15 euroa baariin vai sijoituksiin? Sinä päätät. Kuva: Shutterstock
15 euroa baariin vai sijoituksiin? Sinä päätät. Kuva: Shutterstock

Pienikin säästö kannattaa. Nainen ja rikastumisen taito -kirjan kirjoittaneet taloustoimittajat Emilia Kullas ja Ninni Myllyoja neuvovat, miten pikkuhiluillakin voi kerryttää varallisuuttaan.

Nainen, nyt loppuu se vetkuttelu! Säästäminen kannattaa aloittaa heti. Verkkopankki auki ja laskin käteen, kannustavat taloustoimittajat ja sijoituskirjailijat Emilia Kullas ja Ninni Myllyoja. Rahaa tuskin jää säästöön, ellei asian eteen tee mitään. Naisten neuvoilla säästämisestä ja sijoittamisesta voi kuitenkin tehdä helppoa ja ihan mukavaakin puuhaa.

– Säästäminen on vanhanaikainen hyve, jonka sietäisi palaavan takaisin, Emilia Kullas sanoo.

Ensi viikolla julkaistava Nainen ja rikastumisen taito on jo toinen talousopas, jonka Emilia Kullas ja Ninni Myllyoja ovat kirjoittaneet naisille. Siinä he neuvovat, miten keskituloinenkin pääsee hyötymään roposistaan – ja kenties jopa rikastumaan. Kaksikon ensimmäinen kirja Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta ilmestyi vuonna 2010.

Talouselämä-lehden uutispäälliköinä työskentelevät naiset elävät itse kuten opettavat.

– Joka palkkapäivä tilistä lähtevät ensin laskut, sitten säästöt. Ei kannata jättää säästämistä sen varaan, että kuun lopussa katsoo, ”mitä jäi”, koska silloin yleensä ei jää mitään, he kertovat.

Naisten mukaan säästämisestä ja sijoittamisesta kannattaa tehdä tapa – ei pelkästään rikastumisen vuoksi, vaan jo ihan pahan päivän varallekin.

– Kiität itseäsi sinä päivänä, kun kolaroit auton, pesukone laukeaa ja lapset rikkovat iPadin. Silloin helpottaa kummasti, kun on edes rahasto-osuuksia mitä myydä.

Miten päästä alkuun?

Emilia ja Ninni vastasivat yleisimpiin kysymyksiin, joita säästämistä ja sijoittamista aloitteleva pohtii.

”Palkasta varmaan jäisi säästöönkin, mutta tällä hetkellä kaikki rahat kuluvat milloin mihinkin. Mitä kannattaisi tehdä?”

”Tsekkaa ensin rahasi ja mihin ne menevät. Ota istunto verkkopankissa, kynä, paperia ja laskin. Laske, paljonko kuukaudessa menee eri menoihin: ruokaan, vaatteisiin, omiin ja lasten harrastuksiin, bussikorttiin tai bensaan ja niin edelleen. Kerro summat 12:lla ja näet, paljonko oikeasti käytät rahaa esimerkiksi vaatteisiin vuodessa.

Vasta kun tiedät, miten paljon ja mihin rahaa kuluu, voit haarukoida, paljonko pystyt säästämään. Voit esimerkiksi päättää, että säästät 10 prosenttia nettotuloistasi.

Älä tee asiasta liian vaikeaa, vaan aloita tekemällä jotain, vaikka vain se, että siirrät joka kuukausi palkkapäivänä sivuun muutaman kympin myöhemmin sijoitettavaksi, jos sopivaa kohdetta ei ole vielä löytynyt.”

”Mutta kun alkuun pääseminen tuntuu edelleen vaikealta.”

”Alkuun pääset vaikka katsastamalla oman pankkisi sijoitusosion verkkopankissasi. Internetissä on loputon määrä tietoa tarjolla, samoin talousmediassa. Ensin selvitä, paljonko voit säästää, sitten hae itsellesi sopiva sijoituskohde.”

”Haluan nauttia työni hedelmistä nyt. Miksi minun pitäisi odottaa kymmenen vuotta, että säästöt (toivottavasti) kaksinkertaistavat itsensä?”

