Ystävälle ostetaan lahjakortti hoitoon ja kokemuksia vertaillaan naisten kesken. Onko terapiasta tullut arkista itsestä huolehtimista – jopa harrastus?

Sain syntymäpäivä­lahjaksi lahjakortin. Se oli terapiaan.

Kyseessä oli vaihtoehtoinen Rosen-terapia, joka tunnetaan myös niin sanottuna itku­terapiana. Sitä voi pitää vaikkapa lempeänä hierontana, jos siihen ei usko, mutta silti: ystäväni olivat sitä mieltä, että olin terapian tarpeessa.

En loukkaantunut, mutta vielä joitakin vuosia sitten olisin voinut. Ajat ovat muuttuneet. Kun ennen terapia oli varattu vain mielenterveysongelmaisille, nykyään siellä ravaa joka iikka. Tai siltä ainakin tuntuu. Voin luetella omasta tuttava­piiristänikin heti kymmenkunta tyyppiä, jotka ovat käyneet jonkin sortin terapiassa. Niistä haetaan muun muassa parempaa itsetuntemusta, stressinsietokykyä ja kasvua ihmisenä.

Hollywood-tähdillä on omat terapeuttinsa, mutta kyllä kotimaan julkkiksetkin osaavat. Jotkut heistä myös opiskelevat itse alalle. Muusikko A.W. Yrjänästä on tulossa hypnoterapeutti, kirjailija Anja Snellmanista psykoterapeutti. Näyttelijä Wanda Dubiel on kehittänyt oman "huutoterapian", jossa tunnetiloja puretaan äänen avulla.

Perinteisen psykoterapian rinnalle on noussut kirjava valikoima vaihtoehtoisia hoitomuotoja. On regressio-, hypno-, ­enkeli-, reikienergia-, kukka- ja mitä lie terapiaa.

Mistä tämä terapiabuumi oikein tuli? Onko terapiassa käymisestä tullut yhtä arkista itsensä huoltoa kuin kampaajakäynneistä?

Mielen kylpylään

Ainakin ajan varaaminen psykologille voi olla yhtä helppoa. Esimerkiksi psykologipalvelu Mind Spahan saa ajan näppärästi jopa netin kautta. Sarakkeesta klikataan, onko kyseessä kenties ahdistus, itsetunto-ongelmat, työstressi vai kriisi. Klik klik, listasta vapaa aika ja tunti vilahtaa ostoskoriin. Tunnin sessio koulutetun psykologin kanssa maksaa kutakuinkin saman verran kuin leikkaus ja väri trendikampaamossa.

Mind Spa tarjoaa psykologipalveluja nimenomaan "terveille" ihmisille. Yritys mainostaa itseään lauseella: Psykologilla käyminen on itsestään huolehtimista.

– Asiakkaamme ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka haluavat parantaa itse tuntemustaan tai suorituskykyään, tehdä itsestään iskunkestävämpiä elämän suhteen. Olemme vähän niin kuin mielen personal trainereita, psykologi Kaisa Varkila kertoo.

Psykologi Kaisa Varkilan vastaanotolla Mind Spassa saa tirauttaa.

Elokuvissa psykologin pakeilla pötkötetään sohvalla ja kallonkutistaja heittelee kysymyksiään potilaan pään takaa. Kaisan vastaanottohuoneessa on sohvan sijasta nojatuoli, ja hänen kanssaan nökötetään kasvotusten. Pöydällä on ­vesikannu ja paperinenäliinoja. Tämä ei ole itkuterapiaa, mutta täälläkin on lupa tirauttaa. Kaisa antaa lähinnä keskusteluapua, toisinaan myös kotitehtäviä.

Terapiassa käymiseen ei liity enää ­samanlaista häpeää kuin ­ennen. Nuoret aikuiset osaavat hakea apua kohdatessaan ­ongelmia. Kun parisuhde mättää, mennään parisuhdeterapiaan. Kun tulee ero, hakeudutaan erokurssille – niin kuin 25-vuotias Siru.

"Avopuolisoni jätti minut yllättäen, ja se oli sokki. Löysin erokurssin, mikä oli käytännössä ryhmäterapiaa yhdessä ­saman kokeneiden kanssa. Muistan hetken, kun aloin taas uskoa, että elämästäni tulee vielä joskus jotakin. Kurssi oli juuri päättynyt, oli alkukesä, ulkona tuoksui sade ja aurinko kurkisti pilven takaa."

Mutta mitä tapahtui ystäville? Sydänsuruistahan on tavattu jauhaa naisporukassa. Kaisa Varkila sanoo, että moni terapiaan tuleva kärsii yksinäisyydestä.

– Nykyään eletään aika eristäytynyttä elämää. Vaikka olisikin ystäviä, ammattilainen on sen hetken vain sinua varten. Ei tarvitse itse kysellä toiselta kuulumisia. Koulutettu psykologi osaa myös ­antaa erilaisia näkökulmia pulmiin.

Aina ystäviään ei halua rasittaa. Kun nelikymppisen Päivin isä teki itsemurhan, hän ajatteli, ettei halua kuormittaa ystäviään asialla, jota nämä eivät voi ­ymmärtää.

