Palmusunnuntai tulee – on aika muistella lapsuuden virpomistraumoja.

Lapsettomille aikuisille se on vain yksi sunnuntaiaamu, jona herää tokkuraisena ovikellon soittoon ja on unohtanut ostaa Kindereitä oven takana seisoville toiveikkaille. Mutta lapsena palmusunnuntai oli parasta: mahtavat noitareleet, kasakaupalla karkkia ja parhaassa tapauksessa joku kolikko tai seteli. Vai oliko sittenkään?

Palmusunnuntain kunniaksi kysyimme naisilta, millaisia muistoja (tai traumoja) lapsuuden virpomisreissut ovat jättäneet.

Jammu-sedän pelko

”Kun olimme kaverin kanssa virpomassa 80-luvulla Itäkeskuksessa, oven avasi puolipukeinen setä, jolla oli joko krapula tai joku olemukseen muuten ei niin edullisesti vaikuttava sairaus. Jammu-setä asui aikoinaan naapuritalossa, ja kaikki alueen lapset oli peloteltu epäilyttävillä sedillä. Mekin meinasimme lähteä livohkaan ovelta, mutta setä kaiveli meille kolikot. Ei tehnyt mieli enää pimpotella ovikelloja.”

”Oven avasi puolipukeinen setä.”

Liian vanha trulli

”Olin lapsena pitkä ikäisekseni. Lähdimme serkusporukalla virpomaan tai trullaamaan, kuten Pohjanmaalla sanotaan. Yhdessä talossa saimme kyllä hyvät palkkiot, mutta oven avannut rouva huomautti minulle, että 'enkös ole vähän liian vanha trulliksi'. Tuli tosi paha mieli. Enkä edes ollut porukan vanhin! Satuin vain olemaan pitkä. Meni koko trullireissu pilalle, kun hävetti kulkea noidan vaatteissa ja näyttää liian vanhalta touhuun.”

Palkka olisi pitänyt hakea myöhemmin

”Naapurissa asui täti, jonka mielestä virpomispalkka kuului hakea vasta pääsiäissunnuntaina. Kuka nyt olisi kehdannut enää viikon päästä pukeutua noidaksi, saati mennä hakemaan virpomapalkkaa siviiliasussa.”

”Mummoni nostaa vitsat edelleen joka vuosi näytille vitriiniin.”

Supervitsat

”Äitini oli todella pro vitsantekijä, ja joskus väkertämiseen tuntui menevän iltakaupalla aikaa. Mikään puolivillainen Tiimarin sulilla koristeltu oksa ei kelvannut vaan joka varpu piti päällystää hapsutetulla kreppipaperilla ja vaivalla väsätyillä silkkikukilla. Tämän ansiosta mummoni nostaa vitsat edelleen joka vuosi näytille vitriiniin.”

Aamuvirkut virpojat

”Pukeuduimme pikkusiskoni kanssa viimeisen päälle noitavarusteisiin ja innosta räjähtämispisteessä hiivimme virpomaan vanhempiamme. Saimme vastaukseksi kiukkuisen käskyn poistua makuuhuoneesta ja mennä nukkumaan. Kello oli aamuviisi. Aikuisena ymmärrän vanhempieni reaktiota paremmin, mutta yhä muistan, kuinka virpomistunnelma oli siltä vuodelta pilalla.”

Yksi tarinoista poistettu ja otsikkoa muokattu kello 12.42.

Anna Perhon uutuuskirjassa Antisäätäjä (Otava) pohditaan erilaisia kiireen ja stressin ongelmia sekä sitä, miten oman elämän tahdista saisi tehtyä vähän rauhallisemman.

Kännykkä piippaa jatkuvasti uusista viesteistä, tietokoneen näytölle ponnahtelee sähköposteja, puhelimet soivat ympärillä – monen olo on työpaikalla levoton, ja syystä! Keskittyminen vaikeutuu ja mieli käy ylikierroksilla, kun ympärillä tapahtuu jatkuvasti jotain, jolle pitäisi antaa huomiota.

Onko maailma tullut hulluksi, vai ehkä ongelma on loppujen lopuksi vähän meissä itsessämme?

Anna Perho uusi teos Antisäätäjä käsittelee muun muassa kiireen ja sähläämisen lieveilmiöitä. Moni porskuttaa sata lasissa, mutta kaipaa silti (tai siitä johtuen) rauhallisempaa fiilistä. Perhon mukaan se on myös mahdollista saavuttaa – ihan itse.

Lue myös: Tunnistatko itsesi? Perfektionisteja on kahta lajia – terapeutti antaa vinkit hölläämiseen

Yksi teoksen aiheista on reaktiivisen ajattelun, eli jatkuvasti kaikkeen ympärillä olevaan reagoimisen ongelma.

