Ystävyys on kuin leirinuotio, jonka ääreen tullaan ensisijaisesti viihtymään. Syvyydestään huolimatta se on herkkä suhde. Kuuluuko ystävyyden siis olla kepeää ja kehuvaa totuuksien laukomisen sijaan?

Jaahas, taas se suuttui. Ystävä on pohdiskellut minulle ongelmiaan. Olen kertonut mielipiteeni ja antanut vielä muutaman napakan neuvonkin. Mutta ystävä näyttääkin kiitollisen sijasta happamalta, ja äsken vielä kivana kuplinut tunnelma väljähtyy kuin skumppa laseissamme.

Miten tässä nyt näin taas kävi? Olisi kai pitänyt osata olla hiljaa.
Toiset eivät riitaannu ystäviensä kanssa koskaan ja toiset taas... Noh, minulle suutahdellaan tämän tästä. Ajaudun usein väittelemään ja
kinaamaan ystäväseurassa. Minusta väittely on hauskaa, mutta monia muita se tuntuu rasittavan.

Teenkö jotakin väärin? Voiko olla, ettei minulta odotetakaan mielipiteitä vaan pikemminkin paijausta ja tukea? Kuuluvatko ristiriidat edes ystävyyteen vai pitääkö kaikesta olla samaa mieltä?

Hallanarka suhde

Psykologi Tuija Matikka ymmärtää hyvin, jos ystävät eivät halua neuvoja tai väittelyitä.

– Ystävyys on kuin leirinuotio, jonka lämmössä on mukava viivähtää. Kumpikin tulee sen ääreen ensisijaisesti viihtymään. Ystävyys on hallanarka suhde. Jos ystävyyteen alkaa tulla ristiriitoja, nuotio sammuu.

Silti tekisi mieli väittää vastaan. Kun annan ystävilleni neuvoja, se on minun tapani välittää. Tuntuu epäreilulta, että sellaisista ihmisistä pidetään enemmän, jotka vain myötäilevät! Kun mietin kaveripiiriäni, huomaan, että eniten ystäviä on empaattisilla jees-jees-tyypeillä, jotka eivät koskaan tuputa mielipiteitään tai tuomitse – ainakaan niin, että sanoisivat sen ääneen.

– Ystävyyteen kuuluu välittömyys, jossa kumpikin hyväksyy toisensa sellaisina kuin on. Ystävyydessä pitää voida jakaa syvimmät tunnot turvallisesti, Tuija Matikka määrittelee.

Syvyydestään huolimatta ystävyys on helposti särkyvä suhde.

– Jos suhde on lämmin, pieni tilkka ei sitä sammuta, mutta saavillinen saa sen kyllä hiipumaan.

Syvyyden ja haurauden ristiriita tekee Matikan mielestä juuri ystävyydestä erityislaatuisen ihmissuhteen. Kumppanilta – tai jopa työtoverilta – voi vaatia asioita, mutta ystävältä ei.

– Ystävyys on sillä tavalla kepeää, että ystävältä odotetaan ohjeiden tai totuuksien laukomisen sijasta tukea ja sparrausta. Mutta sekään ei ole hyvä, jos toisesta alkaa tuntua, että täytyy varoa sanojaan. Sekin tuo suhteeseen hallaa.

Parisuhde ja työtoveruus voivat sisältää enemmän ristiriitoja kuin ystävyys.

Matikka antaa esimerkin: jos kumppani notkuu illat netissä eikä huomioi, huomiota on oikeus vaatia. Mutta jos ystävälle esittää saman vaatimuksen, ystävyys muuttuu helposti taakaksi.

– Puolisolta voi vaatia asioita vaikka kaulimen kanssa, koska parisuhteen luonteeseen kuuluu, että siinä sitoutetaan ja rengastetaan. Mutta ystävyys on kuin lintu, jota ei voi pitää kädessä. Ystävyyttä ei saa pakottaa, vaan sen pitää perustua haluun ja tunteeseen siitä, että kumpikin saa siitä jotakin itselleen.

