Videolla Casey Neistat lentää muun muassa Tuikku-ravintolan yli. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio

Hauskan lennokkiajelun lisäksi Lapin upeat talvimaisemat ovat komeaa katseltavaa.

Yksi aikuisten lelu on ollut parin viime vuoden aikana yli muiden: drone eli kauko-ohjattava lennokki. Lennättämisen riemun lisäksi niiden avulla on saatu hienoa kuvamateriaalia yläilmoista.

Toistaiseksi droneja ei kuitenkaan ole valmistettu ihmisten lennättämistä varten. Youtube-persoona Casey Neistat kuitenkin korjasi tilanteen yhdessä Samsungin kanssa. Miestä ja hänen lumilautaansa varten rakennettiin järeä lennokki, ja lopputuloksena on tämä hieno video, joka kerää tällä hetkellä runsaasti katseluja Youtubessa sekä huomiota sosiaalisessa mediassa.

Videosta ovat kirjoittaneet muun muassa kansainväliset sivustot Cnet ja The Verge.

Suomalaista ilahduttaa etenkin se, että video on kuvattu Levin hiihtokeskuksessa Suomen Lapissa. Casey Neistat lautailee lennokkinsa perässä Levin kylänraiteilla ja ylhäällä tunturissa.

Tämä on jälleen yksi voitto Suomen matkailulle sen lisäksi, että Saara Aalto toi Suomea näkyväksi Britannian X Factorissa ja useat kansainväliset sivustot ylistäneet maatamme matkakohteena. National Geographic muun muassa hehkutti karkkejamme ja Buzzfeed teki hurmaavan videon Saariselän lasi-iglukylästä.

Kesätyöntekijät ovat nimittäin tulossa sinunkin työpaikallesi, ja he olivat alakoulussa silloin, kun sinä aloitit töissä.

Mistä tietää tulleensa vanhaksi? Siitä, että työpaikalle tulee kesätyöntekijöitä, jotka ovat syntyneet noin vuonna 1997. Heidän kanssaan kommunikoinnissa täytyy olla tarkkana – varomattomalle tulee helposti tuhnuisen iäkäs olo. Tässä pikaopas kohtaamisten tueksi.

1. Varaudu tähän

90-luvun loppupuolella syntyneiden muistijäljet alkavat vasta milleniumin jälkeen! Heiltä ei kannata kysyä, missä he olivat, kuin he kuulivat prinsessa Dianan kuolemasta. Turvallisia puheenaiheita ovat parin viime vuoden tapahtumat, ihmissuhteet, työhön liittyvät nykyasiat, kuulumiset.

Huomaa! Heidän nostalgiset lapsuusmuistonsa, lapsuuden jäätelönsä ja hittibiisinsä ovat eri kuin sinun:

”No kyllä tuli vähän kalkkisolo, kun kesätyöntekijä ei osannut Ultra Bran hittejä. Totesi, että hänen äitinsä kyllä niitä taisi kuunnella aikoinaan. Siinä konkretisoitui sukupolvien kuilu.” (Wanha työntekijä, 40)

He myös käyttävät mediaa aivan eri tavalla.

”Kysyin, että mitäs kesätyyppi katsoo kännykästä lounasta syödessään: no 'contouring-videoo tietty'.”  (Wanha työntekijä, 29)

2. Huonoja puheenaiheita nuorten kanssa

  • Vuoden 1995 jääkiekon MM-kisat
  • Neuvostoliitto, myös Boris Jeltsin ja Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus
  • 1990-luvun lama
  • Markka-aika
  • Twin Peaks

”Mikä Twin Peaks? En ollut katsonut, muut kauhistelivat, että kyse on yleissivistyksestä ja äkkiä ruutuun vanhatkin tuokkarit (siis tuotantokaudet).” (Kesätyöntekijä, 22)

3. Miltä heistä tuntuu

Heilläkään ei ole helppoa.

