Milena Glimbovski ja Sara Wolf perustivat kaksi vuotta sitten Berliinin Kreuzbergiin Original Unverpackt -ruokakaupan, jossa ruokaa ei myydä ollenkaan kertakäyttöisissä pakkauksissa. Kuvat: Reuters
Milena Glimbovski ja Sara Wolf perustivat kaksi vuotta sitten Berliinin Kreuzbergiin Original Unverpackt -ruokakaupan, jossa ruokaa ei myydä ollenkaan kertakäyttöisissä pakkauksissa. Kuvat: Reuters

Esimerkiksi Kööpenhaminan ja Berliinin pakkausvapaissa ruokakaupoissa voi ostaa irtona haluamansa määrän niin ruokaa ja viiniä kuin sampootakin. Muovijätettä ei synny, ja asiakas saattaa päästä aiempaa halvemmalla.

Oletko tullut ajatelleeksi, miten paljon muovia kannat kotiin ja lopulta roskiin kauppareissulta?

Kööpenhaminan Vesterbrossa avataan kesällä LØS Market -ruokakauppa, jota on markkinoitu Skandinavian ensimmäisenä pakkauksemattomana kauppana.

Painon perusteella voi ostaa kaikenlaista muroista, hunajasta ja kasviksista saippuaan ja alkoholijuomiin.

LØS Market vertaa verkkosivuillaan ostosten tekemistä irtokarkkikauppoihin. Painon perusteella voi ostaa kaikenlaista muroista, hunajasta ja kasviksista saippuaan ja alkoholijuomiin. Ostoksille voi tulla omien purkkien, pullojen, pussien tai rasioiden kera tai ostaa niitä paikan päältä.

LØS Marketiin on tulossa myös panttisysteemi. Asiakas voi ostaa esimerkiksi öljyä tai viiniä kaupan tarjoamaan pulloon ja saa pantin takaisin, kun palauttaa pullon.

Tunnetuin edeltäjä löytyy Saksasta. Ympäri maailmaa on uutisoitu berliiniläisestä Original Unverpackt -ruokakaupasta, joka avasi ovensa syksyllä 2014, kööpenhaminalaiskaupan tapaan joukkorahoituskampanjan avulla.

Ympäristö ja kukkaro kiittävät

Muovin valmistamiseen kuluu luonnonvaroja. Meret, myös Suomen vesistöt, ovat täynnä muoviroskaa. Ympäristöhallinnon verkkopalvelun mukaan yksi muovikassi voi säilyä merissä jopa 20–30 vuotta.

Kierrätys on toki hyvästä, mutta muovijätteen vähentäminen tähtää siihen, että olisi vähemmän kierrätettävää.

Pakkaukseton kauppa voi pienentää myös ruokalaskua ja hävikkiä.

Pakkaukseton kauppa voi pienentää myös ruokalaskua ja hävikkiä, kun asiakas voi ostaa juuri sen verran kuin haluaa. Esimerkiksi yhden hengen taloudessa pakkaukset voivat olla turhan suuria.

LØS Marketin mukaan pakkausvapaus voi johtaa myös halvempiin hintoihin, ainakin luomutuotteissa. Kun kauppa ostaa isoja määriä luomutuotteita ilman pakkauksia, se pystyy myymään niitä halvemmalla kuin marketit.

Pesuaineiden irtomyynti on pannassa Suomessa

Still In Berlin -lehti kirjoittaa, että Original Unverpackt kauppaa myös tiski- ja pyykinpesuaineita irtona.

Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on kieltänyt pesuaineiden täyttöpalvelumyynnin vedoten EU:n pesuaineasetukseen. Tukes on huolissaan siitä, ettei irtona pesuainetta ostava kuluttaja saa tietoa sen ainesosista. Helsingin Sanomien mukaan artiklaa on tulkittu toisin Saksan lisäksi myös Britanniassa.

Kielto sai osakseen paljon ihmettelyä pari vuotta sitten, kun ekokauppa Ruohonjuuri joutui lopettamaan pesuaineiden irtomyynnin sen vuoksi.

On sitten kyseessä olut, viini, riisi tai mysli, Berliinin Original Unverpackt -liikkeessä sitä voi ostaa haluamansa määrän irtona.
On sitten kyseessä olut, viini, riisi tai mysli, Berliinin Original Unverpackt -liikkeessä sitä voi ostaa haluamansa määrän irtona.

