65 prosenttia Me Naisten rahankäyttökyselyn vastaajista varautuu etukäteen suuriin menoihin, kuten kesälomareissuihin. Kuvat: Getty Images

Raha hävettää, kun sitä on liikaa tai liian vähän, sanovat Me Naisten rahankäyttökyselyn vastaajat. Miten huolesta ja häpeästä oppisi eroon?

”Hävettää olla työtön, vaikka töitä ei löydy etsimisestä huolimatta. Pienet tulot myös hävettävät, koska omaa elintasoaan vertaa väkisin muihin. Häpeän enemmän omaa köyhyydenhäpeääni kuin varsinaista köyhyyttä”, kirjoittaa 34-vuotias Me Naisten rahankäyttökyselyyn vastannut nainen.

Hän ei ole yksin. 51 prosenttia nettikyselyyn vastanneista on joskus tuntenut rahaan tai tuloihin liittyvää häpeää. Yksi häpeää sitä, että rahaa ei ole, toinen sitä, että tienaa enemmän kuin muut. Kolmatta nolottaa, että ei osaa käyttää rahaa järkevästi.

Häpeästä kertoo myös lainaamisen vaikeus. Peräti 51 prosenttia vastaajista kertoo, ettei kehtaa lainata rahaa muilta. 37 prosenttia kehtaa kyllä, mutta nolostellen. Vain 12 prosentille lainaaminen ei ole mikään ongelma.

Miksi suhtaudumme tuloihin niin tunteella?

– Ihmisellä on hyvin sisäänrakennettu statuksen tavoittelun tarve. Jos rahaa ei ole tai sitä on vähän, ajatellaan herkästi, että on jotenkin epäonnistunut, selittää Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi.

– Aika harva aikuinen sen myöntää. Lapset ja nuoret voivat olla julmempia, jos ei ole varaa samoihin vaatteisiin kuin muilla.

”Ihmisellä on hyvin sisäänrakennettu statuksen tavoittelun tarve.”

Tuloihin tai omaisuuteen perustuva arvottaminen on tietenkin tyhmää, mutta ajatusmalli elää yhteiskunnassa syvällä. Siksi sen muuttaminen on vaikeaa.

– Mainostajatkin käyttävät sitä hyväkseen. Kun ostat tämän tuotteen, olet hyväksytty.

Pahimmillaan häpeän tunne voi johtaa kierteeseen: Statusta yritetään ylläpitää pikavipeillä ja kulutusluotoilla. Kun menot ovat suuremmat kuin tulot ja talous kaikkea muuta kuin hallinnassa, häpeä syvenee.

Pääosin suomalaiset ovat kuitenkin fiksuja rahankäyttäjiä, Kalmi lohduttaa. Maksamme laskut ajallamme ja osaamme tehdä myös pidemmän tähtäimen suunnitelmia.

Miten ylittää säästökynnys?

Raha-asioista podetaan silti huolta. Vain 11 prosenttia ei koskaan murehdi raha-asioita. 32 prosenttia huolehtii usein, 57 prosenttia toisinaan.

Lisäksi 53 prosenttia on huolissaan siitä, miten tulee toimeen eläkkeellä. Silti vain 20 prosenttia säästää eläkeiän varalle.

Monelle kynnys säästämiseen tai sijoittamiseen on korkea, pelkkä ajatuskin tuntuu vieraalta ja puisevalta. Koko asia on helpompi lykätä kauas tulevaisuuteen. Rahankäyttökyselyn vastaajista vain 14 prosenttia sijoittaa rahojaan.

Reilu osa vastaajista kuitenkin säästää. Heistä 47 prosenttia luottaa säästötiliin, 21 prosenttia rahastoihin. 39 prosenttia kyselyn vastaajista ei säästä ollenkaan.

”Monella kaikki aika menee arjen pyörittämiseen.”

Kalmista jahkailu on ymmärrettävää. Vaatiihan sijoitussuunnitelman tekeminen kulutustottumustensa tiedostamista ja hieman aikaa ja vaivaa.

– Monella kaikki aika menee arjen pyörittämiseen. Päällimmäisenä mielessä on vain se, riittävätkö rahat kuun loppuun.