"Juttelin vuoden ajan joka viikko tunnin pienelle rauhalliselle naiselle. Puhuin mistä halusin, ja välillä hän teki hyviä kysymyksiä. Kerroin ajatuksiani, joita en koskaan sanoisi lähimmille ystävillenikään. Sain olla vihainen, ilkeä, alhainen. Sain luvan myös ikävöidä isääni. Terapia antoi joitakin uusia näkökulmia ja, mikä tärkeintä, sain rauhan puhua."

Uskomushoitoa vai pillereitä?

Psykologien ja psykoterapeuttien antaman avun rinnalle on noussut villi viidakko erilaisia vaihtoehtoterapioita. Toiset kutsuvat niitä täydentäviksi, toiset uskomus- tai mielihyvähoidoiksi. Niitä ovat tehneet tunnetuksi myös julkkikset. Näyttelijä Pamela Tola vannoo ­Rosen-terapian nimeen ja opiskelee vyöhyketerapeutiksi, Manuela Bosco näkee enkeleitä, antaa energiahoitoja ja kuljettaa mukanaan parantavia kiviä.

Vaihtoehtohoitoja päädytään kokeilemaan usein ihan uteliaisuudesta. 37-vuotias Paula ei tiennyt olevansa ­terapian tarpeessa ennen kuin kokeili Rosen-terapiaa.

"Ystäväni opiskeli sitä, eikä ensimmäinen kerta tuntunut juuri miltään, mutta sen jälkeen oli viikon verran ihmeellisen selkeä olo: monet asiat yhdistyivät mielessäni ihan uudella tavalla. Toisella hoitokerralla ei mennyt montakaan minuuttia, kun huomasin parkuvani hoitopöydällä kuin pieni lapsi. Minä, joka en ollut koko aikuisiällä osannut itkeä."

Tutkimustietoa vaihtoehtohoitojen kävijämäärästä saati hoitojen vaikutuksista on huonosti. Edellinen kotimainen tutkimus on 90-luvun alusta. Tampereen yliopiston dosentti Pauliina Aarva on jonkin verran tutkinut aihetta ja tutkisi lisääkin, mutta aihe ei tunnu kiinnostavan rahoittajia.

Pauliina uskoo, että uskomushoitojen suosio olisi kasvanut. Hän kutsuu niitä mieluummin täydentäviksi hoidoiksi.

– Vakavasti tai keskivaikeasti masentunut ihminen tarvitseekin lääkehoitoa, mutta epämääräiseen, tyhjään, pahaan tai vähän lättänään oloon täydentävistä hoidoista voi olla apua.

Joitakin vuosia sitten Pauliina Aarva loukkasi kätensä ja joutui sairauslomalle. Yhtäkkinen toimettomuus laukaisi aktiivisessa naisessa ahdistustilan, joka diagnosoitiin työuupumukseksi. Lääkkeeksi tarjottiin pilleripurkkeja, vaikka Pauliina tunsi tarvitsevansa mieluummin ihmistä, jolle purkaa ahdistustaan.

– Puoli miljoonaa suomalaista syö mielialalääkkeitä! Kaikki eivät voi olla niiden tarpeessa. Lasten ja nuorten ­pahoinvointiin suhtaudutaan vakavasti, mutta yli kolmikymppiselle lykätään ­resepti käteen. Lääkehoito on halvempaa kuin terapia, jossa ihminen on hoitaja kemiallisen aineen sijaan.

Plasebon taika

Lääkäriliiton mukaan vaihtoehtohoitajat tarjoavat vain plaseboa, lumelääkettä. Liitto on muun muassa vaatinut, että hoitojen antamista lapsille ja psyykkisesti sairaille pitäisi lailla rajoittaa.

Toki plasebokin voi toimia, jos siihen uskoo. Asiakkaalle ongelma voi olla kuitenkin se, että hoitojen antamista ei valvota Suomessa mitenkään. Psykoterapeutti on vielä suojattu ammattinimike, mutta periaatteessa minäkin voisin ryhtyä terapeutiksi. "Diplomi" vain seinälle ja pöytä pystyyn. Hoitajien joukossa voi siis olla myös niitä, jotka haluavat rahastaa ihmisten epätoivolla. 

Vaihtoehtohoitajat voivat käyttää ­samoja metodeja kuin laillistetut psykologit tai psykoterapeutitkin, mutta väärissä käsissä esimerkiksi hypnoosi voi olla vaarallinen väline.

Rosen-terapian sattumalta aloittanut Paula kuitenkin innostui niin, että on jatkanut siellä käymistä.

"Olen löytänyt valtavasti asioita, joita olen kantanut mukanani, ja jotka ovat vaikuttaneet kaikkeen elämässäni: parisuhteessa, töissä, ystävyyssuhteissa, äitinä… ja tämä kaikki, vaikkei minulla ole mitenkään erityisen vaikea menneisyys, päinvastoin, monessa suhteessa hyvä elämä. Jollen olisi löytänyt Rosenia, olisin ­ainakin angstisempi, epävarmempi ja jumittunut moniin asioihin, joita aiemmin pidin itsestäänselvyyksinä elämässäni."