Pakkausvapaat kaupat sopivat esteetikoille

New York Timesin mukaan Original Unverpacktin kaltaisissa kaupoissa ei ole kyse vain ekologisuudesta.

Marketin valtavan vaihtoehtojen meren sijaan uudenlaiset kaupat tarjoavat tarkkaan valittua laatua: kymmenien riisilaatujen sijaan tarjolla voi olla vain yhtä. Ehkä vanhanaikaista, mutta helppoa.

Pakkausvapaisiin kauppoihin kuuluvat myös kauniit tilat ja purkit.

Trendi on pitkälti lähtöisin Euroopasta, mutta kasvanee myös Yhdysvalloissa. Denveriin on hiljattain avattu pakkausvapaa Zero Market. New York Timesin jutussa pohditaan, kauankohan menee, että samanlainen putiikki pamahtaa New Yorkin hipsterkaupunginosana tunnettuun Brooklyniin.

Onko muovin vähentämisellä väliä?

Parina viime syksynä Suomessa on vietetty muoviton syyskuu -kampanjaa. Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Leo Stranius kommentoi toissa vuonna Me Naisille, että täysin muoviton syyskuu on utopistinen ajatus, koska olemme liian sidottuja muoviin.

– Muovi ei ole pahin ympäristöongelmistamme. Jos ajatellaan yksilön tekemiä ekovalintoja, vaikuttavimmat tehdään asumisessa, liikkumisessa ja ruokavalinnoissa. Olennaista ei ole se, mistä ruokakassi on valmistettu, vaan mitä sen sisällä on, Stranius sanoi.

”Muovipakkauskin voi olla ekotehokas.”

Muovipakkauksen ympäristövaikutukset ovat Straniuksen mukaan suhteellisen pienet. Lisäksi pakkaus saattaa pidentää ruoan säilyvyyttä.

– Ruokaa ostaessa pakkauksen osuus yksittäisen elintarvikkeen ympäristövaikutuksista on kahden prosentin luokkaa. Se on tosi pieni määrä. Jos hyvällä pakkauksella vielä voidaan vähentää sitä, että ruoka ei päädy hävikkiin, muovipakkauskin voi olla ekotehokas.

Pakkausmuovia voi myös kierrättää

Silläkin on väliä, mitä muovipakkauksille tapahtuu käytön jälkeen.

Tämän vuoden alussa Suomessa tuli voimaan säädös, joka velvoittaa pakkausten valmistajat kierrättämään pakkausmuovia. Myös kuluttajat voivat halutessaan viedä tyhjiä ja pestyjä muovipakkauksia kierrätyspisteisiin. Muovinvalmistajien perustama Uusiomuovi-yritys jalostaa pakkauksista uusiomuovituotteita.

– Kierrätys on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on vähentää jätteen määrää, kommentoi Luonto-Liiton puheenjohtaja Varpu Määttänen Helsingin Sanomille.

Miten vähentää muovijätettä omassa arjessa? Lue vinkit.

 

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa, Rintamäkeläiset sai murskavoiton. Nyt odotus palkitaan.

IS TV-LEHTI: Rintamäkeläisten ensimmäinen jakso nähtiin vuonna 1972. Silloin TV2 marssitti ruutuun kaksi pientilallisperhettä, Rintamäet ja Honkoset, joiden elämää seurattiin maaseudun murrosaikana.

Kansa ihastui arkirealistiseen sarjaan, ja vuonna 1975 sitä seurasi 900 000 katsojaa. Sarjan perään on haikailtu myöhemminkin. Rintamäkeläiset sai murskavoiton, kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa. Silloin sarjasta nähtiin joulujakso vuodelta 1973.

Sotajuttuja ja pikku riitoja

Rintamäkeläiset loi Reino Lahtinen, joka oli aiemmin käsikirjoittanut toista suosittua tv-sarjaa eli Heikkiä ja Kaijaa. Rintamäkeläisten pääosiin valittiin Heikistä ja Kaijasta tutut näyttelijät Veijo Pasanen, Sirkka Lehto, Eila Roine ja Antti Haljala.

Sarjan henkilöt istuvat tyypillisesti kahvipöydässä ja keskustelevat milloin mistäkin. Keskusteluista syntyy usein riidanpoikanen.