Ystävyyttä yli puoluerajojen

Vaadin vielä toisen mielipiteen! Uskon näet, että ystävälle suuttuminen voi olla myös osoitus luottamuksesta. Tämä ystävyys on niin vahvaa, että se kestää myös erimielisyydet.

Kansanedustajat Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja Annika Saarikko (kesk) ovat hyviä ystäviä, vaikka Aino-Kaisa on hämäläinen vassari ja Annika varsinaissuomalainen kepulainen. Heidän suhteessaan on pakko olla ristiriitoja ja erimielisyyttä, joten kysytään heiltä.

– Aino-Kaisalla on välillä sairaan ärsyttäviä mielipiteitä, mutta turha minun on niistä alkaa vängätä, koska tiedän, etten voi kääntää hänen päätään, Annika Saarikko myöntää.

Aino-Kaisa voisi sanoa samaa Annikasta ja monista hänen näkökannoistaan.

– Siksi meillä onkin sellainen sanaton sopimus, että tiettyjä asioita ei oteta edes esille vaan puhumme mieluummin jostain muusta. Mutta ei minusta ystävien tarvitsekaan olla samaa mieltä. Ystävyyteen kuuluu, että toisen hyväksyy sellaisena kuin hän on, mielipiteineen päivineen, Aino-Kaisa miettii.

Kumpikin vakuuttaa, että hyvä ystävyys kestää myös ristiriidat.

– Olen kyllä sitä mieltä, että oikea ystävä sanoo suoraan ja rehellisesti – ainakin silloin, kun häneltä neuvoa kysytään, Aino-Kaisa lisää.

Viimeksi Aino-Kaisa muistaa kysyneensä Annikalta neuvoa miettiessään, asettuisiko ehdolle puolueensa varapuheenjohtajaksi. Annika on oman puolueensa varapuheenjohtaja.

– Silloin Annikalta viimeksi tuli napakoita neuvoja, ja hän kannusti minua kovasti asettumaan ehdolle. Eri puolueista on tavallaan hyötyäkin ystävyydessä. Nyt välillämme ei ole kilpailua. Jos olisimme kilpailleet samasta paikasta, asetelma olisi ollut heti eri, Aino-Kaisa kertoo.

– Kerroin A-K:lle suoraan tehtävän hyvistä ja huonoista puolista ja kehotin hommaamaan jonkin täräkän mekon, jossa hänestä tuntuu hyvältä ja itsevarmalta, Annika muistelee.

Neuvomisessakin täytyy kuitenkin muistaa hienotunteisuus ja ymmärtää pitää suunsa myös kiinni. Viimeksi Annika tajusi sen silloin, kun Vasemmistoliitto lähti keväällä yllättäen hallituksesta.

– Minusta homman olisi voinut hoitaa tyylikkäämminkin, mutta en minä siitä alkanut Aino-Kaisalle kuittailla, koska tiesin sen olevan vaikea paikka hänelle muutenkin.

Tosi ystävyyttä?

Aikuisiällä ystävyys päättyy harvoin riitaan, useimmiten ystävät vain kasvavat erilleen.

Opiskelukaverin kanssa ystävyys on  perustunut biletykseen, mutta kun toinen alkaa lisääntyä, toinen joutuu etsimään uudet baarikaverit. Hiekkalaatikolla on jaksanut jutella muiden äitien kanssa, mutta kun lapset kasvavat eikä kurahaalareista riitä enää juttua, uusia puheenaiheita mammakavereiden kanssa voi olla vaikea löytää.

Kaikille on varmaan myös käynyt joskus niin, että on huomannut olevansa aktiivisempi osapuoli suhteessa. Toinen ei vain enää ota yhteyttä oma-aloitteisesti, ja tapaamisten sopiminen on yhtäkkiä kamalan vaikeaa.

– Toki toinen voi tulla yhteiselle leirinuotiolle vielä velvollisuudestakin, mutta silloin se ei ole enää aitoa ystävyyttä, Tuija Matikka sanoo.