Monissa vaihtoehtohoidoissa asiakkaaseen suhtaudutaan kokonaisuutena. Hoivaa saa sekä sielu että keho. Rosen-terapiakin voi toimia jo ihan siksi, että kosketus saa mielihyvähormoni oksitosiinin erittymään.

– Kun olin itse sairas, yksi lääkäri otti kädestä ja sanoi, että hänellä on tunne, että kaikki muuttuu vielä hyväksi. Se auttoi enemmän kuin mikään muu yhteensä. Lääkäreillä on kiire ja terveydenhuolto unohtaa henkisen ulottuvuuden, vaikka ihminen on paljon syvempi otus kuin rationalistinen ajattelu olettaa, Pauliina Aarva sanoo.

Kun uskonto on menettänyt merkityksensä ihmisten arjessa, henkistä ulottuvuutta haetaankin nyt ehkä muualta.

– Myytit ovat ihmisille valtavan tärkeitä, mutta tämä aika ei oikein suosi niitä vaan korostaa järkeä. Evankelis-luterilainen kirkko on kovin kuivakas ja ­sivuuttanut uskonnon myyttisen puolen.

Raakaa duunia, ei hupia

Mistä sitten tietää olevansa terapian tarpeessa oikeasti? Ajoittainen alakulo ja ahdistus kuuluvat normaaliin elämään. 

– Ei ole kuitenkaan normaalia olla jatkuvasti uupunut, ahdistunut tai stressaantunut, Kaisa Varkila vastaa.

Kestävätkö ihmiset ahdistusta ja alakuloa nykyään huonommin kuin ennen? Joku voisi nimittäin ilkeästi heittää terapiabuumin kielivän myös siitä, ettei nyky­ihmisillä ole oikeita ongelmia. Kun asiat ovat mukavasti – katto pään päällä, tilillä rahaa ja jääkaapissa ruokaa – voi olla liikaa aikaa kaivella omaa napanöyhtää ja tutkiskella tunteitaan.

Ennen, kun terapiaa ei ollut tarjolla joka kulman takana, pahaa oloa purettiin ehkä toimintaan. Kun säveltäjä Jean Sibelius juopotteli, Aino-vaimo hoiti puutarhaansa, itki ja kitki.

Kaisa suosittelee pahan olon purkamista toimintaan edelleen. Vakavasti masentunutta ei voi vain patistaa ylös, ulos ja lenkille, mutta tutkimusten mukaan liikunta hoitaa lievää masennusta yhtä tehokkaasti kuin mielialalääkkeet.

Hyvinvoinnin ja onnellisuuden tavoittelusta voi tulla myös suorittamista. Kaisa on nähnyt, että itsensä tutkiskeluun voi jäädä koukkuun. Silti hän ei usko, ­että kukaan juoksisi ainakaan psykologilla ihan huvikseen.

– Ymmärrän kaipuun mystiikkaan, mutta psykologi ei tee taikoja vaan tarjoaa raakaa duunia oman itsen kanssa.

Sen tajusi myös 38-vuotias Piia, joka pohti terapiaan menemistä.

"Ajattelin, että terapia voisi olla samanlaista kehittävää laatuaikaa itseni kanssa kuin laulutunnit! Hyvän terapeutin ja ­oikean terapiamuodon löytäminen ei kuitenkaan ollut helppoa. Mistä saatoin tietää, mikä minulle sopii? Sitten sain ystävältäni neuvon. Hänkin oli luullut tarvitsevansa terapeuttia, mutta olikin hommannut itselleen rakastajan – ja saanutkin muuta ajateltavaa kuin itsensä!" 

Mitä saisi olla?

Regressioterapia Usko tai älä, mutta tämän elämän ­ongelmat voivat johtua menneiden elä­mien painolasteista. Hyvä uutinen on, että niistä voi vapautua. Terapiassa matkataan entisiin elämiin hypnoosin avulla. Vaatii uskoa siihen, että jokin korkeampi voima sanelee meininkiämme.

Logoterapia Eksistentiaalinen ahdistus on ihmisen perusongelma, eikä elämässä tapahtuviin asioihin voi aina vaikuttaa, mutta omaan asenteeseensa voi. Pikemminkin filosofinen ajattelumalli kuin varsinainen terapia­menetelmä.

NLP-terapia Elämäntaitovalmentajien suosiman NLP:n eli neurolingvistisen ohjelmoinnin avulla voi yrittää muuttaa haitallisiksi tuntemiaan ajatus- ja käytösmalleja.

Enkeliterapia Energiahoidoista käytetään usein myös nimitystä enkeliterapia. Hoidossa uskotaan enkelien, henkioppaiden tai jonkin muun mystisen elämän energian johdatukseen ja parantavaan voimaa. Energiahoidon sisältö vaihtelee.

Kuvataideterapia Jokainen osaa piirtää, vaikka kuvis­tunneilta olisi jäänyt toisenlainen mieli­kuva. Oivalluksia ongelmiin kuvien tekemisen kautta.