Kovin suurta vaivannäköä säästäminen ei nykyaikana silti vaadi. Pankkiasiat hoituvat lähes poikkeuksetta netissä tai puhelimessa, ja hetken syventyminen takaa rauhan pidemmäksi aikaa. Hallinnan tunne korvaa huolen.

Rahastot ja Excel apuun

Kalmin mielestä helpoin tapa aloittaa säästäminen on sijoittaa johonkin indeksirahastoon summa, joka menee tililtä automaattisesti palkkapäivänä.

– Usein ajatellaan, että sijoittajan pitää ottaa selvää osakkeista ja miettiä, mitä ostaa. Suurin osa ei jaksa ryhtyä siihen.

– Indeksirahastot ovat paras vaihtoehto, koska niissä kulut ovat pienimmät ja voi hyötyä ilman, että tarvitsee itse funtsia.

Kelpo vaihtoehto on myös säästötili, jolta voi nostaa rahaa vain pari kertaa vuodessa.

Helpoin on aloittaa budjetoinnista ja oman rahankäytön seuraamisesta. Talouttaan voi seurata verkossa, esimerkiksi Takuusäätiön Penno-palvelussa tai Osuuspankin Pivo-sovelluksessa. Kalmi kirjaa itse menonsa ja tulonsa Excel-taulukkoon. Se vie aikaa ja on hieman työlästä, mutta palkitsee. Kun hahmottaa, mihin raha menee, on helpompi myös hahmottaa, mistä voisi tarvittaessa säästää.

Säästäminen onnistuu tietenkin vain, jos on jotain, mistä säästää. 32 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoo, ettei säästä, koska siihen ei ole varaa. Lisäksi 27 prosenttia vastaajista kertoo, että rahat loppuvat aina tai usein ennen tilipäivää.

– Olisi kohtuutonta sanoa, että pienituloisten on yhtä helppo säästää. Mutta osittain kyse voi olla siitäkin, onko miettinyt asiaa. On paljon pienituloisia, jotka pystyvät laittamaan rahaa säästöön, ja hyvätuloisia, jotka vain velkaantuvat entisestään, Kalmi sanoo.

21 % parisuhteessa olevista riitelee joskus rahasta

”Poikaystäväni jäi kiinni pikavipin ottamisesta. Hän on holtittomampi rahankäyttäjä kuin minä, mikä aiheuttaa eripuraa.” Nainen, 26

”Pari ystävyyssuhdetta katkesi, kun minulla ei ollut varaa lähteä shoppailemaan tai kahville. Sitä ei ymmärretty.” Nainen, 19

”Vanhemmistani jo se, että syön muuta kuin perunaa, on riidan aihe.” Nainen, 30

52 % vastaajista uskoo, että raha tuo onnea.

Kuuluuko ystävälle lainata rahaa?

Tietenkin. 16 %

Kyllä, mutta vain todellisessa hädässä. 59 %

Ei, ystävyyttä ja rahaa ei kannata sotkea toisiinsa. 25 %

”Olen melko tottunut olemaan se huonosti tienaava. Joskus muut tarjoutuvat ostamaan esimerkiksi lounaan. Otan avun vastaan, mutta nolostun.” Mies, 40

Turha, turhempi, syyllisyys

Raha ei ole vain rahaa, se on väline hankkia jotain muuta. Siksi siihen liittyy niin paljon tunteita.

”Raha antaa mahdollisuuden toteuttaa ja kehittää itseään, elää vapaammin ja pysyä terveempänä. On naiivia väittää, ettei raha tuo onnea. Kuka tahansa ottaisi vastaan lisää rahaa, jos sitä olisi tarjolla”, kirjoittaa 29-vuotias nainen.

Siksi rahankäytöstä podetaan myös syyllisyyttä. Peräti 79 prosenttia rahankäyttökyselyn vastaajista on katunut jotakin ostostaan, ja 61 prosenttia tuntee joskus syyllisyyttä rahankäytöstään.

Kalmi antaa murehtijoille synninpäästön. Jos rahat eivät jatkuvasti lopu ennen tilipäivää, syyllisyyden tunteet ovat usein turhia. Myöskään väliaikaisesti tiukasta rahatilanteesta, kuten opiskeluaikojen kädestä suuhun -elämästä, ei Kalmin mukaan kannata liikaa syyllistyä.