Silloin kun elämäntilanne ajaa ystävät erilleen, ei psykologin mielestä alun perinkään ehkä ole ollut kyse ystävyydestä, vaan pikemminkin ystävällisestä toveruudesta tai kumppanuudesta, eräänlaisesta aseveljeydestä. On ollut jokin yhdistävä tekijä kuten työ tai samanlainen elämäntilanne.

– Väitän, että on paljon ihmisiä, jotka eivät koko elämänsä aikana koe todellista ystävyyttä vaan pikemminkin vain toveruutta tai vertaistukea. Niihinkin voi kyllä sisältyä ystävyyden hetkiä.

Mutta mistä tunnet sä sitten aidon ystävän?

– Ystävyys perustuu syvään kohtaamiseen. Kun niin syvä side on joskus syntynyt, ei haittaa vaikka ystävyydessä olisi taukoja. Kun nuotio jäähtyy, kumpikin poistuu tahoilleen, mutta kun sen ääreen taas vuosien päästä palataan, yhteys löytyy heti uudestaan ja juttu jatkuu siitä, mihin se aikoinaan jäi.

Kymmenen kysymystä paljastaa, oletko syntynyt ennen vai jälkeen 90-luvun – tai fanituksesi tason.

”En tiedä yhtään hänen biisiään. Sano muka yksikin!” Tämä lause kuului aika monen suusta, kun Vain elämää -artistit julkistettiin. No tietysti suurin osa kommentoijista oli ennen 90-lukua syntyneitä. Mutta Mikael Gabrielista tulee taatusti pian koko kansan Miklu. Häntä on jo ylistetty Lauri Tähkän Pauhaava sydän sekä Chisun Mun koti ei oo täällä -versioistaan. Perjantain Vain elämää -jaksossa hän avaa sydämensä ja liikuttuu, kun Chisu, Anna Puu, Lauri Tähkä, Suvi Teräsniska, Hector ja Mikko Kuustonen laulavat hänen hittejään.

Ja niitähän riittää enemmän kuin moni tietää. Soitetuinta biisiä on toistettu Spotifyssä yli 7 miljoonaa kertaa ja toiseksi toistetuintakin yli 4,5 miljoonaa kertaa.

Testaa, miten hyvin sinä tunnet MG:n tuotannon.

Vain elämää Nelosella perjantaisin kello 20.00. Me Naiset ja Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

 

VAAKA

Välinpitämättömyys tietää ongelmia. Pysy hereillä ja käyttäydy vastuullisesti, jos joudut tiukkaan paikkaan. Saat ehdotuksen, joka kannattaa ottaa vakavasti.

 

SKORPIONI

Älä mene lankaan. Joku yrittää naruttaa sinua puolelleen. Tarjoa tarvittaessa apuasi, mutta pidä ennen kaikkea huoli itsestäsi.

 

JOUSIMIES

Hermostumisesta ei ole apua. Sinulla on paljon hommaa, eikä urakka pienene itsestään. Terve itsekuri auttaa sinut pitkälle.

 

KAURIS

Käy paperihommat tarkalla silmällä läpi. Saat tilaisuuden toimia tärkeän asian puolesta. Seuraa sydäntäsi ja pane itsesi likoon.

 

VESIMIES

Olet tavoittelemassa jotain. Kyseessä voi olla työpaikka tai rahallinen panostus. Raha-asioiden huolellinen suunnittelu auttaa.

 

KALAT

Vaistosi johdattaa sinua oikeaan suuntaan. Ympärilläsi on paljon epäselviä tekijöitä, joiden ei pidä antaa hermostuttaa sinua. Kuuntele sydäntäsi päätöksiä tehdessäsi.

 

OINAS

Liian äkkipikainen toiminta voi pilata monta asiaa tänään. Vedä henkeä ja tarkastele menoa ympärilläsi. Viime hetken muutoksella on iso rooli päivän tapahtumissa.

