Arman Alizad yrittää käsitellä Pohjantähden alla -jaksossa lastensuojeluun liittyviä asioita monesta eri näkökulmasta. Kuva: Sami Tuunanen

Arman Alizad miettii Pohjantähden alla -jaksossa, miten vaikeita lastensuojeluun liittyvä päätökset voivat joskus olla. – Tämä on maailman vaikein asia käsitellä, hän sanoo.

Arman Alizadin Pohjantähden alla -ohjelmassa nähdään tänään tiistai-iltana lastensuojelusta kertova jakso. Arman tapaa jaksossa sosiaalityöntekijöitä sekä huostaanotettuja nuoria. Hän haastattelee myös yhtä paria, Sofiaa ja Aleksia. Arman miettii jaksossa, etteivät lastensuojelutapaukset ole aina yksiselitteisiä. Sofian ja Aleksin pojasta tehtiin jo ennen syntymää ennaltaehkäisevä lastensuojeluilmoitus Aleksin päihde- ja vankilataustan takia.

Aleksi kertoo jaksossa, että on saanut tuomion kolmesta törkeästä huumausainerikoksesta, törkeästä pahoinpitelystä, vapaudenriistosta ja kiristyksestä. Aleksi kuitenkin ihmettelee jaksossa, miksi hänen menneisyytensä on vaikuttanut huoltajuusasioihin.

– Näiden asoihin pitäisi olla sovitettu, hän sanoo jaksossa.

”Suhtauduin aika ylimielisesti.”

Aleksi sanoo silti ymmärtävänsä, että hänen oma käytöksensä on vaikuttanut tilanteeseen.

– Lastensuojelu yritti saada mua tapaamisiin, mutta suhtauduin aika ylimielisesti. Siellä edellytettiin seuloja (huumetestejä), ja minä toimin tosi urposti. Sitten kriisipäivystys tuli poliisipartion kanssa ja selvensi, että mä olen lapsen terveydelle ja kehitykselle vaarallinen.

Tilannetta on vaikeuttanut myös se, että Sofia on antanut positiivisen näytteen kannabiksesta.

Vaikeita päätöksiä

Aleksin ja Sofian poika oli ohjelman tekohetkellä sijoitettuna sijaisperheessä kiireellisenä tapauksena. Aleksi ja Sofia näkevät poikaa pari tuntia viikossa, mutta aikovat taistella siitä, että poika voisi vielä joskus asua heidän kanssaa. Arman kysyy Aleksilta ja Sofialta, onko pari kokenut tulleensa väärinkohdelluksi vai ymmärtävätkö he lastensuojelun näkökannan ja tarkoituksen.

– Ymmärrän. Ymmärrän täysin sen. Mutta kyse ei ole siitä. Mä oon ollut perhekuntoutuksessa, ja asiat ovat menneet eteenpäin hirveetä vauhtia.

– Nyt joku toinen – parempi ihminen – pitää huolta mun pojasta, kun voisin tehdä sen itsekin ja paljon suuremmalla rakkaudella ja välittämisellä, Sofia kyynelehtii.

”Mikä on lapselle parasta? Ja kuka siitä on päättämään?”

Siitä Sofia sanoo olevansa tyytyväinen, että tietää poikansa olevan turvallisessa ja hyvässä perheessä.

Arman miettii parin tapaamisen jälkeen, miten vaikeita huostaanottopäätökset voivat joskus olla.

– Se fiilis, mikä tästä on jäänyt, on valtavan iso hämmennys. Kun se pieni lapsi on mukana tässä, niin se tekee tästä tuhatkertaisesti monimutkaisemman ihan jokaikisellä saralla. Tämä on maailman vaikein aihe käsitellä, koska näkökulma muuttuu totaalisesti riippuen kenen silmistä asiaa katsotaan. Mikä on lapselle parasta? Ja kuka siitä on päättämään? En pysty asettamaan itseäni niiden ihmisten kenkiin, ketkä tekevät noin isoja päätöksiä.  

