Kuuntele oloasi. Se kertoo, olisiko syytä mennä töihin vai jäädä kotiin. Kuva: Shutterstock

Yleisestä luulosta huolimatta ihmiset ovat supertunnollisia. Mutta kun on kipeä, pitäisi jäädä ilman syyllisyyttä kotiin lepäämään.

Olo on tahmea. Kurkkuun koskee, päätä särkee ja väsyttää – mutta kuumetta ei ole. Flunssa on ehkä tulossa, mutta pitäisikö vielä sinnitellä töissä?

Mistä tietää, milloin voi hyvällä omallatunnolla jäädä sairauslomalle?

– Ensinnäkin se riippuu tietysti työstä. Jos tekee fyysisesti raskasta työtä, jota saatetaan tehdä vieläpä ulkona, pitää ymmärtää jäädä kotiin jo vähän pienemmistä oireista. Mutta jos kyseessä on kevyt toimistotyö, on oma olo hyvä mittari – sillä reunaehdolla, että kuumeisena ei pidä mennä töihin, sanoo Terveystalon asiantuntijana toimiva työterveyslääkäri Päivi Metsäniemi.

Flunssan parina ensimmäisenä päivänä oireet ovat yleensä rajuimmat, ja silloin kannattaa jäädä lepäämään. Mutta jos kärsii vain lievästä yskästä, limakalvojen pistelystä, nuhasta, kurkkukivusta tai muista lievistä oireista, kannattaa kuulostella, miltä vointi kokonaisuutena tuntuu.

Metsäniemi muistuttaa, ettei kuumeettomuus automaattisesti tarkoita sitä, että on syytä vääntäytyä töihin.

– Jos olo on kurja, olo on kurja. Silloin ei tarvitse odottaa, että kuumemittari värähtää, ennen kuin voi jäädä sairauslomalle. Mutta kuume sen sijaan on aina merkki siitä, että on viimeistään aika jäädä kotiin.

Vatsatautipotilaan tulisi aina pysyä kotona.

– Oksentelevana ja ripuloivana ei voi mennä töihin. Mutta joskus virusperäiset vatsataudit voivat mennä ohi hyvinkin nopeasti. Jos esimerkiksi aamulla on ollut oksentelua, mutta illalla vointi on jo parempi ja ruokakin maistuu, voi seuraavana päivänä mennä jo töihin, paitsi jos on lämpöä.

– Toisin kuin monesti puhutaan, ihmiset ovat supertunnollisia. Silloin kun on kipeä pitäisi malttaa olla pois töistä – ja täysin hyvällä omallatunnolla.

Lue myös:

Joka toinen tkee töitä sairaana, mutta miksi? – 5 syytä

Näin suomalaiset sairastavat – 10 yleisintä syytä lääkärikäyntiin

Kilautatteko kipeälle työntekijälle, Anne Berner ja Saku Tuominen?

Tankkien kesässä eletään jo vuotta 1968, ja sarjan hahmoista moni on tullut elinkaarensa päähän.

Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan seitsemännessä osassa Tankkien kesä otetaan aimo harppaus ajassa eteenpäin, kesään 1968, jolloin Euroopassa jälleen kuohuu.

Poikkeuksena sarjan aiempiin romaaneihin, Tankkien kesässä on yhden sijasta toistakymmentä kertojaa, jotka puhuvat suoraan lukijalle.

Keskeisessä roolissa on aikuistunut orpopoika Juho Tiihonen, josta on tullut arkkitehti. Hän palaa maailmalta kotikaupunkiinsa Kuopioon, jossa rakennetaan uutta innolla. Puutalopihapiirit kaatuvat ryskyen modernien kerrostalojen tieltä, siirtolapuutarhat moottoriteiden. Juho haluaa selvittää, mitä tapahtui yhdelle heistä lapsista, saksalaissyntyiselle Saaralotalle, ja lapsuuden tapahtumat avautuvat uusin silmin. Sodan arvet ovat vielä tuoreita, ja Euroopan tapahtumat saavat tulevaisuudenuskon hetkeksi kaikkoamaan ja pelon ja katkeruuden nousemaan jälleen pintaan.

