Brittitutkijat kannustavat laittamaan puhelimen sähköpostisovelluksen ilmoitukset pois päältä. Myös lukemattomien viestien määrän näkyminen kuvakkeessa voi aiheuttaa turhaa stressiä. Kuva: Colourbox
Brittitutkijat kannustavat laittamaan puhelimen sähköpostisovelluksen ilmoitukset pois päältä. Myös lukemattomien viestien määrän näkyminen kuvakkeessa voi aiheuttaa turhaa stressiä. Kuva: Colourbox

Ranskassa hallitus on huolissaan siitä, että ihmiset lukevat työsähköposteja vapaalla. Tutkimusten mukaan se lisää stressiä.

Niin kätevä kapine kuin älypuhelin onkin, sen avulla työ seuraa helposti mukana joka paikkaan. Kiusaus kurkistaa työsähköpostit vaikka illalla sängyssä voi olla kova, vaikka hyvin tietäisi, että se luo turhaa stressiä ja vaarantaa yöunet.

Ranskassa poliitikot ovat huolissaan siitä, kuinka paljon töitä kansalaiset tekevät töiden jälkeen, viikonloppuisin ja lomilla. Uusi laki haluaa torjua työpuupumusta kannustamalla ihmisiä karttamaan työsähköposteja vapaalla.

Kaikki kannattavat

Ranskan sosialistihallitus ajaa työlakiuudistusta, joka velvoittaa työnantajat neuvomaan työntekijöitä sulkemaan työpuhelimensa ja olemaan lukematta työsähköposteja työajan jälkeen. Yli 50 hengen yrityksissä säännöt on kirjattava yrityksen peruskirjaan. Muuten säännöt eivät määritä tarkasti, miten työnantajan pitää huolehtia asiasta.

Uudistuksen olisi määrä tulla voimaan vuonna 2017.

Työelämää säätelevä lakiuudistus on herättänyt Ranskassa vahvoja mielipiteitä, jopa väkivaltaisia mielenosoituksia. Pääministeri Manuel Valls taisteli sen läpi poikkeuksellisesti ilman parlamentin äänestystä, ja uudistus esimerkiksi helpottaa työntekijöiden irtisanomista.

Sähköpostien vaitentamisesta ranskalaiset ovat kuitenkin yhtä mieltä: Helsingin Sanomien mukaan se on ainoa asia, jota kaikki puolueet, ammattiliitot ja jopa työnantajat näyttävät tukevan.

”Työntekijät ovat eräänlaisessa sähköisessä talutusnuorassa – kuin koirat.”

– Kaikkien tutkimusten mukaan nykyään on enemmän työperäistä stressiä kuin ennen, ja stressi on jatkuvaa, sosialistipuolueen kansanedustaja Benoit Hamon kertoo BBC:lle.

– Työntekijät jättävät toimiston fyysisesti, mutta he eivät jätä työtään. He ovat eräänlaisessa sähköisessä talutusnuorassa – kuin koirat. Tekstiviestit, viestit, sähköpostit dominoivat yksilön elämää, kunnes hän lopulta romahtaa, Hamon jatkaa.

Sähköpostien vilkuilu vaarantaa terveyden

Varsinkin kansainvälisissä yrityksissä voi olla aikaerojen vuoksi tärkeää viestiä muulloinkin kuin päiväsaikaan. Joku sanonee myös, ettei häntä häiritse lukea ja lähetellä työviestejä vapaalla. Pitääkö asiasta todella päättää lailla?

Tutkimusten mukaan työsähköpostien lukeminen vapaa-ajalla on kuitenkin yleinen ja vakava ongelma.

Työelämään erikoistunut Fortune-lehti uutisoi viime vuonna tutkimuksesta, jonka mukaan 59 prosenttia yhdysvaltalaisista käyttää älypuhelinta työntekoon vapaa-ajalla.