2964695
Videolla Arman kertoo, millaisia tunteita hänellä tuli sen jälkeen, kun oli jutellut 10-vuotiaana huostaanotetun Ainon kanssa. Video ei liity Sofian ja Aleksin lapsen tapaukseen. Video: Nelonen

Arman Pohjantähden alla tiistaisin Nelosella kello 22.00. 

Me Naiset ja Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Love Island on ohjelma, jota moni ei myönnä katsovansa.

IS TV-LEHTI:

Vuoden 2005 brittirealityyn pohjautuva, 2015 käynnistynyt uusi versio marssittaa paratiisimaiseen lukaaliympäristöön kuusi sinkkumiestä ja -naista. Ensivaikutelman perusteella raakkautuvat ensimmäiset versiot pariskunnista. Pakkaa myös sekoitetaan uutterasti.

Alkuperäisversiossa sinkut olivat kuuluisuuksia. Nyt he ovat tavallisia Instagram-paljastelijoita ja pusuposeeraajia. Emäntänä toimii juontaja ja malli Caroline Flack.

Yleisön mielestä paras pariskunta voittaa lopussa 50 000 puntaa. Kisaparatiisin ulkopuolella livekatsomo seuraa koosteita villeistä tapahtumista. Aloitusjakson lopulla taloon astuvat italialaisveriset kaksosmiehet aikeenaan hurmata pari naista pois kumppaneiltaan.

Kepeää bikinibiletystä ja tyhjäpäistä möykkäämistä seuraa, kun elämän tärkeimmiksi asioiksi muodostuvat uima-allas, suosion tavoittelu ja yöllisissä hiplailuissa eteneminen. Vaikka mukana on erilaisia tyyppejä Playboy-pupuista yksinhuoltajaäiteihin, on etenkin miesanti puuduttavan kaavamaista salipullistelijaa.

Kuten Big Brotherissa, kyseessä on ihmiskoe, jossa yritetään sietää meluisia ja itsekeskeisiä kämppiksiä ja vieläpä hurmaantua heistä. Moni näistä 20–27-vuotiaista kertoo etsivänsä todellista rakkautta, mutta pinnallisen juoruamisen ja ulkonäön ruotimisen maastossa ei siltä tunnu.

Love Island, kausi 1, SUB ti–to klo 21.00

Huippusuosituksi noussut teinisarja opetti aikuiselle katsojalle ainakin sen, että nostalgiatrippi tekee hyvää.

Hurahditko sinäkin tänä keväänä Skamiin? Et ole ainoa.

Megasuosittu teinisarja on viime aikoina puhuttanut kaikenikäisiä suomalaisia. Sarjan neljä kautta on kerännyt tähän mennessä miljoonia katseluita Areenassa.

Valitettavasti Skamin viimeinen jakso nähtiin viime viikonloppuna.

Ihanaa rakkautta, ystävyyttä ja onnea täynnä oleva finaali ei jättänyt montaa ovea avoimeksi. Eikä ihmekään. Sarjan tekijät ovat olleet hyvin varmoja siitä, ettei Skamista nähdä enää uusia jaksoja.

Mutta mitä sarjasta jäi käteen neljän koukuttavan kauden jälkeen?

Listasimme 10 asiaa, jotka ehkä kaikkien aikojen paras teinisarja meille aikuisille opetti.

1. Nostalgiatrippi tekee hyvää

”Olin jo ehtinyt unohtaa, kuinka suuria tunteita teininä koettiinkaan. Sarja palautti ne hienosti mieleen. Se kaikki vatsassa nipistelevä ihanuus, kun ihastuttiin ja sekoiltiin. Eikä siitä tule keski-ikäisenäkään yhtään lohduton olo, päinvastoin tulee fiilis, että elämähän on tosi ihanaa ja söpistä.”

