"On ongelmallista, jos tietyt kansalaisuudet nähdään ryhmänä, ei yksilöinä. Se, että tulee jostain tietystä maasta tai ihonväri on tietty, ei tarkoita sitä, että häntä pitäisi vastustaa henkilönä tai että hän olisi vastuussa siitä, mitä samaan ryhmään kuuluva on tehnyt", Hannu Lauerma sanoo. Kuva: Sanoma-arkisto / Pentti Nissinen
"On ongelmallista, jos tietyt kansalaisuudet nähdään ryhmänä, ei yksilöinä. Se, että tulee jostain tietystä maasta tai ihonväri on tietty, ei tarkoita sitä, että häntä pitäisi vastustaa henkilönä tai että hän olisi vastuussa siitä, mitä samaan ryhmään kuuluva on tehnyt", Hannu Lauerma sanoo. Kuva: Sanoma-arkisto / Pentti Nissinen

Uhkailua, perättömien huhujen levittämistä ja väkivaltaisia mielenosoituksia. Kuinka pitkälle rasistisia tekoja pitää ymmärtää? Ihmismielen pimeitä puolia tutkinut Hannu Lauerma kertoo.

Turvapaikanhakijoiden bussia heitettiin ilotulitteilla, SPR:n työntekijää kivillä (Yle 24.9.2015)

Kouvolan polttopulloiskun epäiltyä esitetään vangittavaksi – hätämajoitustilan asukkaat olivat todella peloissaan (HS 25.9.2015)

Hallitus tuomitsee jyrkästi Lahden mielenosoituksen – Ilotulitteita kohti turvapaikanhakijoiden bussia, mukana Ku Klux Klan -asuinen mies (HS. 25.9.2015)

Nämä ovat torstaina ja perjantain otsikoita. Pakolaisiin liittyvän vihan ja pelon lietsonnan yleistyminen ei näy enää ainoastaan sosiaalisessa mediassa. Turvapaikanhakijoita ja myös heitä avustavia ihmisiä on uhkailtu ja heitä vastaan on hyökätty väkivaltaisesti.

Mitä väkivaltaan sortuvien ihmisten päässä oikein liikkuu? Entä miten pitkälle rasistisiin tekoihin alentuvia ihmisiä pitää ymmärtää? Kysyimme Psykiatrisen vankisairaalan vastaavalta ylilääkäriltä, psykiatri Hannu Lauermalta.

1. Miksi monet ihmiset käyttäytyvät rasistisesti eli uhkaavat ja myös käyttävät väkivaltaa turvapaikanhakijoita kohtaan?

– Yleisesti rasismin ja maahanmuuttovastaisuuden taustat ovat tiedossa. Yksi on epäilemättä heikko taloustilanne.

Niinpä pakolaiset koetaan nyt paljon suuremmaksi ongelmaksi kuin 1980-luvulla, jolloin Suomeen saapui venepakolaisia Vietnamista. Heitä ei pidetty Suomessa samanlaisena uhkana. Taustalla oli muun muassa se, että vietnamilaiset pakenivat kommunistista järjestelmää ja sen takia äärioikeistolaiset kokivat heitä kohtaan myötätuntoa. Nyt tilanne on toisenlainen, ja taloustilanne vaikeampi. Voi myös olla, että Lähi-idän kulttuureista tulevat henkilöt saattavat olemuksellaan ärsyttää tiettyä osaa suomalaisista enemmän kuin esimerkiksi vietnamilaiset.

Tämän tyyppistä väkivaltaa täytyisi tutkia enemmän siitä lähtökohdasta, että kuunneltaisiin tekijöiden motiiveja – selvitettäisiin, miksi he itse pitävät toimintansa oikeutettuna. Tyypillistä Lahden ja Kouvolan tapaisille rikoksille on se, että tekijät pitävät niitä itse oikeutettuina.

"Huono itsetunto voi selittää joitakin tekoja."