Antti Rintamäki ja Veikko Honkonen ovat sotaveteraaneja, joten usein esillä on toinen maailmansota. Antin ja Veikon sotajutut perustuvat pitkälti käsikirjoittaja Reino Lahtisen omiin sotakokemuksiin.

Välillä puhutaan tietysti ihmissuhteista ja lipsahdetaan reilusti juoruilun puolelle. Tässä kunnostautuu erityisesti Helmi Honkonen. Helmiä näytellyt Eila Roine kertoi muutama vuosi sitten Studio55:lle nauttineensa roolistaan.

– Sain olla niin peruskateellinen, suomalainen ämmä kuin ikinä vaan. Ja minullahan oli paljon esikuvia, ja useat esikuvista sanoivat, ettei tuollaista ihmistä voi ollakaan. En maininnut, että esikuvani puhuu juuri, Roine sanoi nauraen.

Särmikkään sanailun lisäksi kansaan vetosi sarjan ajankuva. 1970-luvulla elettiin rakennemuutosta, jolloin perinteinen elinkeino maanviljely oli vaakalaudalla. Honkoset myyvätkin tilansa ja muuttavat rivitaloon kirkolle.

Politiikkaa ruudun täydeltä

Lisäksi vuosikymmenen puoluepolitisoitunut ajan henki näkyy vahvasti Rintamäkeläisissä. Antti on vennamolainen, Veikko demari ja sivuhenkilöissä on kommunisteja, kokoomuslaisia sekä kepulaisia. Poliittiset näkökannat leimahtavat yhteisiä asioita hoidettaessa, kuten meijerikysymysten äärellä.

Yhteiskunnallisista näkökulmista huolimatta sarjasta ei puutu komediallisia elementtejä. Ne nivotaan arkisiin asioihin: kun Honkoset ovat lähdössä juhliin, Veikon haisevista sukista ja likaisesta aluspaidasta saadaan aikaan kunnon suukopu.

Rintamäkeläiset, 10.8. alkaen Yle Areena

 

 

 

Vierailija

Tänään tv:ssä: Muistatko vielä Rintamäen Antin? Suomalaisten suosikkisarja palaa ruutuun

Kiva kun pakkoverorahojani suunnataan oikein ja saan katsella mustavalkoista nostalgiaa loppumattomana virtana, sellaista jonka olisi voinut sinne areenaan tunkea ihan ilman kyselyjäkin. Olisihan se vallan kauheaa jos joutuisi katsomaan vaikka jotain hittisarjoja kuten vaikka Game of thronesia jne ja pysyisi ehkä aavistuksen ajan hermolla... Noh, tärkeintähän on kuitenkin, että ne lukuisat pikkuiset herrat/rouvat saavat elää mukavaa yltäkylläistä elämäänsä ylellä onnellisena elämänsä loppuun...
Lue kommentti

Näyttelijä Eija Vilpas on huomannut, että nauraminen on terapeuttista.

Näyttelijä Eija Vilpas täytti vastikään 60 vuotta. Tämän olen oppinut -haastattelussaan hän kokee, että vielä on paljon tehtävää.

–Haluaisin opetella suunnistamaan. Viihdyn metsässä, mutta en uskalla mennä vieraaseen metsään edes kompassin ja kartan kanssa, koska minulla on niin onneton suuntavaisto. Ruotsin-laivallakin hytin löytäminen on aivan mahdotonta, kansansuosikki nauraa.

Ikääntyessään Eija kokee palanneensa nuoruuteensa: hän asuu taas yksin, ja perhearjen pyörittäminen on ohi. Kolme lasta ovat jo aikuisia. Seurana asuu kaksi koiraa ja kissa.

–Ystävien kanssa nauraminen on minulle tärkeää. Pitää jutella vakaviakin, mutta nauraminen on hirveän terapeuttista. Ajattelen, että kerran päivässä pitäisi nauraa oikein kunnolla, Eija sanoo.

–Ihmissuhteeni ovat aika pysyviä. Entisen miehenikin, Ville Virtasen, kanssa olemme hyviä kavereita. Ihmissuhteet voivat säilyä, vaikka elämäntilanteet muuttuvat.

Mitä Eija kertoo uskostaan? Entä 30 vuoden urastaan ”samalla raksalla”? Miten äitiys muuttuu ikääntyessä? Lue Eijan haastattelu Me Naisten uusimmasta numerosta 32/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.