”Ei tarvitse olla joko–tai, voi olla sekä–että. Jos käytettävissä on satanen joko kulutukseen tai säästämiseen, kuluta viisikymppiä ja säästä toinen viisikymppinen. Jos haluamasi uudet saappaat maksavat 200 euroa, se vaatii 4 kuukauden säästön. On ihan terveellistä välillä laskea, miten paljon pitää tehdä töitä esimerkiksi uusien kenkien eteen.”

”Rahaa jää säästöön vain vähän – onko pikkuhilujen säästämisestä tai sijoittamisesta mitään hyötyä?”

”Jos rahaa on vain vähän, kannattaa sijoittaa niin, että se maksaa sinulle vain vähän – eli rahastoihin, joiden kulut ovat pienet. Nordnetillä on esimerkiksi Superrahastoja, jotka sijoittavat Helsingin, Tukholman, Kööpenhaminan tai Oslon pörssin suurimpiin yrityksiin. Minimisijoitus on 15 euroa, ja rahastot ovat kuluttomia. Osakkeita ei kannata ostaa kympeillä eikä edes satasilla, vähintään 500 eurolla, muutoin kertakustannukset nousevat liian isoiksi.

Otetaan esimerkki pikkuhiluista: laitat 15 euroa kuussa Seligsonin pörssinoteerattuun OMX Helsinki -indeksirahastoon. Kymmenen vuoden päästä oletetulla 8 prosentin vuosituotolla sinulla on säästössä 2694 euroa, jossa tuoton osuus on 894 euroa. (Lähde: Seligsonin tuottolaskuri).

Kannattaako tuo? No kyllä, siihen verrattuna että pistät sen 15 euroa baariin – Helsingin keskustan hinnoilla se on parin tuopin verran.”

”Ovathan ne rahat turvassa säästötililläkin. Miksi ottaisin riskin, että menetän sijoittamalla vähätkin säästöni?”

”Säästötilillä rahojesi kimpussa on mörkö nimeltä inflaatio. Se oli lokakuussa prosentin verran. Inflaatio syö rahojesi ostovoimaa, jos ne ovat nollakorkoisella talletustilillä. Siksi pienetkin summat kannattaa sijoittaa.

Kaikessa sijoittamisessa on mahdollista hävitä kaikki rahansa, mutta se ei itse asiassa ole lainkaan niin yleistä kuin Talvivaara-uutisten keskellä voi luulla. Se, että pääomasi arvo laskee, on eri asia kuin se, että menetät kaikki rahasi. Sijoitustesi arvo voi vaihdella, mutta kun hajautat eli laitat pienetkin sijoituksesi eri kohteisiin, niiden arvo heittelee vähemmän ja tuotto-odotus nousee.”

”Entä jos ei vain kiinnosta käyttää aikaa siihen, että perehtyy sijoittamisen monimutkaisiin kiemuroihin?”

”Sijoittamiseen voi käyttää kuinka paljon aikaa haluaa, mutta siitä selviää ihan hyvin niinkin, että panee kerran kuussa tietyn summan sijoituksiin ja lopun aikaa on ajattelematta asiaa. Monet osakesijoittajat seuraavat yhtiöitä aktiivisesti silkasta kiinnostuksesta, mutta sekin riittää, että katsastaa osakesalkkunsa kerran pari vuodessa. Rahastosijoituksiin pätee sama juttu.

Ei sijoittamisesta tarvitse tulla uutta elämäntapaa eikä tarvitse ’hurahtaa uskoon’. Eikä se välttämättä tunnu hauskalta. Se voi olla kuten hammaslääkäri tai kuntosali, se tuntuu hyvältä vasta sitten, kun suoritus on tehty. Mutta sijoittaminen on järkevän taloudenpidon olennainen keino. Sitä ei kannata sivuuttaa!”

Lue myös:


Tutkimus: Tämän ikäisenä nainen ansaitsee eniten


Aina rahat lopussa? Karsi nämä shoppailutavat viimeistään kolmikymppisenä


10 vinkkiä – Näin syöt terveellisesti vähällä rahalla

Antti Tuisku ja Erin nähdään yhdessä myös Idols-ohjelman tuomareina. Kuva: Sanoma-arkisto

Aamukuuteen-kumppani Erin on nyt selvittänyt hämmentävän ilmaisun merkitystä.