2. Entä mitä rasistisen käytöksen taustalla voi olla?

– Luultavasti tämä joukko on aika heterogeeninen, mutta osaa näistä teoista siivittää epäilemättä kokemus, että ihminen ei ole tullut kuulluksi. He saattavat kokea tiettyä osattomuutta ja kateutta. Mutta yleistyksiä ei voida tehdä, vaan taustalla olevat asiat ovat yksilöllisiä. Sen sijaan, että ulkopuolelta tehdään oletuksia esimerkiksi huonosta itsetunnosta, kannattaisi nimenomaan pyrkiä kuuntelemaan näihin tekoihin osallistuvien henkilöiden omia käsityksiä motiiveista.

Toki huono itsetunto voi selittää joitakin tekoja. Rasismi ylipäätänsä on pikkuporvarillinen yritys olla aatelinen – eli halutaan kuulua joukkoon, jota pidetään ”parempana joukkona”.

3. Onko maakuntien ja pääkaupunkiseudun välillä eroja siinä, miten etnisiin vähemmistöihin suhtaudutaan?

– On selvää, että etnisiin vähemmistöihin totutaan. Esimerkiksi päiväkodeissa, joissa on kaiken värisiä ihmisiä, asia lakkaa olemasta lapsille minkäänlainen ”erikoinen”.

4. Voisiko rasistiseen käytökseen jotenkin vaikuttaa – tai voiko sitä ennaltaehkäistä?

– Yksi mahdollinen selittävä tekijä tällaiselle liikehdinnälle on se, että sosiaalisessa mediassa tietyt asiat paisuvat täysin kontrolloimattomasti ja huhut saattavat muuttua ”tosiasioiksi”. Silloin meidän on hyvin vaikea ennakoida tämmöisen pienen ryhmän kehkeytymistä ja siihen liittyvää toimintaa. He ovat usein myös hyvin linnoittautuneina omaan todellisuuteensa, jolloin keskusteluyhteyden saaminen on vaikeaa.

5. Onko vaarana, että suuri enemmistö lähtee rasistiseen toimintaan mukaan ja sitä aletaan pitää ”normaalina” käytöksenä?

– On mahdollista, että tällainen käyttäytyminen tarttuu: ”että kun Lahdessa, miksei myös meilläkin”. Mutta suuri yleisö voi reagoida myös päinvastaisesti. Näinhän kävi esimerkiksi 1930-luvulla, kun Lapuan liikkeen harjoittama väkivalta oli yleistä ja hyväksyttyä suhteellisen laajoissa piireissä. Hyvin suuri osa porvarillisistakin piireistä sanoutui siitä lopulta irti sen jälkeen, kun tämä kärjistyi, ja presidentti K.J. Ståhlberg kyydittiin. Joskus riittävän räikeä tapahtuma voi aiheuttaa sen, että se saattaa kääntää yleisen mielipiteen aivan toiseen suuntaan.

"Ymmärtämistä ja hyväksymistä ei saa sekoittaa toisiinsa. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa."

6. Miten rasismin vastustajat saisivat säilytettyä hermonsa – etteivät he vastaisi pahaan pahalla tai sortuisi tunteisiin perustuvaan meuhaamiseen?

– Minusta pitää pyrkiä vetoamaan ihmisen käyttäytymisen järkiperäisyyteen silloinkin, kun jokin asia ei tuo välitöntä tulosta. Kannattaa keskittyä viileisiin tosiasioihin, koska silloin väkivaltaiset liikehdinnät eivät todennäköisesti saa minkään joukkoliikkeen luonnetta. On suotavaa tuoda avoimesti esiin myös tekojen nolo luonne, kuten lasten pelotteleminen tai suojattomien avustustyöntekijöiden kivittäminen.

7. Miten pitkälle rasisteja ja rasistisia tekoja pitäisi ymmärtää?

– Aina pitää pyrkiä ymmärtämään. Mutta ymmärtämistä ja hyväksymistä ei saa sekoittaa toisiinsa. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa. Rikoksenteon motiiveja on hyvä yrittää ymmärtää siksi, että se saattaa avata mahdollisuuksia vähentää rikoksia.