Rosen-terapia Itkuterapiaksikin kutsuttu hoito vannoo kosketuksen voimaan. Rosen-terapeutti etsii kevyesti painelemalla kehon jännitystiloja ja lihaksiin patoutuneita tunteita.

Kukkaterapia Kukissakin on parantavaa energiaa! Kukkauutteilla hoidetaan mielen negatiivisia tunnetiloja, kuten pelkoa, ahdistusta, masennusta, uupumusta, vihaa, itseluottamuksen puutetta, pakkomielteitä, melkeinpä mitä vain. Terapeutti haastattelee potilaan ja sen perusteella sekoittaa tälle sopivan kukkauutteen. Kuulostaa höpsöltä, mutta tämänkin on kehittänyt lääkärisihminen.

Hypnoterapia Pim, olet hoikka! Hypnoosin avulla voi muokata asenteita ja ajattelumalleja mutta myös päästä eroon tupakasta tai liikakiloista.

Valokuvaterapia Oman elämän tutkiminen valokuvien kautta on voimakkaampaa kuin pelkkien muistikuvien avulla. Kuva muistuttaa, vaikka mieli yrittäisi väistää. Valokuvaa voi käyttää myös voimaannuttamisen välineenä.

Se voi olla myös harrastus

NLP:tä eli neurolingvististä ohjelmointia, äänienergiahoitoja, Rosen-terapiaa, Osho-taideterapiaa, henkistä terapiaa, energia­parannusta, shamanismia, mindfulnessia, buddhalaista meditaatiota... Satu Elina Laamanen on kokeillut niitä kaikkia.

Satu Elina innostui erilaisista vaihtoehtoterapioista 2000-luvun alussa, kun hänen äitinsä sairastui vakavasti. Kuolema tuli niin lähelle, että Satu Elina alkoi miettiä, millaista elämää halusi todella elää.

– Työni talouspäällikkönä kovine arvoineen tuntui tyhjältä, enkä ollut tyytyväinen parisuhteeseenikaan. Tajusin eläneeni ­ympäristön odotusten mukaisesti.

Satu Elina on käynyt muutaman kerran ihan tavallisen psykologin pakeilla.

– Asioiden puhkianalysoiminen ei sopinut minulle. Minua kiusattiin lapsena, mutta ei minulla sen kummempia traumoja ole. Keskityn mieluummin mahdollisuuksiin ja ­hyviin asioihin elämässäni.

Harrastus on muuttanut Satu Elinan elämän. Entinen talouspäällikkö opiskelee ­nykyään lähihoitajaksi ja antaa itsekin energia­hoitoja sekä Rosen-terapiaa.

– Tunnen itsekin pääseväni eteenpäin, kun sallin asioiden aiheuttamat tunteet ­kehossani. Niin voin vapautua niistä.

Vaikka Satu Elina on harrastanut itsensä tutkimista jo yli kymmenen vuotta, aina voi oppia uutta. Satu Elina työstää yhä esimerkiksi sitä, ettei ole löytänyt uutta parisuhdetta avioeronsa jälkeen. Silti hän tuntee olevansa nykyään rutkasti onnellisempi.

– Äitini sanoi, että näytän nuoremmalta kuin kymmenen vuotta sitten. Olen oppinut, että rakkautta voi olla elämässä muutenkin kuin vain parisuhteessa. Olen sallivampi itseäni kohtaan ja eteen tulevat vastoinkäymiset otan elämän oppiläksyinä.

Milanon naisten paratiisi on mannaa kaikille Velvet – muotitalon tarina -sarjan ystäville.

IS TVLEHTI: Italialaista draamasarjaa katsoessa ei voi välttyä mielleyhtymiltä espanjalaiseen suosikkisaippuaan Velvet – muotitalon tarina. Jälleen estradilla on muotitalo, nyt milanolainen vaatetavaratalo Il paradiso delle signore eli Naisten paratiisi. Eletään 1950-lukua, ja Milanoon saapuu nukkavieru nuori nainen, sisialainen Teresa Iorio (Giusy Buscemi), joka päätyy tavarataloon töihin.

Teresa on kaunis ja luonteeltaan pippurinen, ja kitkaa ja kipinöitä aiheuttaa heti ärsyttävä tavaratalon omistaja Pietro Mori (Giuseppe Zeno). Hänen vuokseen Teresan setä on joutunut pahoihin vaikeuksiin. Mori on komea, mutta mahdoton. Sellaisista miehistä Teresalla on harmi kyllä kokemusta.

Myyntityön suhteen kokemusta sen sijaan ei ole laisinkaan. Teresa huomaa olevansa ummikko sekä muodin että asiakaspalvelun suhteen. Tavaratalon miehet silti arvostavat paitsi hänen ulkomuotoaan myös persoonallista idearikkauttaan. Myyjätärkollegat piikittelevät maalaistyttöä, ja Teresa saa oitis vihamiehiä, mutta myös ystäviä. Komeita miehiä riittää Morin ohella muitakin, muun muassa humoristinen mainosmies, Morin oikea käsi Vittorio (Alessandro Tersigni).