”Hei beibi, täs on menny liikaa päivii.
Et ei oo päästy lonimaan, mitä me soditaan.”

Ensimmäisellä kerralla Antti Tuiskun Aamukuuteen-sinkun sanat eivät avaudu. Tai ainakaan yksi niistä. Se ei avaudu vielä toisella eikä kolmannellakaan kuuntelukerralla.

Mitä ihmettä ”lonimaan” tarkoittaa?

”Beibi, kun sä katsot mua ja pyydät mua punkkaas lonimaan.”

”Korvamatomateriaalia.” ”Niin loistava.” Antti Tuiskun fanit ovat hehkuttaneet uutta biisiä paljon eri somekanavilla. Mutta tietävätkö hekään, mitä oikeastaan tarkoittaa lonimaan-ilmaisu, joka toistuu kappaleessa?

Biisin feat-osuuden esittää Erin, joka kertoi maanantaina ”lonia”-ilmaisun merkityksen:

– Lonia-sanaa käytetään ku halutaan ns. muffailla, eli lonia, eli vähän kiehnätä ja pussailla, Erin kirjoitti sosiaalisen median tilillään.

Erinin Instagram-päivitykseen on ehtinyt jo tulla kommentteja, mitä muuta lonia-verbi tarkoittaa eri puolella Suomea.

”Meillä päin lonia tarkoittaa hypistelyä.”

– Meillä päin lonia tarkoittaa hypistelyä. Esim. shoppailemassa lonitaan kaikki hyllyt tai rekit, kuvailee Instagram-käyttäjä Kreettalu.

– Mulle tulee mieleen se, kun joku lonii konvehtirasiasta parhaat, sanoo Izmo58.

”Sitä ihteensä”

Antti Tuisku julkaisi uuden sinkkunsa viime viikolla. Se on mukana uudella albumilla Anatude, joka julkaistaan 15. syyskuuta.

Sunnuntaina Antti Tuisku iloitsi Aamukuuteen-kappaleen Spotify-menestyksestä ja julkaisi Instagram-tilillään kuvan, jossa oli selittävä hashtag #lonimaanonlappiajatarkoittaasitäihteensä.

 

Mitä sanoo sanakirja?

Urbaanissa sanakirjassa lonia tarkoittaa ”valita, lajitella, etsiä jotain asiaa jonkin joukosta”.

Esimerkit:

1. älä loni kaikkia lihapaloja siitä kastikkeesta
2. trafi kielsi rekisterikilpien lonimisen, pitää ottaa järjestyksessä eikä välistä

Kunniaväkivalta saa Suomessakin monia muotoja. Yksi niistä on se, että nuorille pojille sallitaan paljon enemmän vapauksia kuin samanikäisille tytöille, kertoo Helsingin Sanomien haastattelema kurdinainen.

Kolmekymppinen kurdinainen kertoo Helsingin Sanomissa lapsuuden rajusta silpomiskokemuksestaan ja siitä, miten lähipiiri pyrkii rajoittamaan varttuvan tytön ihmisoikeuksia perheen kunnian nimissä.

”Mun oli pakko lähteä pois kotoa.”

– Ensin sinut leikataan, sitten kielletään uiminen, sen jälkeen et saa tavata poikia. Kun olin 17-vuotias, mun oli pakko lähteä pois kotoa. Mun oli pakko tehdä raju askel mun vanhemmille ja perheelle, nimettömäksi jäävä nainen kertoo.

THL määrittelee kunniaväkivallan viittaavan psyykkiseen painostukseen tai suoraan väkivaltaan. Se liittyy ajattelutapaan, jossa kunnia on koko perheen ja suvun yhteinen asia. Koska yksilöiden teot vaikuttavat koko yhteisön kunniaan, käyttäytymisen tulee olla siveellistä ja tietyn seksuaalimoraalin mukaista.

Tytöillä ja pojilla eri säännöt

Kurdinainen kokee, että hänen elämäänsä ja oikeuksiaan rajoitettiin voimakkaasti erityisesti nuoruudessa. Nainen ympärileikattiin nelivuotiaana pakolaisleirillä, ja hän oli vähällä kuolla operaatioon. Taustalla oli perheen pyrkimys saada tytär hyviin naimisiin.  

”Pojilla oli enemmän mahdollisuuksia. He saivat mennä vapaammin.”