– Mutta jos on keski-ikäinen, bruttopalkka on neljä tonnia eikä pysty laittamaan mitään säästöön, hälytyskellojen pitäisi soida.

Talouden hallinta ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikesta pitäisi säästää. Jos raha-asiat ovat pääosin hallinnassa ja mietitty huomista pidemmälle, take away -kahveista tai ulkona syödyistä lounaista ei kannata soimata itseään. Nehän tuovat elämään iloa.

– Kaikki me olemme kuluttajia. Tarvitsemme paitsi välttämättömyyksiä, joskus myös jotain luksusta, Kalmi sanoo.

61 % tuntee joskus syyllisyyttä rahankäytöstään

”Tunnen syyllisyyttä, kun pitkän kituuttamisen jälkeen raaskin mennä esimerkiksi kampaajalle värjäyttämään ja leikkauttamaan hiukseni. Työttömälle tämäkin on ylellisyyttä.” Nainen, 35

”Tunneshoppailijana usein tulee ostettua jotain, mikä siinä hetkessä tuntuu hyvältä – vaate, koruja, kengät. Sitten myöhemmin huomaa, ettei ole välttämättä edes käyttänyt ostosta.” Nainen, 29

”Tunnen syyllisyyttä, kun ostan juhlamekon tarjouksesta ja seuraaviin juhliin on ainakin puoli vuotta.” Nainen, 41

”Pelaan rahapelejä netissä, ja vaikka minulla on todella maltillinen kuukausiraja, joskus tunnen ’tuhlauksesta’ syyllisyyttä.” Nainen, 26

”Tiedän, että pitäisi säästää tilille ja vanhuutta varten. Mutta en sitten oikeasti tahdo.” Nainen, 51

”Hirvittää, että kuolen ja lapset saavat tietää, miten holtiton olen ollut rahan käytössä.”

52 % vastaajista uskoo, että raha tuo onnea

”Kun tilillä on rahaa, ei tarvitse ahdistua laskuista ja tulevasta. On helpottavaa, jos voi esimerkiksi mennä lääkäriin, kun tarvitsee, eikä vasta silloin, kun on saanut jostain rahaa siihen. Raha tuo vapautta, mikä tuo onnea.” Nainen, 35

”Olen ollut monta vuotta tosi köyhä. En voi osallistua kavereiden ajanviettoon tai matkoihin, koska ei ole varaa. Nykyään ei ole kovin paljon ilmaista tekemistä. Aina ei jaksa istua kavereiden kanssa sisällä ja jutella.” Nainen, 23

Jos voittaisin lotossa miljoonan…

”Sijoittaisin osan. Ostaisin rivitalosta päätyasunnon ja vauvalle uudet rattaat, vaikka entisetkin ovat vielä hyvät. Tarjoaisin ystäville ja sukulaisille illallisen jonkin juhlapäivän verukkeella. Tai menisin vaikka naimisiin!” Nainen, 31

”Muuttaisin talviksi Espanjaan. Lopettaisin nykyiset työt ja opiskelisin uuden ammatin.” Nainen, 38

”Ostaisin asunnot itselleni ja perheelleni ja veisin parhaimmat ystäväni matkalle. Loput säästäisin.” Nainen, 26

Kun raha hävettää

”Töissä tuli puhetta tuntipalkasta. Meillä kaikilla naisilla on todella pienet palkat: alle yhdeksästä eurosta hieman yli 10 euroon tunnilta. Minun palkkani on himpun verran yli, mutta valehtelin sen olevan 60 senttiä vähemmän, ettei minua kohdella eri tavoin. Pomoni korotti palkkaani juuri tuon 60 senttiä tunnilta ja pyysi, etten kerro siitä muille. Lupasin.” Nainen, 49

”Nuorena ensimmäisen asunnon ostettuani olin jo valmiiksi todella tiukoilla. Kuvioihin tuli nykyinen mieheni kahden lapsensa kera. Silloin jäi pahimmillaan kuukauden ruokiin 20 euroa laskujen jälkeen, ja joskus jätin niitä maksamatta. Vasta siinä vaiheessa, kun asunnosta katkaistiin sähköt, kehtasin mennä isäni tykö pyytämään rahaa lainaan.” Nainen, 35