Monica Vullon ohjaaman tv-sarjan pohjalla on Emilé Zolan romaani Naisten paratiisi (1912). Sarjan alussa Zolan tavaramerkki, yhteiskunnallinen ja naturalistinen ote, ei välity vahvana. Tapahtumien siirtäminen 1800-luvulta veikeälle 1950-luvulle tuo väistämättä keveyttä mukanaan. Nyt koukutetaan naisia hekumalliseen bikinimuotiin.

Jatkossa kulutuskriittiset teemat kulkevat mukana, ja erityisesti keskitytään ostosparatiisin, suuren tavaratalon koneistoon, joka uhkaa hukuttaa alleen pienemmät yrittäjät. Salaperäinen Pietro Mori kamppailee tosin itsekin talousvaikeuksien kanssa ja yrittää Velvet-muotitalon Alberton tapaan saada bisneksiinsä helpotusta rikkailla naimakaupoilla.

Zolan kirjan maailmaa on myös myyjien keskinäinen kilvoittelu ja kyräily. Heti alussa Teresaa aletaan epäillä tavaratalossa sattuneista varkauksista. Kiinnostava pyrkyri on Monica (Margherita Laterza), joka käyttää kaikki keinot saavuttaakseen tavoitteensa. Zolan romaanissa naisten kilpailu on vielä räikeämpää ja julmempaa, nyt toimitaan vaivihkaisemmin. Kopea päällikkö Clara (Christiane Filangieri) yrittää pitää langat käsissään ja omat salaisuutensa verhon takana.

Vahva teema ovat perhesuhteet. Teresan setä on vankilassa, eikä suku arvosta nuoren naisen työskentelemistä pahimmalle kilpailijalle, kaiken nielevälle tavaratalolle. Kun isä saapuu vakain aikein hakemaan tytärtään takaisin Sisiliaan sulhasensa luo, joutuu Teresa kasvamaan hetkessä aikuiseksi. Tehdäkö kaikkensa sukunsa ja perheensä vuoksi vai salliako itselle pala vapautta – ja kenties rakkautta?

Velvet – muotitalon tarinaan verrattuna italialaissarja tuntuu räiskyvämmältä, mutta myös etäisemmältä. Sarja lämpenee hitaasti, ja hahmojen menneisyydestä paljastuu asteittain lisää.

Alku antaa odottaa runsaasti romanttisia kiemuroita, niin pitkään ja lempeästi herra Mori sekä myös Vittorio uutta suojattiaan tiirailevat. Kielletty hedelmä houkuttelee helposti, mutta bisneselämä on julmaa ja määrätietoista. Onko 20-osaisella sarjalla minkäänlaisia mahdollisuuksia päättyä onnellisesti vai ei – se jää katsojan jännättäväksi.

Milanon naisten paratiisi, Yle Teema ti klo 19.00.

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

 

VAAKA

Odota, kunnes hetki on oikea. Älä levittele eteenpäin tietoa, josta et mene takuuseen. Ylireagointi voi johtaa nopeasti ongelmiin.

 

SKORPIONI

Aloita uudistukset itsestäsi. Saat päivän tapahtumista kaipaamaasi itsetunnon nostatusta. Pienet muutokset elintapoihisi tulevat tarpeeseen.

 

JOUSIMIES

Sinulla on paljon tekemistä. Et voi voittaa, jos annat tilaisuuksien livahtaa ohitse. Älä jää istuskelemaan paikoillesi.

 

KAURIS

Älä sooloile, vaan noudata sääntöjä tunnollisesti. Erityisesti liikenteessä kannattaa tänään olla erityisen varovainen. Pysy tutulla ja turvallisella maaperällä.

 

VESIMIES

Puhu tunteistasi avoimesti, niin ajatuksesi selviävät. Älä päästä ketään painostamaan sinua suuntaan tai toiseen. Ole tarkkana rahaa pyytävien tahojen kanssa.

 

KALAT

Vanha tuttu palaa elämääsi ja tarjoaa ratkaisua käsillä olevaan ongelmaan. Suunnittele seuraavaa siirtosi tarkkaan. Hätiköinti voi kostautua nopeasti.

 

OINAS

Ota riski ja tee jotain, mistä olet haaveillut jo pidempään. Aseta itsellesi selkeä tavoite. Vältä kapeakatseisuutta ja ole avoin kaikelle uudelle.

 

HÄRKÄ

Lähde kaikkeen mukaan täydellä sydämelläsi. Mene sinne, missä tapahtuu. Kerää ympärillesi erilaisia ihmisiä ja anna tilaisuus romanssin syntymiselle.

 

KAKSONEN

Kotona pysyttely voi olla hyvä ratkaisu. Ympäröi itsesi ihmisillä, joihin voit luottaa. Vanhempi sukulainen saattaa aiheuttaa sinulle harmeja.

 

RAPU

Työ ja huvi kulkevat käsi kädessä tänään. Päivä on otollinen verkostoitumiselle ja itsesi kehittämiselle. Luvassa on hyödyllisiä oivalluksia.