”Se oli siis Ruokolahden, ei Ruoholahden leijona. Tästä vuoden 1992 tapahtumasta piti mainita jutussa, ja taisin kirjoitin vahingossa Ruoholahden leijonasta.”

”Se on kaikista hämmentävintä, että suurimmalla osalla työkavereista on lapsia, kun itse tunnen olevani lähempänä sitä lapsuutta kuin vanhemmuutta. Pieni kauhu aina iskee, kun tajuaa, että muut ovat aloittaneet täällä silloin, kun itse olin vielä ala-asteella.” 

”Aina välillä vähän putoaa kärryiltä, kun he puhuvat jostain 80-luvun suosikkijulkkiksista. Mutta hymy ja nyökkäys pelastaa kyllä.”

”Päänvaivaa ovat aiheuttaneet työkavereiden antamat osoitteet ja ohjeet tyyliin 'se on siinä Ranta-Kesoilin kohdalla' viitaten jossain joskus muinoin olleeseen huoltoasemaan, ja myös vanhojen työntekijöiden luennot entisaikain asioista.”

”Olen joitakin meikkaamiseen liittyviä trendejä joutunut selittämään, esimerkiksi mitä on countour ja mitä blendaaminen tarkoittaa. Ei silti tunnu, että olisi jotenkin ihan eri aaltopituudella; ihan samaa häröä läppää, ellei pahempaakin, täällä porukka heittää kuin mitä ikäisteni kavereitten kanssa puhuisin.”
 

Uusi sarja Kansan liike koettaa sekä saada suomalaiset liikkumaan että löytää ekologisia vaihtoehtoja yksityisautolle. Sarjan juontaa Sampo Marjomaa.

IS TV-LEHTI: Uusi sarja Kansan liike herättelee ihmiset miettimään omia kulutus- ja kulkupelivalintojaan. Kyseessä ei ole pelkästään puheenvuoro ekologisempien liikennevälineiden puolesta, vaan ihmisiä herätellään vaihtamaan autoilu myös hyötyliikunnan kannalta parempiin vaihtoehtoihin.

Juontajana nähdään veikeä ja huumorintajuinen Sampo Marjomaa.

Kymmenen jaksoa käsittävässä sarjassa nähdään, kuinka käteviksi tasapainoskootteri, gyropyörä ja sähköpotkulauta aivan tavallisten ihmisten kulkupeleinä osoittautuvat. Ja miten uuden innovaatiot ja mahdollisuudet, kuten robottiauto, otetaan vastaan? Seurantasarjan päätteeksi nähdään, kuinka ihmisten liikkumistottumukset muuttuvat heidän tutustuessa muihin vaihtoehtoihin.

– Vaikka nyt lähtökohtaisesti voisi ajatella, että ohjelma pyörällä ajamisesta ei voisi vähempää kiinnostaa ja että mieluummin vaihtaa toiselle kanavalle ruokaohjelmien pariin, sarja ei suinkaan ole tylsä, Marjomaa lohduttaa.

”Sarjalla on suurempi yhteiskunnallinen merkitys kuin alkutekstien perusteella voisi kuvitella.”

Viihdyttävän sarjan keskiö on ympäristö- ja kaupunkitutkimuksessa. Asiapitoisiin jaksoihin on vaivattomasti leivottu tärkeää sisältöä, huumoria unohtamatta.

– Ylpeänä saan olla mukana. Sarjalla on suurempi yhteiskunnallinen merkitys kuin alkutekstien perusteella voisi kuvitella. Esittelemme helposti lähestyttävästi liikennevälineiden ilmastovaikutuksia sekä uudenlaisia liikkumisen muotoja ja kuinka liikenne todellisuudessa muovaa yhteiskuntaamme, Marjomaa kertoo.