”En osaa käsitellä rahaa. Elän jatkuvasti yli varojeni. Soittelen ja siirtelen laskujen eräpäiviä. Rakastan rahapelejä. Hirvittää, että kuolen ja lapset saavat tietää, miten holtiton olen ollut rahan käytössä, vaikka muuten olen järkevä ihminen.” Nainen, 49

Tämän tekisin toisin kuin vanhempani

”Teen toisin jo nyt. Elän, koen asioita, teen hankintoja ja matkustan, koska minulla on siihen mahdollisuus. Vanhemmillanikin oli siihen aikanaan mahdollisuus, mutta meillä odotettiin aina parempaa päivää. Onneksi äitini on nyt vanhempana uskaltanut lähteä vähän reissaamaan. Isäni ei siihen enää sairautensa takia pysty.” Nainen, 44

”Meillä odotettiin aina parempaa päivää.”

”Äitini luotti sokeasti, että isäni elättää häntä, mikäli tilanne käy tukalaksi. Hän käytti aina palkastaan kaiken jättämättä mitään säästöön. Kun ero tuli, äitini joutui todella tukalaan paikkaan. Olen vakaasti päättänyt, että olen itsenäinen raha-asioissa. Pyrin aina varmistamaan, että voin huolehtia itsestäni.” Nainen, 30

Kun rahat loppuvat

”Syömme jääkaapista ja pakastimesta kaiken, mitä vain voimme. Yritämme olla käyttämättä luoton puolelta rahaa, mutta jos on pakko, ostamme halpaa ruokaa.” Nainen, 30

”Kyse on yleensä ollut vain parista päivästä, ja silloin pakastearkun aarteet tai kuivakaapin pastapussit tulevat käyttöön. Melkein kolmikymppisenäkin on paitsi mukavaa myös toisinaan ihan hyödyllistä vierailla vanhempien luona. He ilahtuvat käynnistämme ja ovat aina tuputtamassa ruokaa.” Nainen, 26

”Minulla on aina hieman käteistä kotona, ja pidän huolta, että minulla on pakastimessa ja kuivaruokakaapeissa pariksi päiväksi ruokaa.” Nainen, 30

Me Naisten rahankäyttökysely

Me Naisten rahankäyttökyselyyn vastasi 534 ihmistä: 492 naista ja 42 miestä. 71 prosenttia kyselyyn vastanneista ansaitsee kuussa 2 500 euroa tai vähemmän.

Moni koki Leo-Pekan voiton myös voitoksi vammaisurheilun arvostuksen puolesta.

Paralympialaisissa kultaa voittanut ratakelaaja Leo-Pekka Tähti valittiin eilen illalla Vuoden urheilijaksi. Hän sai 5 017 ääntä ja 334 ykkössijaa. Toiseksi sijoittui tennispelaaja Henri Kontinen ja kolmanneksi nyrkkeilijä Mira Potkonen.

– Aika historiallinen hetki pitää kädessä tätä pystiä. Aikamoinen kruunu tämä on meidän uralle, Tähti kommentoi kiitospuheessaan.

Leo-Pekka on ensimmäinen vammaisurheilija, joka voittaa Vuoden urheilija -tittelin.

– Haluan kiittää paralympiakomiteaa, joka survoi meidät mukaan tähän äänestykseen ja tasavertaiseen asemaan, Leo-Pekka sanoi puheessaan.

– Toivon, että voitosta hyötyvät kaikki pienet lajit. Kaikki on mahdollista.

Valinnan jälkeen Twitter-kansa on innostunut antamaan kaiken tukensa Leo-Pekan voitolle. Monen mielestä pysti meni juuri oikeaan osoitteeseen. Lisäksi moni koki sen olevan voitto vammaisurheilun arvostuksen puolesta.

”Urheiluelämä on nyt tasavertaisempaa – onneksi olkoon illan Tähti!” Twitter-käyttäjä Joni Mattila kommentoi.

”Ennakkoluuloton, rohkea ja tinkimätön pioneeri. Kiistatta lajinsa paras maailmassa. Ansaittu Uno”, Panu Autio kirjoitti.

Leo-Pekka oli jo viime vuonna suosikin asemassa Vuoden urheilijaksi. Silloin palkinto jäi kuitenkin saamatta, joten nyt moni tokaisi oikeuden vihdoin koittaneen.