 

LEIJONA

Vietä aikaa uusien ihmisten kanssa ja ota heiltä opiksi. Tarkasti laadittu suunnitelma ei takaa sitä, ettei kuvaan ilmaantuisi yllätyksiä ennemmin tai myöhemmin.

 

NEITSYT

Ole huolellinen ja kiinnitä huomiota yksityiskohtiin. Virallisten asioiden hoitaminen vaatii nyt erityistä tarkkuutta. Vietä päivän päätteeksi laatuaikaa rakkaittesi kanssa.

Rakkaustohtori Jason Lepojärven mukaan kumppanin etsinnässä on kaksi kriteeriä yli muiden.

Jason Lepojärvi, 36, tullaan ikuisesti muistamaan rakkaustutkijana, joka kosi vaimoaan luentosalissa opiskelijoiden edessä Helsingissä. Tänä syksynä television katsojat ovat päässeet tutustumaan häneen yhtenä Ensitreffit alttarilla -ohjelman asiantuntijoista, jotka kulkevat sokkona avioituvien parien rinnalla.

Teologian tohtori on hyvin suorasanainen, kun pääsee puhumaan lempiteemastaan, rakkaudesta. Mutta yksi aihe siinä häntä ärsyttääkin: ”siitä oikeasta” puhuminen.

Miksi ajattelet näin, Jason Lepojärvi?

– Se, että jokaiselle olisi joku oikea, on haitallinen myytti. Totuudenmukaisempaa olisi sanoa, että me olemme kaikki vääriä. Jotkut vain ovat vähemmän vääriä, hän kertoo.

”Suomi täyttyy yksinäisistä sinkuista, koska kukaan ei löydä kumppania.”

Hän on huomannut, että myytillä on kaksi kielteistä seurausta. Ihmiset pitävät rimaa liian korkealla, ja Suomi täyttyy yksinäisistä sinkuista, koska kukaan ei löydä kumppania.

– Toinen kielteinen asia on se, että moni ulkoistaa helposti vastuun rakkaussuhteesta, kun puhutaan siitä oikeasta. Kun suhteessa tulee haasteellinen kausi, saa muka ajatella, tämä ei ollut se oikea ja lähteä noin vain kävelemään.

Lepojärven mukaan rakkaus on elämänmittainen koulu, ja sitä pitää opetella koko ajan. Alkuhuuman epäitsekkyys muuttuu helposti itsekkyydeksi, ellei rakkauden eteen työskentele tarpeeksi.

– Harva ottaa huomioon, että ihmiset muuttuvat: vuosien päästä kumppani ei ole enää se sama, jonka kanssa avioiduttiin aiemmin. Haasteemme on oppia rakastamaan yhä uudestaan sitä, jonka kanssa satumme olemaan naimisissa.

– Rakastuminen on alkuunpaneva voima, mutta se ei vie yksinään ketään maaliin. Rakkaudessa pitää sitoutua ja olla valmis tekemään jatkuvasti kaikkensa yhteisen kukoistuksen eteen.

Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa lähtötilanne on erilainen. Ohjelmassa uskotaan siihen, ettei parisuhteen tarvitse mennä aina perinteisellä kaavalla eli ensin tutustutaan vähitellen ja sitten vasta sitoudutaan.

”Yleensähän ensin seurustellaan, paneskellaan, hankitaan koira ja mennään naimisiin myöhemmin.”

– Yleensähän ensin seurustellaan, paneskellaan, hankitaan koira ja mennään naimisiin myöhemmin. Ensitreffit alttarilla -ohjelman parit sanovat kuitenkin ensimmäisenä ”tahdon” – ei pelkästään ystäviensä ja sukulaistensa edessä, vaan koko Suomen edessä. Rakkaus on heille palkinto, ei lähtökohta. Silloin täytyy löytyä entistä enemmän rohkeutta, uskoa ja tahtoa.

Ohjelmaan on hänen mukaansa valittu pelkästään sellaisia henkilöitä, jotka ovat valmiita sitoutumaan. Lepojärvi vihjaa, että mukana on ”yllättäviäkin pareja” ja että ohjelman loppua muutettiin hieman aikaisemmista kausista. Enempää hän ei suostu paljastamaan.

– Halusimme pelkästään huippumatcheja. Emme voineet ottaa mukaan sellaisia, joilla on naiivi rakkauskäsitys ja jotka toivovat, että ohjelma tarjoaa heille rakastumisen kokemuksen. Sitä emme voi heille taata, sillä vastuu on myös pareilla itsellään.

Katso myös: He ovat Ensitreffit alttarilla -sinkut

Voisiko hänen kanssaan vanheta?

Reaalimaailmassa tilanne on täysin toinen kuin televisio-ohjelmassa, ja siellä Lepojärven mukaan kumppaniksi riittää ihan tavallinen ihminen.

Mutta miten voi parhaiten löytää sen henkilön, joka on sopivin? Tai Lepojärven määritelmällä sen ”vähiten väärän”, kun harvalla on käytössä hänen kaltaistaan rakkausvalmentajaa?

Lepojärvi ei suostu antamaan yleispäteviä deittivinkkejä. Hänen mielestään asiaan ei ole matemaattista kaavaa, eikä siihen saa ikinä täyttä varmuutta. Tohtori neuvoo kuitenkin ottamaan puolison valinnassa riskejä.