Aivan kuin Kähkönen haluaisi muistuttaa, että harvapa meistä on oikeasti paha.

Kähkönen kuvaa lähihistoriaamme lempeästi ja viisaudella, syyllistämättä. Monta kertojaääntä tekee romaanista humaanin ja tunteisiin vetoavan. On hyvin vaikea sanoa, kuka heistä on oikeassa, kuka väärässä. Aivan kuin Kähkönen haluaisi muistuttaa, että harvapa meistä on oikeasti paha, vaan kaikki uskovat toimivansa oikein. Se kun olisi tärkeä juttu muistaa tässäkin ajassa.

Tankkien kesä on itsenäinen teos, mutta en kuitenkaan tiedä, millaista sitä olisi lukea, jos en olisi seurannut hahmojen elämää jo 1920-luvulta lähtien. Henkilöluettelo on nimittäin neljä sivua pitkä, joten voi olla, että sekavaa.

Sarjan faneille kirja on kuitenkin kuin pitkät ja haikeat jäähyväiset; vielä kerran saamme kuulla, mitä tärkeiksi tulleille henkilöille tapahtui.

Kirjailija ei ole kertonut, aikooko vielä jatkaa löyhästi oman sukunsa kokemuksiin pohjautuvaa sarjaa. Moni henkilöistä on kuitenkin tullut elinkaarensa päähän, joten voisi kuvitella, että ei.

Siinä tapauksessa näitä ihmisiä jää kyllä ikävä.

Sirpa Kähkönen: Tankkien kesä

(Otava)

Kiinteistönvälittäjä Mira Kasslin treenaa viisi kertaa viikossa kiivetäkseen ensi kesänä Euroopan korkeimmalle vuorelle.

Televisiosta tuttu kiinteistönvälittäjä Mira Kasslin on hurahtanut kiipeilyyn. Entisen kilpapyöräilijän tavoite onkin korkealla.

– Kävin juuri kiipeilemässä Mont Blancilla ja nyt olen innostunut projektista ”valkoisen valloitus”. Lähden ensi kuussa harjoittelemaan Chamonix'iin ja uutena vuotena kohteena on Kilimanjaro. Ensi vuoden heinä-elokuussa on tarkoitus huiputtaa Mont Blanc, Mira kertoi keskiviikkona helsinkiläisen ravintola Salven avajaisissa.

Harrastuksessa turvallisuus tulee ennen kaikkea.

– Jos säät sallivat, ensin huiputetaan 4 000 metriä ja siitä sitten jatketaan eteenpäin.

Mont Blanc on Euroopan korkein vuorenhuippu, joka sijaitsee Alpeilla Italian ja Ranskan rajalla. Se ylettyy 4810 metrin korkeuteen.

”Kiipeily on hyvää treeniä henkiselle puolelle.”

Miran kiipeilykunnosta ja ruokavaliosta huolehtii personal trainer, jonka opastuksella hän treenaa viisi kertaa viikossa. Mira kirjoittaa treenistä myös nettisivuillaan

– Kiipeily on paitsi urheilua, myös hyvää treeniä henkiselle puolelle. Se on erittäin kasvattava laji, johon olen täysin hurahtanut.

Tiranan sydän on yhtä vaikuttava kuin palkittu esikoinenkin.

Pajtim Statovci voitti esikoisellaan Kissani Jugoslavia Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon kaksi vuotta sitten, ja sen käännösoikeudet on myyty moniin maihin. Kosovossa vuonna 1990 syntynyt ja Suomeen kaksivuotiaana muuttanut Statovci palaa samoihin teemoihin uutuuskirjassaan Tiranan sydän. Esikoisromaanin tapaan se ei leikittele symbolismilla, vaan on perinteisemmin kerrottu tarina, mutta aivan yhtä vaikuttava.