Jari Havela

Psykiatri Hannu Lauerma: "Rasismi on pikkuporvarillinen yritys olla aatelinen"

Kyllä minä väittäisin, että nimenomaan juuri poliittisesti korrektin puhtauden tavoittelu ja oman suvaitsevaisuutensa esittely ovat sitä aatelisuuden tavoittelua. Sillä pyritään erottautumaan junttirahvaana pidetyistä stereotypioiduista ali-ihmisistä. On vaan niin, että tätä ilmoittautumismenettelyllä saavutettua aatelisuutta pitää joka päivä ansaita uudelleen aina vaan eskaloituvilla oman erinomaisuuden osoituksilla ("Tarvitsemme 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa... kaksi miljoonaa... viisi...
Lue kommentti
Naamari

Psykiatri Hannu Lauerma: "Rasismi on pikkuporvarillinen yritys olla aatelinen"

Itse samoilla linjoilla edellisen kirjoittajan kanssa. Jari Tervo on myös nostanut itsensä "aatelisten" joukkoon vaikka kaverilla ei ole mitään tietoa tilastoista ja kustannuksista. Suvaitaan vaan silmät kiinni. Tilastojen mukaan otamme vaarallisinta maahanmuuttaja-ainesta, mitä koko tunnetulla universumilla on tarjota. Pakolaiset lähtivät liikkeelle jo vuosia sitten muihin maihin. Invaasio Eurooppaan tapahtui myöhemmin ja on meidän sosiaaliavun liikkeelle panemia - eivät nämä ole pakolaisia!
Lue kommentti

Vapaaottelija Makwan Amirkhani pyytää, ettei syyttömiin ihmisiin kohdistettaisi vihaa.

Vapaaottelija Makwan Amirkhani, 28, on ottanut Facebook-sivuillaan kantaa perjantain tapahtumiin Turussa. Turvapaikanhakijana Suomeen muuttanut marokkolaismies puukotti Turun kauppatorilla kahdeksaa ihmistä, joista kaksi menehtyi. Tekoa tutkitaan terrorismina.

Iskun jälkeen erityisesti sosiaalisessa mediassa on nähty paljon maahanmuuttokriittisiä ja ja jopa rasistisia puheenvuoroja, jotka ovat kohdistuneet myös syyttömiä maahanmuuttajataustaisia ihmisiä kohtaan. Päivityksessään Amirkhani puolustaa suomalaisia maahanmuuttajaperheitä ja pyrkii suitsimaan ihmisten vihaa. Päivitys on kerännyt maanantaihin mennessä yli 23 000 tykkäystä.

– Mun äiti viettää kaiken ajan päivästään kasvimaalla. Vanhin veli pyörittää kauneussalonkia. Vanhin sisko taas on lähihoitaja. Nuorempi veli toimii myös yrittäjänä, yks siskoista on hammashoitaja, yks kosmetologi, yks kokki ja mä taas urheilen ammatikseni, Amirkhani kirjoittaa.

”Älä pliis kohdista vihaasi ihmisiin joilla ei oo mitään tekemistä Turun raukkamaisen ja oksettavan teon kanssa”

Amirkhani on itse Iranissa syntynyt kurdi. Hän muutti perheensä kanssa Suomeen ollessaan lapsi.

– Kaikki on kiitollisia kaikesta, mitä meillä tällä hetkellä on. Samankaltaisia maahanmuuttajaperheitä on ympäri Suomea, joten älä pliis kohdista vihaasi ihmisiin joilla ei oo mitään tekemistä Turun raukkamaisen ja oksettavan teon kanssa.

– Jos sä annat vihan ottaa vallan, niin terroristit on voittanut, Amirkhani päättää päivityksensä.

Amirkhani on myös aiemmin kommentoinut maahanmuuttoa ja -muuttajia. Vuonna 2015 hän julkaisi videon, jossa pyysi maahanmuuttajia välttämään konflikteja ja väkivaltaa.

– Te teette niin monen muun maahanmuuttajan eämästä paljon vaikeampaa täällä Suomessa, Amirkhani sanoi maahanmuuttajien väkivaltaa käsittelevässä videossa.

Poimimme Sanojen lahja – valitut sitaatit -kirjasta Tove Janssonin tekstinpätkiä, joissa riittää ajateltavaa vaikka loppuelämäksi.