– Tutkimusten mukaan tarkistamme puhelimeen tulleet viestit keskimäärin joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Keskimäärin tarkoittaa, että moni tsekkaa viestejä vielä tiuhemmin. Ei siis ihme, että mieli on kuin maailmanpyörä ilman nopeusrajoitinta, Perho kuvailee kirjassaan.

”Tarkistamme puhelimeen tulleet viestit keskimäärin joka kuudes tai seitsemäs minuutti.”

Reaktiivinen ajattelu ”vie meitä kuin pässiä narussa” ja voi johtaa Perhon mukaan niin kutsuttuun SVAMP-oireyhtymään.

– SVAMP on akronyymi, johon tiivistyy viisi reaktiivisen käyttäytymisen avaintoimintoa. Ruotsin kielessä sana svamp tarkoittaa sientä, mikä on hyvä vertauskuva tälle käyttäytymiselle. Jos kasvustoa ei aktiivisesti torju, se lahottaa kantajansa puhki.

Ehkä sinäkin kärsit SVAMP-oireyhtymästä? Näistä oireista sen voi tunnistaa:

  • Stressi. Olo on usein ärsyyntynyt, väsynyt ja ahdistunut. Nukkumisestakaan ei tule oikein mitään, ja ilonaiheet tuntuvat olevan harvassa.
  • Vaeltava mieli. Ajatukset säntäilevät päättömästi sinne tänne ja keskittyminen on vaikeaa. Keskittyminen myös herpaantuu jokaisesta piippauksesta, kutsusta ja kehotuksesta.
  • Aina online. Puhelimen sulkeminen tuntuu mahdottomuudelta, ja keho tuntuu käyvän ylimääräisillä kierroksilla. Rentoutuminen on vaikeaa, mutta havahdut myös usein siihen, että olet ollut pitkään aivan muissa ulottuvuuksissa.
  • Multitaskaus. Kaikkea pitää tehdä samaan aikaan, eikä sen takia mikään oikein tahdo valmistua. Ärsyttää, kun kaikki on aina kesken. Lounas tulee syötyä tietokoneen äärellä, etkä pysty esimerkiksi keskustelemaan ilman, että vilkuilisit välillä kännykkää.
  • Paineet. Tuntuu siltä, että on koko ajan kohtuuttomien paineiden alla. Jatkuva kiire ja suorittaminen ovat olennainen osa myös vapaa-aikaa.

Kuulostaako tutulta? SVAMP-oireyhtymästä on Perhon mukaan onneksi mahdollista päästä eroon.

Rauhoittuminen on huomattavasti tuottavampaa kuin raivokas, päämäärätön touhuaminen.

Hän toteaa teoksessaan yksiselitteisesti, että totaalinen pysähtyminen ja rauhoittuminen on huomattavasti tuottavampaa kuin raivokas, päämäärätön touhuaminen.

Perho listaa neljä neuvoa, jotka auttavat pääsemään yli SVAMP-oireyhtymästä:

  1. Opettele käyttämään sähköpostia järkevämmin.
  2. Lopeta multitaskaaminen. Useamman asian yhtäaikainen mukatekeminen verottaa työtehoasi 40 prosentilla, lisää stressioireita ja ärtymystä sekä hajottaa keskittymisen. Aivosi eivät kykene keskittymään kahteen asiaan kerralla, piste.
  3. Suunnittele päiväsi etukäteen ja tauota työpäiviä mindfulness- tai muun rauhoittumishetken avulla.
  4. Keskity lopputulokseen, älä näennäiseen helppouteen. Jos voit hoitaa asian x yhdellä puhelinsoitolla, tee se 40 sähköpostin lähettämisen sijaan.

Lue lisää Anna Perhon uutuuskirjasta Antisäätäjä (Otava), joka ilmestyi 11. elokuuta.

Ensitreffit-elokuvan pääosassa on näyttelijäsuvun uusin tähti: Eino Heiskanen.

IS TV-LEHTI. Pienellä budjetilla tehty kotimainen romanttinen komedia on sympaattinen leffa, jossa kolme miestä kamppailee kolmenkympin kriiseissä. Miehet ovat suurten elämänvalintojen edessä, mutta ensin heidän on selviydyttävä kaoottisista entitreffeistä.

Näyttelijäpari Kari Heiskasen ja Sara Paavolaisen poika Eino Heiskanen esittää elokuvassa naistenmies Tanelia. Muut pääosanäyttelijät ovat Frans Isotalo ja Marko Nurmi.

Parasta elokuvassa ovat rento kieli poskessa -ote sekä arkinen hilpeys. Valitettavasti latteudet ja ylitsepursuavan tunteikas musiikki vievät tehoa tarinalta.

Ensitreffit TV5:lla ke 16.8. klo 21.00.