Faktat ovat sarjan puolella: liikkuminen on asumisen jälkeen yksi suurimpia ympäristöä ja ilmastoa kuormittavia tekijöitä. Erityisesti autoilu on Suomen ympäristökeskuksen mukaan kaikista kestämättömin kulkuvälinevaihtoehto.

Yhden pakko on toisen luksus

Ensimmäisessä jaksossa esitellään sarjan päähenkilöt. Mukaan on valikoitunut innokkaita ja kokeilunhaluisia testaajia ympäri Suomen.

– Testihenkilöinä on normaaleja ihmisiä, ja on todella hienoa, kuinka aidosti jokainen heittäytyi mukaan. Usein tosi-tv-ohjelmiin valikoituvat ehkä ne erikoisimmat tyypit, mutta tämä sarja ei vaikuta lainkaan lavastetulta, Marjomaa miettii.

– Päähenkilöiden stoorit vievät sarjaa mukavasti eteenpäin. Oli mahtavaa nähdä, kuinka pälkäneläinen rouva heittäytyi uusien kulkuvälineiden armoille.

”Jalan liikkuminen pitää pään kunnossa.”

Liikkumisen eri muotoihin pureudutaan syvemmin studiossa, jossa teemoja ja testiperheiden kokemuksia kommentoivat tutkija Tuuli Kaskinen ja täysiverinen motoristi Tuomas Rajala sekä jaksoittain vaihtuva asiantuntija. Jokaisessa jaksossa on teema, jonka ympärillä pyöritään.

Pesunkestävän autoilijan kyyninen suhtautuminen uusiin liikkumisvälineisiin jopa huvittaa autotonta. Keskustelu aiheesta on kuitenkin rakentavaa, ja se ottaa huomioon monenlaiset elämäntilanteet. Kaikki emme asu hyvien julkisten liikenneyhteyksien tavoitettavissa.

Ja kuinka juontaja Marjomaa itse liikkuu?

– Asun Helsingin keskustassa, ja olen siitä onnellisessa asemassa, että autoa en tarvitse. Autoilu on enemmän luksusta. Liikun raitiovaunulla ja junalla, jalan liikkuminen pitää pään kunnossa.

Kansan liike, TV1 su klo 18.45

Paluukeikoille valmistautuva Henri Vähäkainu tasapainoilee operatiivisen johtajan ja räppärin roolien välillä.

Viikon kohokohta?

Tajusin, että kohta pääsen oikeasti vanhan porukan kanssa keikoille! Viikon aikana olen antanut haastatteluita ja minusta on otettu promokuvia. Kaikki tuntuu tutulta, vaikka en ole keikkaillut kymmeneen vuoteen muuten kuin Jaajo Linnonmaan häissä ja kerran opiskelijabileissä Turussa. Vastaanotto siellä oli niin mieletön, että aloin ensimmäistä kertaa miettiä paluuta.

”Olin pitkästä aikaa promokuvauksissa.”
”Olin pitkästä aikaa promokuvauksissa.”

Mikä ärsytti?

Pyöritän myös perustamaani teknologia-alan yritystä, ja musahommien vuoksi aikataulut ovat olleet todella tiukilla. Pelottaa, kuinka tulen hanskaamaan kaiken! Tällä tietotaidolla osaisin jo neuvoa 15-vuotiasta, musa-uraansa aloittelevaa Henriä. Harmittaa, että sitä en voi kuitenkaan tehdä. Kaikki piti opetella aikoinaan kantapään kautta.


”Lounaalle!”
”Lounaalle!”


Mikä yllätti?

Imu markkinoilla. Firmani myy yrityksille työkaluja, joiden avulla he voivat digitalisoida liiketoimintaansa. Tuotteidemme kysyntä kasvaa, ja palkkaamme koko ajan uusia työntekijöitä. Musiikkiuran jälkeen lähdin opiskelemaan audiovisuaalista viestintää ja tein muun muassa tuottajanhommia Jenkeissä. Yrittäjyyden olen opetellut ihan itse.