2. Moni asia ratkeaa puhumalla

”Oikeastaan kaikki Skamin nuorten ongelmat syntyvät siitä, että ei uskalla kertoa huolestaan kellekään. Sama ilmiö toistuu edelleen näin aikuisiällä. Sarja muistuttaa jatkuvasti sitä, että suurin osa ongelmista ratkeaa sillä, että avaa sanaisen arkkunsa.”

3. Nuoret ovat kauhean fiksuja

”Sarjassa ikuisuusaiheita käsitellään hämmentävän hienosti. Esimerkiksi mielenterveysongelmiin ja seksuaalisuuden etsimiseen suhtaudutaan lempeän mutkattomasti. Sarja valoi uskoa siihen, että maailma on menossa parempaan suuntaan. Monet nuoret osaavat suhtautua vaikeisiin asioihin paljon tasapainoisemmin kuin ennen osattiin.”

4. Kaikesta selviää

”Vaikka monessa paikassa sarjan hahmot ovat vaipumassa epätoivoon ja kuolemassa teini-iän häpeään, aina tulee joku, joka vetää ylös suosta.”

5. Tyttöihin voi aina luottaa

”Yksi ihan parhaista elementeistä sarjassa on tyttöjen välinen ystävyys. Vaikka välillä porukassa ihastutaan samoihin poikiin ja riidellään, mikään ei koskaan riko Vilden, Nooran, Evan, Sanan ja Chrisin ystävyyttä.”

6. Pussailu on ihanaa

Skamin pussailusessiot ovat niin sykähdyttäviä, että kysyimme asiantuntijalta, miten sellaisen voi toteuttaa aikuisiällä.

Lue juttu tästä: Kiehnääminen takaisin! Asiantuntijan neuvot aikuisille Skam-tason suuteluun

7. Seksi on hauska asia

”Monissa teinisarjoissa seksistä tehdään valtava tabu ja neitsyyttäkin on suojeltava kuin herkkää lasiesinettä. Skamissa seksi on hauskaa, mutkatonta ja luonnollinen osa elämää. Sarja muistuttaa, ettei petipuuhia pidä hävetä. Nautinto kuuluu kaikille – myös tytöille.”

8. Norjan kieli on niin kaunis

Onko missään muussa kielessä yhtä kaunista sanaa kusipäälle?

(Jos et jo tiennyt: kusipää on norjaksi drittsekk. Onhan se nyt kaunis.)

9. Ole ystävällinen – aina

Nooran huoneen seinällä on teksti, joka jokaisen kannattaisi muistaa, ennen kuin menee laukomaan totuuksiaan toisille ihmisille:

”Everyone you meet is fighting a battle you know nothing about. Be kind. Always.”

Vapaasti suomennettuna sitaatti menee näin: Jokainen jonka tapaat, taistelee omaa taisteluaan. Ole ystävällinen. Aina.

10. Tarvitset vain punaisen huulipunan

Kaikkia aikuisia teinityyli ei välttämättä inspiroi, mutta neljän kauden aikana Noorasta tuli monelle tyylimuusa:

”Nooran punainen huulipuna yhdistettynä muuten naturelliin ja simppeliin lookkiin on ihan paras yhdistelmä.”

Psst. Jos et ole vielä sitä ehtinyt tutustua Skamiin, sen kaikki jaksot on edelleen nähtävissä Yle Areenassa. Jos taas olen tapittanut Hartvig Nissenin koulun nuoria toivoja jo riittämiin, tsekkaa norjalaissarja Nuoret ja lupaavat (Yle Areena). Lue sarjasta lisää täältä

Sarjan käsikirjoituksen takana on sama mies, joka kirjoitti puolet Vallan linnakkeen jaksoista. Laatua luvassa siis!

Tanskalaistrilleri Petos (Bedrag, 2016) pyörii talousrikollisuuden ympärillä ja pohtii rahan valtaa eri lähtökohdista tulevien ihmisten elämässä.

Keväältä 2016 uusittavan kymmenosaisen sarjan avausjaksossa tuulivoimalaitoksessa on sattunut kuolemantapaus, joka näyttää työtapaturmalta.