Lääkäriseura Duodecimin lehden mukaan työasioiden pohtiminen, työpuhelut ja sähköpostin vilkuilu pitävät yllä kognitiivisia taitoja ja kuluttavat voimavaroja. Tämä hankaloittaa työstä palautumista, joka on vapaa-ajan ja lomien tarkoitus.

Pelkkä ajatus työnteosta vapaa-ajalla nostaa stressitasoja.

Brittitutkimuksen mukaan ihmiset, jotka pitivät sähköpostin tarkistamista kaikkein hyödyllisimpänä myös kokivat siitä eniten painetta, uutisoi Telegraph tammikuussa. Tutkimuksessa havaittiin, että kaikkein eniten stressasi sähköpostisovelluksen pitäminen päällä koko päivän ja viestien tarkistaminen aikaisin aamulla ja myöhään illalla.

Alkuvuodesta ilmestyneen saksalaistutkimuksen mukaan pelkkä ajatus työnteosta vapaa-ajalla nostaa stressitasoja. Tutkijat seurasivat työntekijöitä päivinä, joina he saivat olla kokonaan vapaalla ja joina heidän piti hoitaa työasioita työajan ulkopuolella. Tutkittavat, jotka olivat tavoitettavissa vapaalla, olivat seuraavana aamulla huonolla tuulella ja stressaantuneita, kirjoittaa Business Insider. Näin oli myös silloin, kun he olivat tavoitettavissa, mutta eivät joutuneet tekemään töitä.

Stressaantuneet ihmiset ovat myös tehottomia työntekijöitä.

Töiden tekeminen kotona voi koetella myös sosiaalisia suhteita, jos kumppani tai vanhempi on vähän väliä nenä kiinni kännykässä. Telegraphin uutisoiman birttitutkimuksen mukaan sähköposteista koettu paine vaikutti kielteisesti kotioloihin. Samoilla tutkittavilla huonot olot kotona vaikeuttivat selviytymistä työssä.

Eikä kyseessä ole vain mielenterveyden ongelma. Medical Dailyn mukaan työsähköpostien lukemisesta vapaa-ajalla voi seurata tutkitusti esimerkiksi ruuansulatus-, sydän- ja verisuoni- sekä uniongelmia.

Kaiken lisäksi työviestien lukeminen vapaa-ajalla on usein turhaa siksi, ettei asiaa välttämättä pysty edistämään ennen kuin on taas työpaikalla. Kovasti stressaantuneet ihmiset ovat myös tehottomia työntekijöitä.

Työ seuraa perässä myös somessa

Sähköposti ei ole ainoa mukana kulkeva työväline. Monella työpaikalla työasioita hoidetaan sosiaalisen median ryhmissä ja ryhmäkeskusteluissa esimerkiksi WhatsAppissa ja Facebookissa.

Pikaviestipalvelut ovat käteviä, mutta ne voivat myös lisätä stressiä. Vaikka merkkiäänet ja ilmoitukset pistäisi pois päältä, ylipäätään ryhmien olemassaolosta voi syntyä sellainen olo, että työntekijän pitäisi olla jatkuvasti käytettävissä.

Sen, että on koko ajan tavoitettavissa, olisi syytä näkyä myös palkassa. Fortunen uutisoiman tutkimuksen mukaan ihmiset tekevätkin sitä enemmän töitä puhelimellaan vapaa-ajalla, mitä enemmän palkkaa ja koulutusta heillä on.

Luetko työsähköposteja vapaa-ajalla? Stressaako se sinua? Kerro kommenteissa!

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Kysely

Pitäisikö työsähköpostien hoitaminen työajan ulkopuolella kieltää?

Kyllä.
Kyllä.
56.2%
Ei.
Ei.
43.7%
Ääniä yhteensä: 16

Keskiössä on kolme ihmiskohtaloa, joihin paavi on vaikuttanut suuresti.