”Fiilistelin Turun-keikan kuvia.”
”Fiilistelin Turun-keikan kuvia.”

Mistä tunsit ylpeyttä?

Viisitoista vuotta sitten alkanut musaura kantaa yhä, vaikka täytin tänä vuonna jo kolmekymmentä ja olen 174 senttiä pitkä. Halusin aikoinani tauon, koska olin tehnyt yli 200 keikkaa vuodessa ja elänyt aika erikoisen nuoruuden. Jos Pikku G:n paluuseen suhtaudutaan näin innolla, olen varmasti tehnyt jotakin aiemmin oikein.


”Porukoiden koira oli luonani hoidossa.”
”Porukoiden koira oli luonani hoidossa.”


Miten rentouduit?

Hengasin kavereiden kanssa ja pelasin videopelejä. Rentoudun usein myös käymällä kuntosalilla. Urheilemalla pystyn heittämään aivot parhaiten narikkaan.

Henri Vähäkainu, 30, oli vuosituhannen alussa yksi Suomen suosituimmista artisteista.

Musiikkiuransa jälkeen räppäri opiskeli audiovisuaalista viestintää ja perusti teknologia-yrityksen.

Asuu yksin Helsingissä.

Pikku G tekee paluun 24.6. Himoksen Juhannuksessa, 14.7. Lahden Summer Upissa ja 28.7. Solarsoundissa Seinäjoella.

Muoviroskan määrää ei kunnolla edes tajua, kunnes sitä kerää muutaman päivän ajan yhteen kasaan.

Ruokien pakkausmateriaalit, muovipussit, välipalakääreet ja muovipullot, joita ei tullutkaan palautettua. Niistä kerääntyi jo alle viikossa iso kassillinen muoviroskaa. Siis yhdeltä ihmiseltä.

Muoviroskan määrästä ja sen ympäristölle aiheuttamista ongelmista puhutaan jatkuvasti, mutta silti niihin ei tule kiinnitettyä tarpeeksi huomiota. Etukäteen ei uskoisi, miten paljon muovia saisi tavallisessa kotitaloudessa kerättyä.

Muovipulloja on aina silloin tällöin päätynyt roskikseen, ja ostan ihan liikaa pikarijogurtteja.

Olen aina halunnut ajatella olevani ekologinen ihminen, mutta hävettää myöntää, kuinka laiska olen valitettavan usein kierrättämään. Muovipulloja on aina silloin tällöin päätynyt roskikseen, ja ostan ihan liikaa pikarijogurtteja. Kierrätän pahvit ja biojätteen, mutta muoviroskan kierrättämistä yritän vasta parhaillaan opetella. Se tuntuu olevan vaikeinta: muoveille ja sekajätteelle on kotona omat pussit, mutta välillä roskia tulee heiteltyä niihin sekaisin. Kyse on siis omasta laiskuudesta, ja välillä ihan ihmetyttää, kuinka helposti hommasta saa tehtyä itselle niin hankalaa.

Otin talteen viiden päivän ajan muoviroskani, joita tuli lähinnä ruokakauppareissuilta ja shoppailukierroksilta. Kaikki roska ei edes jäänyt talteen, sillä heitin osan tapani mukaan ihan huomaamatta sekajätteen mukaan – roskikseen heittäminen ilman pienintäkään ajatusta on niin selkärangassa.

Vähän tuntui pahalta katsoa muutaman päivän muoviroskan määrää:

Muoviroskaamista on kuitenkin helppo vähentää. Älä osta muovipussia -vinkit on jo kuultu, mutta on paljon näppärämpiäkin tapoja säästää luontoa. Kokosimme 10 parasta vinkkiä muoviroskan vähentämiseksi:

1. OSTA LIHA KAUPAN LIHATISKILTÄ TAI TOREILTA. Varsinkin isojen markettien lihatiskeillä on mahtava valikoima lihaa ja kalaa, ja aina lähtee sopiva määrä ruokaa mukaan – paperisessa paketissa. Kesän mukana myös toreilla alkaa olla enemmän myytävää. Helppoa valita kotimaisia tuotteita ja luomua.