Tove Janssonin hauskimmat ja mieleenpainuvimmat oivallukset yhdessä kirjassa – kyllä kiitos! Yli 500 sivuinen teos Sanojen lahja – valitut sitaatit (WSOY) on niitä täynnä.

Uutuuskirjaan on koottu yksittäisiä lauseita ja pidempiä pätkiä Janssonin kirjoista aina Muumi-sarjakuvista novellikokoelmiin. Aiheet vaihtelevat kepeistä ja rakkaudentäyteisistä ajatelmista kuolemaan ja yksinäisyyteen.

Erityisesti muumit ovat yli 70-vuoden ajan opettaneet meille tärkeitä asioita elämänilosta, ihmissuhteista ja muista tärkeistä asioista. Yksinkertaisten asioiden sanominen ääneen on usein juuri sitä, mitä elämässä tarvitsee kaikkein eniten. Muumien viisaudet on vuosikymmeninkien jälkeen yhtä päteviä kuin 1940-luvulla sotien aikaan.

Kokosimme 10 Janssonin muumikirjoista saatua ajatusta, joista voi saada paljon irti paikasta, iästä ja vuodesta riippumatta:

Viisaita sanoja

”Hän oli ehtinyt oppia, miten tärkeää oli lykätä hartaasti odotettuja asioita tuonnemmaksi, ja hän tiesi että retkeä tuntemattomaan oli valmisteltava harkiten.” Muumipappa ja meri

”Hän katseli tuumivasti tummaa vuolasta vettä ja sai päähänsä, että elämä oli ihan kuin virta. Toiset purjehtivat hitaasti ja toiset nopeasti ja jotkut keikahtivat kumoon. Tämän minä kerronkin Muumipapalle, Hemuli mietti totisena. Eiköhän se vain ole aivan uusi ajatus.” Muumilaakson marraskuu

”Kaikki hauska on hyvää vatsalle.”

”Myy kohautti harteitaan ja ryömi takaisin sammaliin. Hän oli usein nähnyt, miten ne joiden piti tavata seisoivat odottamassa toisiaan väärässä paikassa, tyhmästi ja epätoivoisesti. Sitä ei voi auttaa, ehkä se kuuluu asiaan.” Muumipappa ja meri

”– Paetkaa! huusi Muumimamma. – Poliisi on täällä! Hän ei tiennyt mitä Muumipeikko oli tehnyt, mutta siitä hän oli aivan varma, että hän hyväksyi tuon teon.” Vaarallinen juhannus

”Kaikki hauska on hyvää vatsalle.” Muumipapan urotyöt

”Sellainen henkilö, joka syö pannukakkua ja hilloa, ei voi olla kauhean vaarallinen. Hänen kanssaan voi puhua.” Taikurin hattu

Hyvää fiilistä

”Kyllä on jännittävää elää, ajatteli Muumipeikko. Kaikki voi hetkessä kääntyä ihan ylösalaisin – ilman mitään syytä.” Muumipappa ja meri

”Niiskuneiti pani käpälänsä Muumipeikon käpälään. – Oli miten oli, hän sanoi. – Niin kauan kun sinä et pelkää, minäkin lupaan olla pelkäämättä.” Muumipeikko ja pyrstötähti

”Tämä ilta on laulun ilta.”

”Tämä ilta on laulun ilta, ajatteli Nuuskamuikkunen. Uuden laulun, jossa on yksi osa odotusta, kaksi osaa kevätkaihoa ja loput vain hillitöntä hurmaa siitä, että saa vaeltaa, olla yksin ja viihtyä oman itsensä seurassa.” Näkymätön lapsi: Kevätlaulu

”Yhden ainoan kerran hän oli nähnyt Muumimamman kuonon pilkahtavan oviaukossa – pyöreän ystävällisen kuonon. Koko Muumimamma oli pyöreä juuri sillä lailla kuin äitien kuuluu olla.” Muumilaakson marraskuu

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

 

LEIJONA

On aika lähteä liikkeelle. Aikaa ei ole itsesääliin vaipumiseen tai valittamiseen. Saat perheestäsi tarvitsemaasi voimaa eteenpäin painaaksesi.