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

 

KAURIS

Älä yritä tehdä kaikkea kerralla. Olet vaarassa kahmaista liian suuren palan kakkua itsellesi. Saatat katua ahneuttasi myöhemmin.

 

VESIMIES

Laajenna horisonttiasi. Ympärilläsi on meneillään vaikka mitä kiinnostavaa, joten avaa silmäsi. On aika tehdä järkeviä ratkaisuja rahatilannettasi parantaaksesi.

 

KALAT

Hermostuminen on inhimillistä, mutta se ei ratkaise mitään. Tee parhaasi hillitäksesi itsesi vaikeassakin tilanteessa. Pyydä apua silloin, kun tarvitset sitä.

 

OINAS

Älä toimi pelkkien olettamusten varassa, sillä ne voivat johtaa sinut tänään pahasti metsään. Ota asioista selvää ja ole aidosti kiinnostunut ihmisistä.

 

HÄRKÄ

Panosta toisten auttamiseen tänään. On aika laittaa omat projektisi hetkeksi sivuun. Epäitsekäs käytöksesi ei jää muilta huomaamatta.

 

KAKSONEN

Ole valmiina toimimaan, sillä loistava tilaisuus osuu pian kohdallesi. Älä luota tietoon, joka on kiertänyt turhan monen mutkan kautta. Ota asioista itse selvää.

 

RAPU

Vedä henkeä ja pidä mietintätauko, jos jokin ei ole kohdillaan. Epäilyksesi heräävät tänään, eikä sinun auta muu kuin hidastaa tahtia. Nyt on kyse sinusta.

 

LEIJONA

Älä odottele muutosten ilmaantumista elämääsi. Laita pyörät liikkeelle itse. Hoidettuasi oman osasi voit jäädä virran mukaan seuraamaan tapahtumia.

 

NEITSYT

Älä lähde mukaan projektiin, joka haiskahtaa sinusta epäilyttävältä. Varo rahanmenoa ja pysyttele kohtuudessa kaikessa, mitä teet. Kova työ palkitaan tänään.

 

VAAKA

Pysy rauhallisena. Vältä äkkinäisten johtopäätösten vetämistä ja impulssiivisia liikkeitä. Kuuntele huolellisesti kaikki, mitä sinulle kerrotaan.

 

SKORPIONI

Ole tarkkana, sillä joku yrittää syyllistää sinua tyhjän takia. Älä anna periksi manipuloinnille. Tiedät itse parhaiten, miltä sinusta tuntuu.

 

JOUSIMIES

Päivä sisältää hämmentäviä tapahtumia. Joku yrittää suostutella sinua tekemään jotain, mikä haiskahtaa mielestäsi epäilyttävältä. Älä mene lankaan.

Meteorologi Pekka Pouta lähtee töihin Huomenta Suomi -ohjelmaan yhdessä Sini-koiransa kanssa.

Meteorologi Pekka Poudan ja juontajapuoliso Mari Sarolahden kolmevuotias borderterrieri Sini aloitti työt Huomenta Suomi -aamuohjelmassa reilu viikko sitten.

Sinin tehtävänä on viihdyttää vieraita ja studioväkeä.

– Sini on ollut joka aamu innokkaampi ja innokkaampi. Se herää nykyään ilman mitään kehotusta ja asettuu ovelle vinkumaan, että milloin lähdetään, Pekka Pouta kertoo MTV:lle ensimmäisestä työviikosta.

Sinillä on oma Instagram-tili, joka on päivittynyt ahkerasti myös Sinin siirryttyä työelämään. Sinin koiranelämää on toki voinut seurata jo aikaisemmin.

Lue myös: Olutta ja kynsienhoitoa – katso, millaista on Pekka Poudan Sini-koiran elämä

Sini on tavannut studiossa jo esimerkiksi Haloo Helsinki -bändin jäseniä, räppäri Mikael Gabrielin ja Putous-näyttelijät Minka Kuustosen ja Timo Lavikaisen.