2. VAIHDA MUOVIPULLO LASISEEN. Aina silloin tällöin muovipullo unohtuu toiseen laukkuun, ja työmatkalla käy ostamassa uuden. Käsissä pyörivät pullot saattavat päätyä roskikseen eivätkä pullonpalautukseen – vaikka Suomessa kierrätysmuovipullojen palautusprosentti on yli 90. Lasipulloon tai edes juomapulloksi tarkoitettuun puteliin vaihtaminen on myös terveyden kannalta hyvä päätös.

3. SATSAA EVÄSRASIOIHIN. Kun ruokia säilyttää ja kuljettaa pitkäikäisissä eväsrasioissa, ainakin elmukelmun ja muovipussien käytön saa helposti vähennettyä.

4. ÄLÄ OSTA VÄLIPALATUOTTEITA PIKKUPURKEISSA. Jogurttien ja rahkojen muovipurkkeja on helppo välttää, kun tuotteet ostaa isommassa versiossa. Jos jogurtin hankkii vielä pahvisessa tölkissä, sen parempi. Rahaakin säästyy!

5. VÄLTÄ MYÖS NOUTOLOUNAITA. Ne kun usein tulevat jonkinlaisessa muovipakkauksessa. Meal prepping on helppo tapa säästää rahaa lounasmenoissa, ja eväsrasiatkin pääsevät hyötykäyttöön.

6. VALITSE PAPERINEN TAI BIOHAJOAVA PUSSI. Kauppojen vihannesosastoilla on lähes poikkeuksetta myös paperipusseja, joihin vihannekset ja hedelmät voi kerätä muovipussien sijaan. Biohajoavat pussit käyvät myös; eipähän tarvitse ostaa kotiin bioroskikseen niitä erikseen.

7. SANO EI KOSMETIIKAN MIKROMUOVEILLE. Niiden määrää on kenties kaikkein vaikein huomata, vaikka niiden aiheuttamat ongelmat vesistöissä ovat huomattavia. Mikromuoveja löytyy esimerkiksi kuorintatuotteista ja joistain hammastahnoista, joten seuraavalla kerralla kannattaa varmistaa tuoteselosteesta, löytyykö tuotteesta muovia. Puhelimeen voi ladata avuksi sovelluksia, kuten CosmEthics-appsin, joka auttaa valitsemaan kosmetiikkaa.

8. JOS MUOVIKASSI ON VÄLTTÄMÄTÖN, KÄYTÄ YHTÄ. Vaikka shoppailureissun aikana kaikki ostokset eivät mahdu käsilaukkuun, ei silti kannata ottaa jokaisesta vaatekaupasta muovipussia vastaan. Ensimmäisessä kaupassa kannattaa pyytää pienen pussin sijaan hiukan isompaa versiota, jotta kaikki muutkin ostokset mahtuvat samaan kassiin.

Ekologisinta on tietysti ottaa kotoa mukaan tarpeeksi iso kassi.

9. ÄLÄ OTA RETKELLE MUOVISIA KERTAKÄYTTÖASTIOITA. Satsaa mieluummin pitkäikäisiin retkiastioihin, jotka voi tiskata. Ne ovat usein myös kevyitä, joten kotiin vieminen ja tiskikoneeseen heittäminen eivät ole kovin suuri vaiva.

10. SYÖ RAVINTOLASSA. Paras tapa säästää pakkausmuovien kertymisessä, kun ei kokkaa itse! Vaikka ruuan raaka-ainekin menee aina jossain pakkauksessa ravintolan keittiöön, säästyy luonto monilta pieniltä annosmuovirasioilta.