Toisenlaiset äidit -sarjan Emma oli kiinnostunut naisista ennen Tomasta. Ehkä aivotärähdys selittää seksuaalisen suuntautumisen muutoksen, Emma pohtii jakson aikana.

Video: Liv

Livin Toisenlaiset äidit -sarjan illan jaksossa kotkalainen Emma, 27, kertoo saaneensa aivotärähdyksen ja kiinnostuneensa sen jälkeen miehistä. Ennen aivotärähdystä Emma oli varma pitävänsä naisista ja haluavansa perustaa perheen naisen kanssa.

– Mä en osaa itsekään sanoa, että mitä tapahtui. Mulla on aina ollut vain naissuhteita, ja olin ajatellut, että menen naisen kanssa naimisiin, teen lapsia ja elän elämäni loppuun asti. Miehet eivät kiinnostaneet seksuaalisesti ollenkaan, Emma kertoo.

Jotain kuitenkin tapahtui?

– Luulen, että siihen liittyi se, että sain aivotärähdyksen. Rupesin tykkäämään sinisestä väristä sisustuksessa ja ainakin tämä yksi mies alkoi kiinnostaa. Mitään muuta loogista syytä en ole keksinyt, Emma vitsailee jakson aikana.

Nykyään hän on löytänyt rinnalleen Tomaksen, jonka kanssa odottaa toista lastaan.

Lisää sarjan perheistä voit lukea täällä.

Toisenlaiset äidit keskiviikkoisin klo 21.00 Livillä.

Lue myös:

Toisenlaiset äidit -sarjassa: Emiliasta tulee yksinhuoltaja ennen synnytystä

Toisenlaiset äidit -Piia: "Toiset haluavat koulutetun miehen, minä pidän afrikkalaisista"

Kari Hotakaisen, Miika Nousiaisen ja Tuomas Kyrön pitää päättää, ovatko he huolissaan. Jenni Pääskysaari kysyy miksi.

IS TV-LEHTI: Huolestuttaako Suomen henkinen ilmapiiri? Leudot talvet, syntyvyyden lasku, nyhtökauran heikko saatavuus? Naapuri kierrättää väärin, eikä markkaakaan enää saa takaisin.

Uudessa kotimaisessa keskustelusarjassa on lupa olla huolissaan. Virallisina huolehtijoina toimivat kirjailijat Tuomas Kyrö, Kari Hotakainen ja Miika Nousiainen.

”Esimerkiksi hummus saattaa olla lopussa.”

Huolehtijoista huolehtii ohjelman juontaja Jenni Pääskysaari. Lisäksi mukana on vieraita, ensimmäisessä jaksossa Aku Hirviniemi – huolestuttavaa!

Keskustelijakolmikko tunnetaan lakonisesta huumoristaan muun muassa romaanien Mielensäpahoittaja, Juoksuhaudantie ja Vadelmavenepakolainen myötä.

Onko ohjelman tarkoitus nauraa suomalaisten turhille huolille?

– Ei suinkaan. Maailmahan pyörii juuri siksi, että ihmiset ovat asioista huolissaan. Huoli aiheuttaa toimintaa, sanoo Miika Nousiainen.

– Totta toki on, että keskiluokkaisilla suomalaisilla on aikaa ja varaa olla huolissaan, Tuomas Kyrö pohtii.

– Esimerkiksi hummus saattaa olla lopussa.

Ohjelmassa keskustelupanelistit kuulevat kansalaisten lähettämiä huolia laidasta laitaan.

– Huolia on saapunut paljon, ja mukana on sekä yleisiä että yksityisiä aiheita, kertoo Jenni Pääskysaari. Keskustelutiimi kommentoi niitä omien kokemuksiensa, vaiston ja mielentilan mukaan.

– Elämänkokemukseni on tosi hyvä ja tosi huono. Aion kohdata kysymykset aidossa ja vilpittömässä vuorovaikutuksessa, lupaa Kari Hotakainen ja toteaa, ettei kehtaisi kertoa omia huoliaan.

”Itsehän olen kaiken aikaa huolissani.”

Muutkaan panelistit eivät halua rasittaa katsojia henkilökohtaisilla huolenaiheillaan.

– Itsehän olen kaiken aikaa huolissani. Siitä kokemuksellisesta lähtökohdasta on se hyöty, että tunnistan tehokkaasti huolestuneen olotilan, Nousiainen sanoo.