Tiranan sydämessä risteää kaksi tarinalinjaa. Toinen lähtee 1990-luvun alusta Albanian Tiranasta, jossa eletään Jugoslavian hajoamissotien kynnyksellä. Teini-ikäiset ystävykset Agim ja Bujar haluavat lähteä etsimään onneaan Italiaan, sillä köyhyydessä kituvalla kotimaalla, ”Euroopan takapihalla” ei ole heille mitään annettavaa. Agim tuntee olevansa väärässä ruumiissa, ja Bujarin perhe on hajonnut: isä kuollut ja sisko Ana on kadonnut tai lähtenyt.

Suru käy kaupaksi

Toinen tarinalinja seuraa Bujaria, joka päätyy Berliinin ja New Yorkin jälkeen 2000-luvun alun Suomeen. Helsingissä hän kohtaa transsukupuolisen Tanjan, joka Bujarin tavoin tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Mutta toisin kuin Tanja, Bujar haluaa tulla nähdyksi. Ja missäpä muualla surulliset elämäntarinat kävisivät parhaiten kaupaksi kuin tosi-tv-ohjelmissa.

Traaginen ja sydämeenkäypä romaani osoittaa, että Statovci osaa käsitellä isoja teemoja – nationalismia, sukupuolta ja häpeää – viisaasti ja omaperäisesti.

Pajtim Statovci: Tiranan sydän

(Otava)

Kaksi vuotta sitten avioitunut pariskunta ilmoitti tänään erostaan. Sinä aikana Lauri teki kansainvälisen läpimurron mutta jättäytyi sitten musiikkibisneksessä taka-alalle. Paulasta taas kasvoi yksi Suomen kysytyimmistä esiintyjistä.

Muusikkopariskunta Paula Vesala, 34, ja Lauri Ylönen, 37, ilmoitti tänään, että he ovat päättänet erota.

– Olemme yhdessä tehneet surullisen mutta vääjäämättömän päätöksen erota. Eroon ei liity mitään draamaa tai yllättäviä käänteitä, vaan pitkä parisuhde tuli päätökseensä, kaksikko kertoi Iltalehdelle lähettämässään viestissä.

Aivan kuten Angelina Jolie ja Brad Pitt, Paula ja Lauri olivat yhdessä 10 vuotta ennen kuin sinetöivät suhteensa vihkivalalla. Kaksikko meni naimisiin Las Vegasissa loppuvuodesta 2014.

Pitkän suhteen aikana parille syntyi Julius-poika vuonna 2008. Mutta myös molempien uralla on ehtinyt tapahtua paljon.

2003

Kuvat: handout
Kuvat: handout

Paula ja Lauri alkoivat seurustella 2000-luvun alkupuolella. Tuolloin Laurin bändi The Rasmus oli ollut jo vuosia yksi Suomen menestyneimpiä yhtyeitä. Vuonna 2003 Laurilla meni lujaa, kun Rasmus teki kansainvälisen läpimurtonsa albumillaan Dead Letters. Samoihin aikoihin Paula karisti yltään Popstars-leiman perustamalla Mira Luodin kanssa PMMP-yhteen. Heidän kesähittinsä Rusketusraidat oli menestys, ja debyyttialbumi Kuulkaas enot myi hyvin. Kaksikko palkittiin Emma-gaalassa vuoden tulokas -palkinnolla.

2005

Kuvat: Reuters ja Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen
Kuvat: Reuters ja Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen

Vuonna 2005 Rasmus lähti puolitoista vuotta kestänneelle kiertueelle ja keikkaili 38 maassa. Samoihin aikoihin PMMP teki todellisen läpimurtonsa Suomessa Kovemmat kädet -albumillaan. Paula ja Mira nappasivat lukuisia Emma-pystejä ja olivat vuosia yksi kysytyimmistä festariesiintyjistä.

2006

Lauri tienasi 2000-luvun puolivälissä enemmän kuin moni yritysjohtaja.