 

Maby I can join #haloohelsinki band. I can sing also😊#mtvsaa #huomentasuomi #borderterrier #akateeminenkirjakauppa

Kuva, jonka Sini Trisha Tingel Tangel (@sini_the_dog) julkaisi

Huomenta Suomen suorat lähetykset kuvataan Helsingin keskustassa, Akateemisessa kirjakaupassa.

 

I met Mikael Gabriel😍 He gave me treats. #terrier #huomentasuomi #borderterrier #mikaelgabriel #mtvsaa

Kuva, jonka Sini Trisha Tingel Tangel (@sini_the_dog) julkaisi

– Tapasin Mikael Gabrielin. Hän antoi minulle herkkuja, Sini ”kirjoittaa” Instagram-kuvansa yhteydessä.

 

Putous tv-show starts next saturday. Minka Kuustonen and Timo Lavikainen are in the show. #putous #huomentasuomi #borderterrier

Kuva, jonka Sini Trisha Tingel Tangel (@sini_the_dog) julkaisi

MTV3-kanava tiedotti viime vuoden lopulla Huomenta Suomi -ohjelman uudistumisesta. Pekka Poudan, Sini-koiran ja muiden tuttujen ruutukasvojen lisäksi aamutiimiin liittyivät Joanna Kuvaja, Ivan Puopolo ja Juhani Henriksson.

Toista lastaan odottava Natalie Portman palasi hiljattain Yhdysvaltoihin asuttuaan perheineen kaksi vuotta Pariisissa. – Tuntuu tärkeältä olla paikalla, kun maamme käy läpi vaikeita aikoja.

– Nyt kyllä väsyttää. Ei päätä niinkään mutta näitä jalkoja! Natalie Portman, 35, oikoo koipiaan New Yorkin iltapäivässä.

Näyttelijän jalkoja turvottaa loppusuoralle edennyt raskaus, jonka aikana hän on matkustellut mainostamassa uusinta elokuvaansa Jackie. Intiimitunnelmainen filmi kuvaa Jacqueline Kennedyn ensimmäisiä päiviä presidentti John F. Kennedyn leskenä, ja hiotun roolityönsä ansiosta Natalie on jälleen vahvoilla Oscar-veikkauksissa.

Merkittävä osa elokuvasta kuvattiin Pariisissa, missä Natalie asui kaksi vuotta aviomiehensä Benjamin Millepiedin työn takia. Perhe palasi Yhdysvaltoihin vasta hiljattain, kun ranskalaissyntyisen Benjaminin pesti baletinjohtajana Pariisin oopperassa päättyi. Perhe on kotiutunut takaisin Kalifornian Pasadenaan, missä Natalie taas liikkuu julkisten sijaan Lexuksen hybridimaasturillaan ja rentoutuu lorvimalla gallerioiden sijasta ostoskeskuksissa.

– Ne olivat huikeat kaksi vuotta. Kuvittele nyt, että saisit työskennellä ja asua Pariisissa, kaiken sen taiteen ja kulttuurin keskellä. Olimme onnekkaita, että saimme kokea sen, Natalie intoilee, mutta väittää samalla palanneensa tyytyväisin mielin kotiinkin keskelle presidentinvaihdoshulinaa.

– Tuntuu tärkeältä olla paikalla, kun maamme käy läpi vaikeita aikoja. Meidän täytyy nyt tukea toisiamme ja yrittää saada aikaan positiivisia muutoksia. Uskon, että vaikeat muutokset saavat meidät tiivistämään rivejämme.

Samat sanat olisivat sopineet Natalien näyttelemän Jackie Kennedyn suuhun aikana, jolloin hänen miehensä murha järkytti kokonaista kansaa.

Elämäntehtävä: vaimo

Naisten välille olisi helppo piirtää muitakin yhtäläisyysviivoja: Jackie oli leskeksi jäädessään 34-vuotias kahden lapsen äiti, Natalie on nyt 35-vuotias ja odottaa toistaan. Kumpaakin pidetään muodista kiinnostuneena tyyli-ikonina, ja molempien elämässä julkisuus on vakiintunut osa arkea.