Pääskysaari taas kertoo, ettei hänen tapoihinsa juuri kuulu huolestua.

Kymmenosaisessa sarjassa lähestytään siis psyykkisiä syvyyksiä: jotkut ihmiset ovat huolestuneempia kuin toiset. Keskustelijoilla on perspektiiviä maan eri osista.

– Luemme yleisönosastokirjoituksia laajalti. Ne ovat parhaita paikallislehdissä tyyliin ”Sinä, joka varastit katiskani”, tuumii Nousiainen, ja lempilehtiä luetellaan: Koti-Lappi, Saarijärven Sampo...

– Hesarissa on paljon suurempia ja usein liian kliinisiä aiheita.

Miksi suomalaiset oikeastaan ovat niin paljon huolissaan?

– Kylmä pitkä talvi. 1 300 kilometriä itärajaa. Vaikea isäsuhde. Liian pienet kengät. Peruskoulu. Liian läheinen äitisuhde, Kyrö listaa.

– Turpaanvetämisen uhka on viisauden alku, filosofoi Nousiainen härmäläistä mielenmaisemaa.

– Tämä sarja ei toimisi Ruotsissa.

Testataan pari perushuolta. Säteileekö kännykkä vaarallisesti? Tappavatko punkit koko kansan? Pitääkö olla huolissaan?

– Kyllä, sähköstä tulee olla huolissaan. Sähkö on kuin Jumala, sitä ei voi nähdä. Ehkä se on pelkkä myytti. Punkki on myös mielikuvitusolento. Kuten sähkö ja Jumala, sanoo Kyrö.

– Eikä ole. Ennen talvella oli ongelma, ettei voi mennä ulos. Nyt ei voi mennä kesällä. Minua riepoo, ettei heinikossa voi olla rennosti. Tietenkin punkeista kannattaa olla huolissaan, päättää Nousiainen.

Mitä panelistit antaisivat yleislääkkeeksi suomalaisten huoliin?

– Tieto vähentää tuskaa, vastaa Nousiainen. Muut ehdottavat buranaa ja samariinia.

– Ja ainahan meillä on alkoholi, muistuttaa Hotakainen.

– Kaikki, mikä toimii kaksivuotiaalla, toimii myös 42-vuotiaalla: ruoka, uni ja lämpö, Nousiainen sanoo.

– Etäisyys on hyvä lääke, Kyrö lisää.

– Huoli kosteusongelmaisesta kylpyhuoneesta tuntuu paljon mukavammalta Mallorcalla kosteusongelmaisessa kylpyhuoneessa!

Pitääkö olla huolissaan? MTV3 to klo 21.00 

Huippukokki Jyrki Sukula innostaa uudessa ohjelmassaan nuoria ravintola-alalle. – Halusin panna hyvän kiertämään.

IS TV-LEHTI: Uudessa Sukulan suojatit -tosi-tv-ohjelmassa huippukokki Jyrki Sukula ottaa siipiensä suojaan kahdeksan elämän kolhimaa nuorta ja opastaa heidät peruskoulutuksen kautta ravintola-alan töihin.

Jyrki Sukula kertoo idean syntyneen hänen omista kokemuksistaan sekä kohtaamisista nuorten kanssa. Ravintola-alan moniammattilainen halusi myös laittaa hyvän kiertämään: Sukula hakeutui itse päämäärättömänä ja juuri peruskoulunsa päättäneenä nuorena keittiöapulaiseksi – ja sattui saamaan tukea oikeanlaisilta ihmisiltä.

– Halusin panna hyvän kiertämään. Halusin sytyttää näissä nuorissa kipinän ja auttaa heitä löytämään tekemisen ja elämään tarttumisen tahdon. He itse ovat vastuussa siitä, syttyykö kipinästä tuli ja mikä heille lopulta on mahdollista, Sukula sanoo.

– Isompi tavoitteeni on herättää keskustelua yhteiskunnan tilasta. Haluan, että vanhemmat ymmärtävät, että pitää välittää muistakin kuin omista lapsista. Poliitikkojen taas pitää tehdä työn vastaanottamisesta kannattavaa – monet nuoret pelkäävät, kuinka tulevat toimeen, jos ottavat vastaan työtä.

”Kuvittelin itsestäni enemmän kuin olen.”