Poliisi kiinnostuu tapauksesta huomatessaan, että sattuneella on yhteys energia-alan suuryritykseen.

Kotimaassaan supersuosittu Petos jatkaa tanskalaissarjojen kansainvälistä menestyskulkua, sillä trilleristä puuhataan amerikkalaisversiota. Sarjan pääkäsikirjoittaja on Jeppe Gjervig Gram, joka kirjoitti myös puolet menestyssarja Vallan linnakkeen jaksoista.

Petos ei osoittele, vaan muistuttaa, että ahneita olemme kaikki.

Taitavasti käsikirjoitettu ja itsevarmasti ohjattu trilleri osuu ja uppoaa. Raha on ikuisuusaihe, mutta tarina onnistuu silti tuntumaan tuoreelta ja ajankohtaiselta juuri tässä ajassa.

Petos ei osoittele, vaan muistuttaa, että ahneita olemme kaikki – ahneuden volyymi vain vaihtelee henkilön asemasta riippuen.

Nuori ja kunnianhimoinen juristi Claudia (Natalie Madueño) työskentelee uusiutuvan energian yrityksessä ja etenee äkisti urallaan voitettuaan lipevän pomonsa (Nikolaj Lie Kaas) luottamuksen.

Rikostutkija Mads (Thomas Bo Larsen) puolestaan koettaa saada menestynyttä suuryritystä vastuuseen laittomuuksista. Samanaikaisesti vankilasta vapautunut automekaanikko Nicky (Esben Smed) rötöstelee hankkiakseen kodin tuoreelle perheelleen.

 

Petos, Teema & Fem ma klo 22.00

Vauhdikas dokumentti näyttää tunnissa kahden miehen pyöräilymatkan Norjan pohjoisimmasta pisteestä Etelä-Afrikkaan, joka kulkee myös Suomen läpi.

IS TV-LEHTI: Tarve tavoitella äärimmäisiä kokemuksia saattaa olla monen unelma, mutta kuinka moni oikeasti toteuttaa haaveensa? Vauhdikas dokumentti Pyörällä Nordkappista Kapkaupunkiin (Kapp To Cape, 2015) seuraa kahden pyöräilijän haasteellista matkaa Norjasta Etelä-Afrikkaan.

Päivätyönsä jättäneet brittiläismiehet Reza ja Steven lähtevät tavoittelemaan lähes mahdottomalta kuulostavaa unelmaa: he pyrkivät pyöräilemään sadassa päivässä 18 000 kilometriä. Guinnessin ennätystenkirjaan nimensä haluavat miehet tietävät matkan haasteet, mutta lähtevät reissuun tavoitteenaan löytää omien kykyjensä rajat.

Kaksi vuotta valmisteltu matka kulkee myös Suomen yli. He ajavat muun muassa Joensuun ja Imatran kautta. Kaksikko korostaa, että uusien ihmisten tapaaminen on matkan tärkeintä antia.

Miesten matka vaarallisten sota-alueiden läpi ei ole niin yksinkertaista kuin he luulevat. Uhkaavien tilanteiden vuoksi kaksikon polut eroavat välillä. Vaikka matka jatkuukin myöhemmin yhdessä, monen sadan kilometrin päivävauhti vaatii paljon niin fyysisesti kuin henkisestikin. Aikataulu ei anna periksi tippaakaan.

Ruokamyrkytysten ja malariahourujen keskellä luovuttaminen ei ole kaukana. Jostain miehet löytävät kuitenkin taistelutahdon ja pääsevät vihdoin Kapkaupunkiin asti.

Ääriolosuhteissa pyöräily herättää kunnioitusta. Jatkuvasti äärimmäisyydestä toiseen vaihtuvien maisemien ja tunnelmien vaihtelu kertoo, miten pitkän matkan miehet oikeasti tekivät – niin henkisesti kuin fyysisesti.

Pyörällä Nordkappista Kapkaupunkiin TV2 Su klo 21.00