Kimmo vietti lapsuutensa Keravalla, missä metsä alkoi takapihalta. Myös mökillä turvapaikka löytyi metsästä. Vaikka lapsuus oli karu, se antoi pohjan Kimmon työlle luontotoimittajana, -kuvaajana sekä kirjailijana.

Hän oli 9-vuotias, jälleen kerran pakomatkalla, kohdatessaan ensimmäisen kerran karhun. Kimmo koki, että karhu, jonka hän nimesi John Goodmaniksi, toivotti hänet tervetulleeksi valtakuntaansa.

Inhimillinen tekijä, TV1 keskiviikkona 22.2. klo 22.00.

Varo juonipaljastuksia! Tiistai-illan Hurjat rakkauskilot -jaksossa riittää draamaa.

Hurjat rakkauskilot -ohjelman seuraavassa jaksossa nähdään yllättävä käänne.

Ohjelman idea on se, että pariskunnat päättävät yhdessä muuttaa elämäntapojaan, mutta joutuvat asumaan erikseen viiden kuukauden ajan, jotta molemmat saisivat keskittyä elämäntaparemonttiinsa. Tiistai-illan jaksossa nähdään helsinkiläinen aviopari, kolmekymppiset Maria ja Asko, joilla on yksi pieni lapsi. Kesken kuvausten Maria tajuaa, ettei enää halua elää Askon kanssa. 

– Pitkään olen sitä miettinyt. Yksin ollessa kolahti, että jos en tee sitä nyt, en tee sitä ikinä, Maria kertoo ohjelmassa.

Maria sanoi jo ennen ohjelmaan kuuluvaa viiden kuukauden eroa, että aikoo etsiä itseään uudelleen. Hän on kyllästynyt olemaan ”pelkkä äiti ja vaimo”. Erosta Maria ilmoittaa Askolle Whatsapp-viestillä.

– Oltiin kaverin broidilla vahtimassa sen koiria ja saunaa lämmitettiin. Ihmettelin, miksi Maria ei soittanut, että voitasko me nähdä jossain tai ihan mitä tahansa muuta, mutta hän nyt halusi tehdä sen noin, surullinen Asko kertoo jaksossa.

2912507

Marian mukaan pakollisen erossaolon aikana hän on löytänyt itsestään uusia puolia, joita on kaivannut.

– Näin hirveästi kavereita ja nautin siitä, että saan olla ja mennä ja tehdä ihan mitä haluan. Sekin selkiytti ajatuksia. Tajusin, että tämä on oikeasti se, mitä haluan. Kaipaan omaa rauhaa – vaikka onkin lapsi, se on ihan mahdollista, Maria perustelee kameralle päätöstään.

Askolle ero on järkytys.

– Se (Maria) meni tänään viemään jo paperit ja kaikki.

Onko sinut jätetty tekstiviestillä, Whatsapp-viestillä, sähköpostitse tai jotenkin muuten? Kerro siitä jutun lopussa olevassa lomakkeessa. Vastauksia voidaan käyttää Me Naisten jutuissa.

Hurjat rakkauskilot Nelosella tiistaisin kello 20.00. Me Naiset ja Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.