 

HÄRKÄ

On aika tutustua uusiin ihmisiin. Keskustelut avaavat sinulle kiinnostavia näkökulmia ja apua matkallasi kohti tavoitteitasi. Älä viivyttele, vaan toimi nyt.

 

KAKSONEN

Ihmisvilinä ei välttämättä sovi mielentilaasi tänään. Hiljaisempi ympäristö tekee sinulle hyvää. Panosta terveellisiin elämäntapoihin.

 

RAPU

Tunteita voi olla vaikea hallita tänään. Jännitteet ovat pinnassa erityisesti perhepiirissä. Kuuntele ja yritä pysyä kohtuudessa vaatimuksissasi.

 

LEIJONA

Ole avoin ehdotuksille. Kenenkään sana ei silti ole ehdottoman oikeassa. Ota asioista selvää itse, niin et tule hämätyksi.

 

NEITSYT

Negatiivisten tunteiden ei pidä antaa hallita. Pidä pää kylmänä joka tilanteessa. Älä tee mitään, mitä et voi allekirjoittaa puhtaalla omallatunnolla.

Laulaja Mikko Kuustonen kertoo Isän tyttö, tytön isä -kirjassa vanhemmuuden hetkistä, jotka olisi voinut hoitaa paremminkin.

Muusikko Mikko Kuustonen, 56, tunnusti eilisillan Yhden illan juttu -ohjelmassa terapeutti Maaret Kalliolle raivostuneensa helposti tyttärilleen, kun nämä olivat teini-ikäisiä.

– Koin siitä suurta epäonnistumista. Jotenkin, että mun hermot meni aina ensimmäisenä, hän kertoi jaksossa.

– Kun lapsi menee siihen teiniangstiin, niin mä menin samaan, enkä säilyttänyt aikuisuutta.

Muusikko kertoo myös tänä vuonna ilmestyneessä Isän tyttö, tytön isä -kirjassa (Otava) siitä, millaista on ollut kasvattaa tyttöjä. Mikolla ja hänen ex-vaimollaan on kaksi tytärtä, Iina, 32, ja Minka, 31. Molemmat Kuustosen siskokset ovat näyttelijöitä.

Kirjan toinen kirjoittaja on juontaja Jenni Pääskysaari. Hän mainitsee tekstissään somessa vastaan tulevat meemit, joissa suojelevat isät vitsailevat kaivavansa aseen esiin pitääkseen tytärtään lähestyvät pojat loitolla. Vaikka kyse on huumorista, asetelma on väärä. Meemeillä isät ajattelemattomuuttaan tukevat ajatusmallia siitä, että joku muu kuin tytär itse päättäisi kehostaan.

Mikko Kuustonen myöntää sortuneensa aikoinaan samaan.

– Sain lahjaksi puolustusvoimien ”Miinoitettu”-suojanauhaa jolla reunustin pihapolun tytärten sulhasille. Omasta mielestäni tuolloin ensiluokkaista faijailua. Nyt jättäisin väliin, hän kertoo kirjassa.

”Omasta mielestäni tuolloin ensiluokkaista faijailua. Nyt jättäisin väliin.”

Nuorekas isä? Mission impossible

Muutenkaan Mikko ei ole aina onnistunut tekemään vaikutusta Iinan ja Minkan poikaystäviin.

– Olin aina ajatellut olevani jotenkin nuorekas isä kunnes tajusin että se on mission impossible.

– Huomasin erityisesti tytärten ensimmäisten poikaystävien kanssa muuttuvani jostain syystä isäni kaltaiseksi. Yritin liikaa ja halusin tehdä vaikutuksen.

”Yritin liikaa ja halusin tehdä vaikutuksen.”

Mikko antaa esimerkiksi kommelluksen, joka hänelle sattui Minkan ja tämän uuden poikaystävän kanssa. Isosisko Iina oli palaamassa purjehdukselta, ja isä halusi lähteä porukalla vastaan. Hänen ohjaamansa moottorivene kuitenkin karahti liian innokkuuden vuoksi kiville.