– Kaksi kriteeriä kannattaa pitää mielessä. Onko hän hyvä tyyppi ja onko hänellä hyvä sydän? Kysy myös itseltäsi, voisinko kuvitella vanhenevani tämän henkilön kanssa.

Ammatillinen etäisyys unohtui

Itseään Lepojärvi kuvailee aloittelevaksi rakastajaksi, joka on ottanut myös riskejä. Nykyisen vaimonsa kanssa hän on ollut naimisissa kohta kolme vuotta. Suhde alkoi vauhdikkaasti ja päätyi varhaisessa vaiheessa iltapäivälehtien lööppeihin: ”Opettaja kosi kesken luennon Helsingin yliopistolla.” Näin kertoi muun muassa Ilta-Sanomat vuonna 2013.

Muutamassa kuukaudessa pari meni naimisiin, muutti ulkomaille ja laittoi ensimmäisen lapsensa alulle.

Lue lisää! Jason Lepojärven salamarakkaus: parissa kuukaudessa kosinta, avioliitto ja lapsi

Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, rakkaus kuljettaa Lepojärveä melkein ympäri maailmaa. Hän vastailee kysymyksiin Abilenen kaupungista Teksasista, jossa hän on puhumassa – mistäpä muustakaan kuin rakkaudesta.

– Tämä on ainutlaatuinen luentokiertue. Entiset opiskelijani Oxfordista kutsuivat minut ja koko perheeni tänne.

Kun mieheltä kysyy, lähtisikö hän uudestaan Ensitreffit alttarilla -ohjelmaan, hän vaikenee ensimmäistä kertaa haastattelun aikana hetkeksi ja vastaa sitten myöntävästi.

– Mutta en osannut etukäteen arvata, kuinka kuluttavaa se on. En pitänyt ammatillista etäisyyttä osallistujiin ja ystävystyin heidän kanssaan. Pidin kyllä siitä, mutta jos lähtisin uudestaan mukaan ohjelmaan, osaisin nyt henkisesti valmistautua tulevaan.

”Vääristynyt rakkauskäsitys johtaa pettymyksiin”

Moni Ensitreffit alttarilla -ohjelman pareista on kertonut valtavasta alkuhuumasta, jonka he ovat kokeneet nähdessään tulevan kumppaninsa ensimmäistä kertaa. Tällä kaudella nähtiin myös pari, jolla oli ristiriitaisia ajatuksia ensitapaamisestaan. Milla, 27, myönsi pettyneensä kumppaniinsa saamansa ensivaikutelman perusteella.

Miksi jotkut huumaantuvat rakkaudesta muita helpommin?

Se on Lepojärven mielestä salaperäinen juttu, eikä sille ole tyhjentävää tieteellistä selitystä. Mutta koskaan ei pitäisi rakastua pelkästään rakastumisen ideaan.

– Rakastumisen tunteeseen rakastunutta ihmistä voi verrata itsemurhapommittajaan, joka tuhoaa itsensä ja lähipiirinsä sekä jättää jälkeensä suuren suruvanan. Sellaisella ihmisellä on vääristynyt rakkauskäsitys, joka johtaa pelkästään pettymyksiin.

Rakkaus on maailman tärkein asia, ja paljon muutakin kuin tunnetta.

”Rakastuminen on kyllä makea, huima tunne. Mutta se on samalla oikukas tunne, kuin kaksiteräinen miekka.”

–  Rakastuminen on kyllä makea, huima tunne. Mutta se on samalla oikukas tunne, kuin kaksiteräinen miekka. Ongelmia tulee silloin, kun olet sitoutunut suhteeseen, mutta menet rakastumaan johonkin toiseen, Lepojärvi sanoo ja jatkaa:

–  Jos rakastut suhteesi ulkopuolella, rakastumisen tunteen lupaus ikuisesta rakkaudesta saa helposti tekemään kauheita asioita. Vahingot, kuten puolison hylkääminen tai lapsien laiminlyönti, jäävät usein pysyviksi, mutta rakastumisen lupaus ikuisesta autuudesta jää suutariksi.

Kokonaisvaltaisesti rakkaus on hyve, ominaisuus, jota voi harjoitella ja joka tukee elämäämme, Lepojärvi kuvailee.

–  Rakkaus on hyveiden kuningatar. Muut hyveet, kuten rohkeus ja viisaus, palvelevat rakkautta. Niillä ei ole arvoa, jos ei ole rakkautta.

–  Luin äskettäin lehtijutun, jossa kirjoitettiin, että suomalaiset valitsevat puolisonsa tunteen, ei järjen perusteella. Minun näkökulmastani tunne on tärkeä, mutta se ei voi olla ainoa lähtökohta rakkaussuhteessa. Jos näin on, pieleen menee. Tunteet tulevat ja menevät, mutta hyveet pysyvät.

”Jos ihminen haluaa kokea vain rakastumisen ja sen alkuhuuman, hän jää todellisesta onnesta paitsi.”