Elokuva keskittyy Jackie Kennedyn ensimmäisiin päiviin leskenä. Peter Sarsgaard näyttelee Jackien lankoa. Kuva: Finnkino
Elokuva keskittyy Jackie Kennedyn ensimmäisiin päiviin leskenä. Peter Sarsgaard näyttelee Jackien lankoa. Kuva: Finnkino

– Njaah, itse yritän olla vertaamatta elämääni roolihenkilöihin. Jackiessa halusin ennen kaikkea löytää inhimillisen puolen tunnetun ikonin takaa, sen millainen hän oli oikeasti, mitä hän tunsi ja ajatteli. Luin valtavasti hänen elämäkertojaan ja haastattelujaan ja aloin arvostaa häntä ihan uudella tavalla. Jacqueline oli paljon enemmän kuin ihaillut asuvalintansa.

”Niin Ranskassa kuin Yhdysvalloissa saan edelleen kutsuja tai minut esitellään rouva Benjamin Millepiedinä.”

Jackie Kennedy kuitenkin näki paljon vaivaa pitääkseen yllä imagoaan. Hän oli täydellisen omistautunut roolilleen vaimona ja maan ensimmäisenä naisena. Siihen elokuvakin pureutuu: mitä tapahtuu, kun elämäntehtävä murenee yhteen luotiin?

– Vaimon rooli oli merkittävä, ja 1960-luvulla naiset määritettiin miestensä kautta. Tuntuu hullulta, mutta asetelma ei ole siitä nyt nii-in radikaalisti muuttunut. Naisia määritetään edelleen puolisoidensa statuksen mukaan. Niin Ranskassa kuin Yhdysvalloissa saan edelleen kutsuja tai minut esitellään rouva Benjamin Millepiedinä, Natalie hymähtää.

– Teillä Suomessa taitaa olla vähän erilainen käytäntö?

Ei hetken taukoa

Jackien rooli oli Natalielle erityinen työ, sillä hän esiintyy jokaisessa elokuvan kohtauksessa. Jackien maailmaa avataan seuraamalla hänen keskustelujaan niin papin, median, vallanpitäjien kuin läheistenkin kanssa.

– Olin korviani myöten mukana elokuvanteossa. Se oli raskasta mutta tavallaan ihanaakin. En ehtinyt relata tai unohtaa roolia hetkeksikään, mutta samalla projekti tuntui hirmu innostavalta.

”Voi näyttää siltä, että urani on levinnyt hujan hajan, mutta tunnen olleeni onnekas, kun olen saanut kokeilla niin monenlaista.”

Natalie liittyi Jackien tiimiin vuonna 2012, kun alun perin päärooliin kutsuttu Rachel Weisz erosi tuottajamiehestään Darren Aronofskysta ja jätti leffan.

Natalie sai vaikuttaa tekijätiimin valintaan ja tuotantoon. Leffa toteutettiin varsin pienellä 9 000 000 dollarin budjetilla, mutta juuri tällaisia independent-irtiottoja Natalie on lähivuosina harrastanut. Osassa niistä hän on vaikuttanut tuottajana, joissakin kokeillut ohjaamista.

– Voi näyttää siltä, että urani on levinnyt hujan hajan, mutta tunnen olleeni onnekas, kun olen saanut kokeilla niin monenlaista, hän sanoo.

Natalien ura alkoi jo 11-vuotiaana elokuvassa The Professional. Israelilainen isä ja amerikkalainen äiti tukivat näyttelemisessä, mutta kannustivat ennen kaikkea opiskelemaan. Niinpä Natalie suoritti yhtä aikaa opintojaan Harvardissa ja näytteli Star Wars -elokuvissa.

Nykyään äitinä hän ei kummastele vanhempiensa eteenpäin puskenutta asennetta.

– No enpä tiedä, oliko siinä mitään väärää. Omien lasteni kanssa suurin toive on, että he löytävät kiinnostuksenkohteita, jotka tekevät heidät onnellisiksi. Mitä ikinä ne sitten ovatkaan.

  • Näyttelijä syntyi Jerusalemissa 9.6.1981 ja on Israelin sekä Amerikan kansalainen. Asuu Pasadenassa tanssijamiehensä Benjamin Millepiedin kanssa. Pari tapasi Black Swan (2010) elokuvan kuvauksissa ja odottaa nyt toista lastaan.
  • Syntymänimeltään Neta-Lee Hershlag.
  • Näytteli Padmé Amidalaa Star Wars -elokuvissa.
  • Jackie ensi-illassa 6.1.