IS TV-LEHTI: Vuonna 2013 katolisen kirkon paaviksi noussut paavi Franciscus eli argentiinalainen Jorge Mario Bergoglio (s. 1936), on profiloitunut katolisen kirkon uudistajana. Ruotsalaisdokumentissa Franciscus, paavi joka koskettaa tutustutaan liberaalina pidetyn paavin ja katolisen kirkon suhteeseen.

Keskiössä on kolme ihmiskohtaloa, joihin paavi on vaikuttanut suuresti. Yksi on paavin vanha ystävä, toinen naispappeuden kieltämisen vuoksi katolisesta kirkosta eronnut ja kolmas syyrialaispakolainen, jonka perheen paavi Franciscus otti mukaansa Roomaan Kreikan pakolaisleireiltä.

Lähes kaksi kolmasosaa katolisen kirkon työntekijöistä on naisia, mutta heidän asemansa on yhä heikko. Seksistisen valtarakennelman murtumista tuskin nähdään vielä Franciscusin valtakaudella.

Dokumentti: Franciscus – paavi, joka koskettaa Yle Teema & Fem to 24.8. klo 19.00

Näyttelijä Antti Luusuaniemi ja mainosalalla työskentelevä vaimo Lili Zoe Ermezei ovat perhekeskeisiä työnarkomaaneja.

Näyttelijä Antti Luusuaniemi, 37, ja Lili Zoe Ermezei, 29, tapasivat kuusi vuotta sitten Budapestissa mainoskuvauksissa. Ensimmäiseksi Lili ihastui suomalaisnäyttelijän nahkalaukkuun, sitten mieheen.

– Paitsi, että Antilla oli hyvä maku, hän oli myös sympaattinen, komea, antelias ja mukava. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä, Lili kertoo.

Jo seuraavana kesänä Lili jätti uransa ja rakastamansa työn ja muutti Suomeen Antin luo.

– Olin niin nuori ja rakastunut, etten epäröinyt hetkeäkään, Lili sanoo.

Antin ammatti tosin herätti hänessä epäilyksiä.

– Pelkäsin, että Antti olisi itseään täynnä. Mutta luultavasti hän saa tarpeeksi huomiota näyttämöllä, sillä kun hän tulee kotiin, hänessä ei ole tippaakaan egoismia tai narsismia.

"Pelkäsin, että Antti olisi itseään täynnä."

Kumpikin heistä on sitä mieltä, että mustasukkaisuus vie ihan turhaa energiaa.

– Valehtelisin, jos väittäisin, ettei tunnu missään, kun Antti suutelee muita näyttelijän työssään. En silti tee siitä ongelmaa, sillä Antti osaa erottaa työn ja yksityiselämän. Olemme tiimi emmekä tunne itseämme uhatuksi, Lili sanoo.

Perhekeskeiset työnarkomaanit

Perheen ja uran välillä tasapainottelu onkin Lilin ja Antin elämässä jokapäiväinen haaste. Molemmat suhtautuvat työhönsä intohimoisesti, mutta arvostavat myös perheen yhteistä aikaa.

– Haluan tehdä työni mahdollisimman hyvin, mutta ei se ole sen tärkeämpää kuin muu elämä. Ei elämää ja perhettä voi siirtää syrjään, Antti sanoo.

"Voisin elää työlleni 24 tuntia vuorokaudessa."

– Olen aina ollut työnarkomaani ja voisin elää työlleni 24 tuntia vuorokaudessa, mutta olen oppinut Antilta, ettei se voi olla ihmisen ainoa arvo. Hän muistuttaa minua siitä, että lopussa meillä ei ole kuin perhe, mainostoimistossa strategisena johtajana työskentelevä Lili jatkaa.

Jännittikö Liliä äitipuolen rooli?  Miten Antti ja Lili jakavat  kotityöt? Mikä on ollut  heidän suhteessa vaikeinta aikaa?  Lue lisää Me Naisten numerosta 34/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.

Antin ideoima Red Carpet –leffafestivaali Hyvinkäällä 31.8. – 3.9.