Heille, jotka vielä etsivät jalat alta -tunnetta, Lepojärvellä on uutisia. Hänen mielestään alkuhuuman ja onnistuneen parisuhteen välillä ei ole syy-seuraussuhdetta. Järkisyynä alkanut rakkaus voi kasvaa kukoistukseen yhtä todennäköisesti kuin nopeasti liekkiin leimahtanut suhde voi lopahtaa.

–  Uskallan väittää, että jos ihminen haluaa kokea vain rakastumisen ja sen alkuhuuman, hän jää todellisesta onnesta paitsi.

Oletko sinä mennyt ensitapaamisen jälkeen nopeasti naimisiin?

Kerro lyhyesti tarinasi alla olevassa kommentointikentässä.
Jätä myös nimimerkkisi ja ikäsi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vaikka räppäri Mikael Gabriel on ”diippi jätkä”, tämän viikon Vain elämää -jaksoon mahtuu paljon muutakin kuin itkua.

Kun viidennen Vain elämää -kauden artistit julkistettiin, monen reaktio oli: ”Mikael Gabriel, siis kuka?”

Sitä ihmetelleet eivät kuuluneet siihen porukkaan, joka on kuunnellut nuoren miehen kappaleita miljoonia kertoja. Esimerkiksi Älä herätä mua unesta -kappaletta on toistettu Spotifyssa yli 7 miljoonaa kertaa.

Jo ensimmäinen jakso teki selväksi, että 26-vuotias MG eli Miklu ei ole mikään kiintiöräppäri, jollainen nyt piti ohjelmaan saada. Mikaelin versio Lauri Tähkän Pauhaava sydän -kappaleesta osui ja upposi. Onpa kotisohvilla jo ehditty pohtia sitäkin, että Mikael olisi paras ohjelman historiassa nähty räppäri.

Lue myös: Mikael Gabriel loisti Vain elämää -avauksessa – 5 asiaa, joita et tiennyt räppäristä

Perjantaina televisiossa nähdään Mikaelin Vain elämää -päivä. Katsoimme sen ennakkoon ja totesimme loistavaksi.

1. Liikuttumiselta ei voi välttyä

Kyynelvaroitus, ohjelmakuvauksessa lukee. Vaikka musiikkiohjelman perimmäinen tarkoitus ei olekaan artistien ja katsojien itkettäminen, kyyneleet kuvastavat jakson tunnetasoa. Mikaelin jaksosta ei tunteita puutu.

– Voi olla, että menee aika syvälle sieluun, Mikael itsekin arvelee tulevista esityksistä jaksossa.

2. Asiaa elämästä, ei vain musiikista

Mikael on Chisun mielestä ”diippi jätkä”. Sympaattisen miehen musiikki on rehellistä ja kuvaa nuoren miehen elämää vaikeuksineen. Vaikka tarina Mikaelin nuoruudesta ja huostaanotosta on kuultu monesti, se tulee musiikin ja keskustelun kautta lähemmäs kuin aiemmin.

Jaksossa käydään läpi koko tunneskaala, eikä huumoriakaan puutu.

Usein artistit kertovat kappaleidensa tarinan olevan osittain totta, osittain keksittyä. Mikaelin jaksossa ei keskitytä biisien kirjoittamisen kiemuroihin, vaikka artisteilla varmasti riittäisi siitä keskusteltavaa. Jaksossa käsitellään vain ja ainoastaan elämää, josta musiikki on syntynyt. Elämää, johon kuuluvat myös vaikeudet ja kuolema.

3. Ei pelkkää itkemistä

Jaksossa käydään läpi koko tunneskaala, eikä huumoriakaan puutu. Erityisen hauska ja yllättäväkin on Mikaelin artisteille järjestämä ohjelmanumero lounaan ja illallisen välissä.

4. Se musiikki

Jos tunteet ovat ohjelman suola, kappaleista kuultavat uudet versiot ovat itse pihvi. Suvi Teräsniska huomauttaa jaksossa, että joutui poistamaan esityksestään alkuperäisen kappaleen sanoja, ”koska niitä tossa rap-musiikissa tuntuu olevan aika lailla”. Erityisesti Mikaelin kappaleissa sanoja riittää, kuten kuultiin myös silloin, kun Mikael esitti Vain elämää -avausjaksossa Lauri Tähkän Pauhaavasta sydämestä oman versionsa.

Muutenkin Mikaelin jakson biisit on ollut pakko vääntää kokonaan uusiksi, mikä saa ohjelman konkariosastoa edustavat Mikko Kuustosen ja Hectorinkin poistumaan edes vähän mukavuusalueeltaan ja nostaa jakson musiikillista tasoa. Myös Anna Puu yllättää tulkinnallaan.

Vain elämää, Mikaelin jakso perjantaina 30.9. Nelosella klo 20.00

Me Naiset ja Nelonen kuuluvat Sanoma-konserniin.

Vierailija

Onhan se hyvä jos Marjut Miklusta laukiaa, mutta kyseessä on kuitenkin hänen subjektiiviset arvionsa jotka perustuvat lähinnä hieman "tyttömäisille musta tuntuu" jutuille.