Lähes 500 hakemuksen joukosta Sukula valitsi kahdeksan 18–24-vuotiasta nuorta yhdessä Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen nuoriso-ohjaajan Pinja Suorsan kanssa. 

– Luotin omiin vaistoihini ja kantokykyyni, jossa menin kyllä lopulta ihan pieleen. Kuvittelin itsestäni enemmän kuin olen, ja se näkyikin sitten  riittämättömyyden tunteena. Oli myös vaikea ymmärtää, kuinka herkkiä nuoret olivat reagoimaan pieniinkin eleisiin, Sukula myöntää.

Sukula ja nuoret tekivät yhteistyötä kuusi kuukautta. Nuorten avoimuus omasta menneisyydestään ja elämänsä vaikeuksista sai Sukulan hämmästymään.

– Nykynuoret ovat avoimia, toisin kuin me 1960-luvulla syntyneet. Nuoret puhuvat ohjelmassa rankoista jutuista, sellaisista aikalaiseni ovat vain vaienneet, Sukula sanoo.

Ohjelman myötä hän ymmärsi. kuinka tärkeää on, että lapsesta ja nuoresta välitetään.

– Kaikki lähtee vanhemmuudesta. Sitä rakkautta ei voi ulkoistaa eikä vastuuta voi sälyttää päiväkodeille tai kouluille, vaikka tilanne olisi kuinka paha.

Sukulan suojatit, Nelonen ke klo 21.00.

Illan Ensitreffit alttarilla -jaksossa tapetin poistaminen saa Tiinan ja Samuelin hermot kireällä.

Ensitreffit alttarilla -ohjelman illan jaksossa seurataan, kuinka parit muuttavat yhteen. Mikko muuttaa Heidin luo Turkuun,  Milla Kimmon kotiin Helsinkiin ja Samuel Tiinan luo Vantaalle. Tiina toivoo, että hänen asuntonsa tuntuisi myös Samuelista omalta ja on valmis tekemään siellä muutoksia. Samuel ei pidä olohuoneessa olevasta New York -aiheisesta tapetista, joten pari päättää remontoida seinän. Kaksikon pitää kuitenkin ensin poistaa tapetti ennen kuin he voivat maalata seinän valkoiseksi.

”Nyt alkoi huumori loppua tästä talosta.”

Tapetin poistaminen osoittautuu kuitenkin hankalammaksi kuin kumpikaan heistä kuvitteli. Ei mene kauan, kunnes Tiinalla kiristyy pinna. Samuel yrittää monesti rauhoitella Tiinaa, mutta hänelläkin menee hermot, kun Tiina ei lopeta panikoimista.

– Mä en jaksa tätä enää. Tää oli maailman typerin idea ikinä, Tiina sanoo jaksossa.

– En mäkään tätä enää jaksa. Nyt alkoi huumori loppua tästä talosta, Samuel sanoo.

Aikaisemmissa jaksoissa Samuelilla ja Tiinalla on mennyt hyvin, mutta saman katon alla molemmat huomaavat toisissaan ärsyttäviä puolia. Kuva: Ava
Aikaisemmissa jaksoissa Samuelilla ja Tiinalla on mennyt hyvin, mutta saman katon alla molemmat huomaavat toisissaan ärsyttäviä puolia. Kuva: Ava

Tiina pelkää, että Samuel tuhoaa hänen lattiansa

Välillä molemmat tsemppaavat ja edistyvät urakassa, mutta Tiinan hermot palavat silti vähän väliä. Erityisen paljon Tiinaa ärsyttää se, miten huolimattomasti Samuel käyttää vettä tapetin kostuttamiseen. Hän pelkää, että Samuel tuhoaa hänen lattiansa.

– Mä saan slaagin tosta veden määrästä, Tiina kommentoi.

Samuel yrittää selittää, että ei vettä niin paljon roisku, että siitä koituisi vesivahinko.

– Okei. Mä vaan tekisin sen itse eri lailla, Tiina sanoo.

– No tuu tekemään. Saat tulla tekemään. Tää ei oo mulle mikään kliimaksi, Samuel närkästyy.

Näet klipin Samuelin ja Tiinan remonttiurakasta MTV.fi:n sivuilta.

Ensitreffit alttarilla tiistaisin Avalla kello 21.00.

Milanon naisten paratiisi on mannaa kaikille Velvet – muotitalon tarina -sarjan ystäville.