– Kun olin joku 7–8-vuotias, niin muistan, että oli aika, jolloin joka ilta, kun menin nukkumaan, rukoilin vaan, että tulen pojaksi. Halusin ne poikien oikeudet. Koska jo silloin näin, että pojilla oli enemmän mahdollisuuksia. He saivat mennä vapaammin, kurdinainen kertoo HS:n haastattelussa.

– Mitä vanhemmaksi tulin niin sitä enemmän minulta alettiin kieltämään kaikenlaisia asioita. Multa riistettiin ihmisoikeuksia, mitä enemmän tytöstä naiseksi kasvoin.

Vaara joutua uhriksi

Ympärileikkausten ja kunniaväkivallan uhka on todellinen myös Suomessa.

– Ympärileikkausperinne elää Suomessakin, sanoi Ihmisoikeusliiton asiantuntija Solomie Teshome Me Naisten haastattelussa. 

Suomessa ei ole tullut esiin yhtään tapausta, että maahanmuuttajataustaisia tyttöjä olisi ympärileikattu täällä. Monilla tytöillä on kuitenkin vaara joutua silpomisen uhriksi matkalla vanhempiensa kotimaassa.

– Epäilyt voivat herätä esimerkiksi, jos tyttö on lähdössä yhdessä vanhempiensa tai toisen vanhemman kanssa kotimaahansa. Vaikka niin, että vain perheen tyttö on lähdössä, muut sisarukset eivät.

Solomie kertoi saavansa konsultointipuheluita terveydenhoitajilta tällaisista aiheista etenkin keväisin lomien kynnyksellä. Tyttöjen iät vaihtelevat taaperoista teini-ikäisiin.

– Kun tyttö on jo lähdössä matkalle ja herää epäilys, että hän joutuu silvotuksi, ollaan jo myöhässä, Solomie kertoi.

MillaR

Kolmekymppinen kurdinainen puhuu HS:ssä tyttöjen ja poikien erilaisesta kohtelusta: ”Ensin leikataan, sitten kielletään uiminen”

Naisten ympärileikkaus on törkeä rikos ja yhteiskunnnan pitäisi ottaa aktiivisempi ote tällaisen silpomisen estämisessä. Sama koskee myös poikien ilman lääketieteellistä perustetta olevia ympärileikkauksia, jota ei tietysti voi verrata naisten leikkaukseen, mutta on ihan yhtä perusteetonta. Suomi ei ole sivistysvaltio ennenkuin tällaiseen lapseen kohdistuvaan väkivaltaan puututaan todenteolla.
Lue kommentti

Maria Veitola kertoo Instagramissa uuvuttavasta työviikostaan, joka vaati lopulta veronsa ja ajoi lepäämään.

Maria Veitola, 44, kertoo Instagramissaan haastavasta työviikostaan esimiehenä. Veitolan mukaan voimat hupenivat oman kunnianhimon ja muiden ihmisten takia. Veitola työskentelee tällä hetkellä muun muassa Radio Helsingin sisältöjohtajana.

– Vaikka sitä kuinka yrittää huolehtia oman elämänsä kohtuullisuudesta ja selkeydestä, esinaisena altistuu sille, että on muita ihmisiä jotka sanovat, että ”en mä jaksakaan tai ei mua huvitakaan, vaikka mä lupasin”. Sitten se kaikki kaatuu tietty mun päälle, koska se on mun duuni – tavallaan – selvittää sotkut ja tilanteet, Veitola kirjoittaa.

 