– Lopputulos oli legendaarinen: poliisi hinaa paattiani, takapenkillä istuu Minka hiljaisen poikaystävänsä kanssa ja viereisessä veneessä Iina seurueineen puistelee päätään. Isi tuli vastaan, Mikko kertaa kirjassa.

Isän suojelunhalusta huolimatta kaikki poikaystävät ovat kuitenkin olleet tervetulleita Kuustosten kotiin.

– Muutaman lähtöäkin olen tervehtinyt ilolla, Mikko Kuustonen heittää kirjassa.

Koomikko Sami Hedbergin, 35, unelma toteutui, kun hän sai pääosan The Office- eli Konttori-sarjan suomalaisversiossa.

Kaikkia valinta ei miellyttänyt. Vähiten toimittaja Kaarina Hazardia, joka kritisoi Hedbergin valintaa rooliin lokakuun Image-lehteen kirjoittamassaan kolmen sivun mittaisessa jutussa.

– Hedbergin huumori. Miten sitä oikein kuvailisi? Se on sille nauramista, että ruotsinlaivalla juodaan viinaa. Että viron kieli on vähän kuin suomi, mutta kuitenkin eri. Joltakulta näkyi pikkupöksyt.

Tämänhän jo tiedämme: Hedbergin huumori jakaa mielipiteet. Hazard kuitenkin jatkaa tylytystään.

– Hedberg on se vaaraton, pullea poika, ylikasvanut pikkuveli, joka häissä sahtipäissään lyö reisiinsä ja hokee Otetaans taas! ja jota ei kenenkään tarvitse pelätä eikä haluta.

Mutta että pullea poika, jota kenenkään ei tarvitse haluta?

Hazardin mukaan ongelma on, että Hedberg on jo suuri tv-persoona ja valmis hahmo omana itsenään, mikä vesittää alkuperäisen sarjan myötähäpeästä ja lohduttomuudesta ammentavan huumorin.

Mutta että pullea poika, jota kenenkään ei tarvitse haluta? Voisiko Sami Hedberg vitsailla keikkasetissään Kaarina Hazardista pulleana tyttönä, jota kenenkään ei tarvitse haluta?

Hazard pojittelee ja kutsuu lihavaksi ja seksittömäksi miehen koomikkopersoonaa, mutta onko se Sami Hedbergin tapauksessa mitenkään erotettavissa itse Samista?

andy k

Onpa hienoa, kun missimittainen ( XD ) ja jo aikaisemmin yhden JSN:n langettavan tuomion ( Ludvig Borga 2010 ) saanut kvasiälykkö Hazard katsoo asiakseen puuttua stand up -koomikko Sami Hedbergin substanssiin ja habitukseen. Menisi "Liian paksu perhoseksi" -Kaarina ihan vain peilin eteen, katsoisi itseään ja muistaisi kirjoittelu-uransa varjoisampia hetkiä. Vaan kun omahyväisyys on mitä on, niin voi näemmä kirjoittaa mitä tahansa. En seuraa Hedbergiä, mutta Hazard on luokattoman törkeä :(

Lääkkeet!

andy k kirjoitti:
Onpa hienoa, kun missimittainen ( XD ) ja jo aikaisemmin yhden JSN:n langettavan tuomion ( Ludvig Borga 2010 ) saanut kvasiälykkö Hazard katsoo asiakseen puuttua stand up -koomikko Sami Hedbergin substanssiin ja habitukseen.

Kivasti tuo Hazardin langettavan tuomion saanut kolumni on vielä Iltalehden nettisivuilla saatavissa. Tästä ( http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/2010011310917932_k9.shtml ) sopii itse kunkin lukaista ja pohtia mitä yhteistä on Pasila televisiosarjan Rauno Repomiehellä sekä Kaarina Hazardilla. Ehkä jonkun olisi taas aika huutaa se maaginen taikasana.