IS TVLEHTI: Italialaista draamasarjaa katsoessa ei voi välttyä mielleyhtymiltä espanjalaiseen suosikkisaippuaan Velvet – muotitalon tarina. Jälleen estradilla on muotitalo, nyt milanolainen vaatetavaratalo Il paradiso delle signore eli Naisten paratiisi. Eletään 1950-lukua, ja Milanoon saapuu nukkavieru nuori nainen, sisialainen Teresa Iorio (Giusy Buscemi), joka päätyy tavarataloon töihin.

Teresa on kaunis ja luonteeltaan pippurinen, ja kitkaa ja kipinöitä aiheuttaa heti ärsyttävä tavaratalon omistaja Pietro Mori (Giuseppe Zeno). Hänen vuokseen Teresan setä on joutunut pahoihin vaikeuksiin. Mori on komea, mutta mahdoton. Sellaisista miehistä Teresalla on harmi kyllä kokemusta.

Myyntityön suhteen kokemusta sen sijaan ei ole laisinkaan. Teresa huomaa olevansa ummikko sekä muodin että asiakaspalvelun suhteen. Tavaratalon miehet silti arvostavat paitsi hänen ulkomuotoaan myös persoonallista idearikkauttaan. Myyjätärkollegat piikittelevät maalaistyttöä, ja Teresa saa oitis vihamiehiä, mutta myös ystäviä. Komeita miehiä riittää Morin ohella muitakin, muun muassa humoristinen mainosmies, Morin oikea käsi Vittorio (Alessandro Tersigni).

Monica Vullon ohjaaman tv-sarjan pohjalla on Emilé Zolan romaani Naisten paratiisi (1912). Sarjan alussa Zolan tavaramerkki, yhteiskunnallinen ja naturalistinen ote, ei välity vahvana. Tapahtumien siirtäminen 1800-luvulta veikeälle 1950-luvulle tuo väistämättä keveyttä mukanaan. Nyt koukutetaan naisia hekumalliseen bikinimuotiin.

Jatkossa kulutuskriittiset teemat kulkevat mukana, ja erityisesti keskitytään ostosparatiisin, suuren tavaratalon koneistoon, joka uhkaa hukuttaa alleen pienemmät yrittäjät. Salaperäinen Pietro Mori kamppailee tosin itsekin talousvaikeuksien kanssa ja yrittää Velvet-muotitalon Alberton tapaan saada bisneksiinsä helpotusta rikkailla naimakaupoilla.

Zolan kirjan maailmaa on myös myyjien keskinäinen kilvoittelu ja kyräily. Heti alussa Teresaa aletaan epäillä tavaratalossa sattuneista varkauksista. Kiinnostava pyrkyri on Monica (Margherita Laterza), joka käyttää kaikki keinot saavuttaakseen tavoitteensa. Zolan romaanissa naisten kilpailu on vielä räikeämpää ja julmempaa, nyt toimitaan vaivihkaisemmin. Kopea päällikkö Clara (Christiane Filangieri) yrittää pitää langat käsissään ja omat salaisuutensa verhon takana.

Vahva teema ovat perhesuhteet. Teresan setä on vankilassa, eikä suku arvosta nuoren naisen työskentelemistä pahimmalle kilpailijalle, kaiken nielevälle tavaratalolle. Kun isä saapuu vakain aikein hakemaan tytärtään takaisin Sisiliaan sulhasensa luo, joutuu Teresa kasvamaan hetkessä aikuiseksi. Tehdäkö kaikkensa sukunsa ja perheensä vuoksi vai salliako itselle pala vapautta – ja kenties rakkautta?

Velvet – muotitalon tarinaan verrattuna italialaissarja tuntuu räiskyvämmältä, mutta myös etäisemmältä. Sarja lämpenee hitaasti, ja hahmojen menneisyydestä paljastuu asteittain lisää.

Alku antaa odottaa runsaasti romanttisia kiemuroita, niin pitkään ja lempeästi herra Mori sekä myös Vittorio uutta suojattiaan tiirailevat. Kielletty hedelmä houkuttelee helposti, mutta bisneselämä on julmaa ja määrätietoista. Onko 20-osaisella sarjalla minkäänlaisia mahdollisuuksia päättyä onnellisesti vai ei – se jää katsojan jännättäväksi.

Milanon naisten paratiisi, Yle Teema ti klo 19.00.