Esimiestyössä -tai siis mit vit- esiNAIStyössä parasta ja pahinta: ihmiset. Oon ite tehnyt himmeen duunin siinä että tunnistan omat rajani esim. jaksamisen suhteen ja huolehdin niistä. Tää asia on muuten suoraan yhteydessä luotettavuuteen. Mutta: Vaikka sitä kuinka yrittää huolehtia oman elämänsä kohtuullisuudesta ja selkeydestä, esinaisena altistuu sille, että on muita ihmisiä jotka sanovat, että "en mä jaksakaan tai ei mua huvitakaan, vaikka mä lupasin". Sitten se kaikki kaatuu tietty mun päälle, koska se on mun duuni -tavallaan- selvittää sotkut ja tilanteet. No, viime viikko olikin sitten ihan hirveä edellämainituista syistä. Sata palloa ilmassa ja yritin jongleerata parhaani mukaan ja tehdä viisaita päätöksiä. Torstaipäivä meni paniikkihäiriön ja migreenin reunalla koska kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa. Kun työkaveri yritti halata, sanoin että "älä koske koska alan itkemään enkä pysty lopettamaan". Se on kamalaa kun oma elämänhallinta menee siitä syystä, että muut ei hallitse elämäänsä. Sit tähän liittyy vielä oma kunnianhimo: en tyydy keskinkertaisuuteen. Pääsisin itse helpommalla jos tyytyisin. Mutta kun en halua. Haluan tehdä työni mahd hyvin. Perjantaina laitoin työpaikalle viestin että en tuu töihin, meen metsään makaamaan sammalmättäälle koska muuten oon kohta jossain akuuttipäivystyksessä. Onneks oli mökkiviikonlippu buukattu veljen perheen kanssa. Tarinan opetus: menkää metsään ja olkaa rakkaittenne kanssa jos ja kun ahdistaa ja kaikki kaatuu päälle. Se saattaa auttaa. Ja pyytäkää apua. Mä pyysin ja onneks mun ihanat työkaverit antoi tukea ja apua. Ja Radio Helsingin sisältöjohtajana ilmoitan, että meidän syysohjelmisto starttaa viikon päästä maanantaina. Mukana mm. uusi, ihana aamushow. #bosslady #radiohelsinki 📻❤️

Henkilön Maria Veitola (@mariaveitola) jakama julkaisu

Instagram-päivityksen mukaan Veitola sai viime viikon lopulla jopa fyysisiä oireita.

”Kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa.”

– Torstaipäivä meni paniikkihäiriön ja migreenin reunalla koska kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa. Kun työkaveri yritti halata, sanoin että ”älä koske koska alan itkemään enkä pysty lopettamaan”.  Se on kamalaa kun oma elämänhallinta menee siitä syystä, että muut ei hallitse elämäänsä. 

– Perjantaina laitoin työpaikalle viestin että en tuu töihin, meen metsään makaamaan sammalmättäälle koska muuten oon kohta jossain akuuttipäivystyksessä, Veitola kirjoittaa.

Instagram-kuvassa Veitola todella näyttää makaavan keskellä metsää. Hän myös neuvoo muita työstään ahdistuneita tekemään samoin.

– Menkää metsään ja olkaa rakkaittenne kanssa jos ja kun ahdistaa ja kaikki kaatuu päälle. Se saattaa auttaa. Ja pyytäkää apua. Mä pyysin ja onneks mun ihanat työkaverit antoi tukea ja apua.

Veitola on aikaisemmin kertonut, että viime vuosi oli hänelle yksi rankimmista. Hänen isänsä kuoli, ja kodista paljastui paha sisäilmaongelma. Nämä asiat vaikuttivat myös hänen parisuhteeseensa.

Sosiaalisen median mukaan Ohtosesta tuli avioitumisen jälkeen Ohtonheimo.

Luontokuvaaja ja toimittaja Kimmo Ohtonen avioitui Laura-vaimonsa kanssa viime lauantaina. Pariskunta vaihtoi ilmeisesti samalla sukunimensä Ohtonheimoksi. Molemmat löytyvät nyt nimittäin Facebookista sillä nimellä. Toimittaja kertoi avioliitostaan myös Instagramissa.

– Kannan sydäntäsi. Kannan sitä sydämessäni. Eilen sanoimme "tahdon" kauniin perheemme ja ystäviemme edessä. Kiitos teille kaikille, rakastamme teitä paljon, Ohtonheimo hempeilee sunnuntaina Facebookissa julkaisemansa kuvan yhteydessä.

Kimmo Ohtoheimo on suomalainen luontokuvaaja ja -toimittaja. Hän tuli tunnetuksi uituaan Saimaalla 140 kilometrin matkan saimaannorpan hyväksi. Tempauksestaan Ohtonen palkittiin Kultaisella Venlalla vuoden TV-tekona 2013.

 

They said Yes! 😍#ohtonheimot

Henkilön Riikka Kantinkoski (@weekdaycarnival) jakama julkaisu