2008/2009

Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen
Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen

Paula ja Mira olivat vuosia erottamaton kaksikko, kuin kattila ja kansi. He tekivät ensimmäiset lapsensakin samaan aikaan.

Laurin elämään lapsi toi ryhtiä.

– Ennen saatoin valvoa aamuseitsemään, mutta nyt herään samaan aikaan leikkimään lapseni kanssa. Lopetin myös alkoholinkäytön. Tajusin, että on minun vastuullani hoitaa pojalleni yhtä hieno lapsuus kuin itsellänikin oli, Lauri kertoi Me Naisten haastattelussa vuonna 2010.

2010

2010-luvulla Paulan monilahjakkuus alkoi tulla ilmi. Hän teki ensimmäinen leffaroolissa Prinsessa-elokuvassa vuonna 2010. Sittemmin hän oli myös pääroolissa elokuvassa 3 Simoa.

2011

Paula ja Lauri harvinaisessa yhteiskuvassa Jussi-gaalassa vuonna 2011. Paula aloitti samana vuonna dramaturgian opinnot Teatterikorkeakoulussa.

Vuonna 2011 Paula julkaisi myös levyn viulisti Pekka Kuusiston kanssa. Lauri puolestaan julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa New Worldin.

2012

Kuva: Sanoma-arkisto / Ismo Henttonen ja handout/ Kaapo Kamu
Kuva: Sanoma-arkisto / Ismo Henttonen ja handout/ Kaapo Kamu

Rasmus ilmoitti jäävänsä pitkälle tauolle vuonna 2012. Samana vuonna Lauri ja Paula kampanjoivat ahkerasti, jotta Pekka Haavistosta olisi tullut presidentti. Vuonna 2012 ilmestyi myös PMMP:n toiseksi viimeinen albumi Rakkaudesta, mutta Paula keikkaili myös Kerkko Koskinen Kollektiivi -kokoonpanon kanssa.

2013

PMMP ilmoitti panevansa pillit pussiin ja järjesti laajan jäähyväiskiertueen.

Lauri nähtiin vuonna 2013 Idols-tuomarina. Hän julkaisi tuolloin myös toisen sooloalbuminsa.

2014

Paulan sooloalbumia alettiin odottaa kiihkesäti vuonna 2014, sen jälkeen kun hän oli hurmannut kaikki Vain elämää -ohjelmassa.

2014/2015

 

We had cool Finnish saturday at our house, Lauri & Paula and SMO ;) #korvapuusti#ilua#friends

A photo posted by JY (@yrcfinland) on

Paula ja Lauri muuttivat Los Angelesiin, kun Paula aloitti opiskelemaan näytelmäkirjoittamista UCLA:ssa.

Lue myös: Paula Vesala elämästään Los Angelesissa: "Puoli vuotta meni sumussa"

Kuva: Oikotie.fi
Kuva: Oikotie.fi

Elokuussa 2015 Lauri myi 6,5 miljoonalla perheen Helsingin Karhusaaressa sijaitsevan asunnon. Lauri suunnitteli ja rakennutti 500-neliöistä taloa vuosia.

Lue myös: Tältä näyttää Lauri Ylösen miljoonatalo

2016

Kuvat: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen ja Jonna Öhrnberg
Kuvat: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen ja Jonna Öhrnberg

Paulan odotettu soololevy Vesala ilmestyi viimein kesäkuussa 2016, ja albumia ylistivät niin kriitikot kuin yleisökin. Kuvassa kaksikko on Ruisrockissa, Paula esiintymässä, Lauri yleisössä.

Tällainen on Paula Vesalan sooloalbumi

Lauri on viime aikoina keskittynyt suunnittelemaan taloja. Hän saa MTV3:lle oman ohjelman. Kesäkuussa kanava tiedotti, että Lauri suunnittelee kakkoskodin perheelleen sekä talot 12 julkkikselle. Ruudussa ohjelma nähdään vuonna 2017. Lue lisää täältä.