 

NEITSYT

Älä salaile tunteitasi pelon ajamana. Avoin keskustelu on kaiken hyvän alku. Yhdessä päädytte ratkaisuun, joka tyydyttää kaikkia.

 

VAAKA

Ole aktiivinen ja heitte ideoitasi ilmoille. Hyvää virtausta ei kannata haaskata. Olet omillasi luovan haasteen parissa.

 

SKORPIONI

Laadi itsellesi strategia. Ota epäröimättä käyttöön astetta erikoisemmatkin metodit. Nyt on aika kokeilla jotain aivan uutta.

 

JOUSIMIES

Joku tarjoaa sinulle kiinnostavaa tietoa. Tarkista faktat luotettavasta lähteestä ennen johtopäätösten vetämistä. On aika laittaa kaikki peliin.

 

KAURIS

Pysy vakaalla maaperällä. Voit välttää menneisyydessä tekemäsi virheet, jos olet rehellinen itsellesi. Ole hereillä neuvottelutilanteessa.

 

VESIMIES

Odottamaton tilaisuus osuu kohdallesi. Tee asiat rohkeasti omaa nenääsi seuraten. Luovuudesta on tänään hyötyä kaikilla elämäsi osa-alueilla.

 

KALAT          

Toimi niin kuin parhaaksi katsot. Sinun ei ole pakko kuunnella mahdottomia vaatimuksia. Hoida vain se, minkä olet tullut luvanneeksi.

 

OINAS

Älä kuormita itseäsi liikaa. Yllätykset saattavat käydä rasittaviksi, jos niitä ilmaantuu joka kulman takaa. Etsi rauhaa hyvän ystävän tai kumppanisi seurasta.

 

HÄRKÄ

Yritä olla mahdollisimman joustava. Sinun ei tarvitse luopua periaatteistasi, mutta ole valmis tulemaan vastaan. Joudut tekemisiin hankalan ihmistyypin kanssa.

 

KAKSONEN

Perhe ja koti ovat nyt tärkeysjärjestyksesi kärjessä. Kuuntele kiireettä, mitä läheisilläsi on sanottavana. On aika korjata väärinkäsityksiä.

 

RAPU

Päivä tarjoaa haasteita, jotka kysyvät pitkiä hermoja. Olet sen päätteeksi monta kokemusta rikkaampi. Opit tänään jotain arvokasta.

 

Jaa horoskooppi sähköpostilla kaverille!

No, niitä tarttuu Kotuksen sanastajien haaviin.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kuukauden sana ylitti tällä viikolla uutiskynnyksen: kaiketon, miten hieno ja kätevä sana! Kaiketon on syötävää, joka on ainakin maidotonta, munatonta, gluteenitonta ja soijatonta, ja kun sellaista leipoo syntymäpäiväjuhliin, kaikki vieraat voivat nauttia.

Kotuksen Kuukauden sanojen arkisto on muutenkin mahtava kokoelma ajankohtaisia puheenaiheita viime vuosilta: muistatteko, milloin puhuttiin ukkoskyykystä? Entäs milloin syötiin pakotejuustoa? (Samana kesänä: heinä- ja elokuussa 2014.)

Sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen Kotukselta kertoo, että kuukauden sanat tulevat sanakirjatyön sivutuotteena: toimittamiseen liittyy työvaihe nimeltä sanastus, jossa seurataan mediaa ja kerätään aineistoa. Kuukauden sanaksi valitaan sanastajien haavista jokin ajankohtainen, mieluusti uusi sana. Se voi olla somessa nähty, radiossa kuultu, lehdistä luettu tai jostain vain ponnahtanut.

Kaiketon on jännä karitiivijohdos.

– Kaiketon ei ole ihan uusi, mutta nyt se on ajankohtainen, kun ihmiset miettivät kesäjuhlien tarjoilua. Lisäksi se on aika jännä karitiivijohdos.

Klemettisen mukaan sanojen kanssa on mukavaa työskennellä: pysyy maailmassa kiinni. Syömiseen liittyvä sanasto on nyt pinnalla, samoin politiikkaan. Donald Trump on osoittautunut sanastoa tuottavaksi runsaudensarveksi.

– Tänään kuulin sanan whataboutismi. Se on retorinen keino, jolla kritiikin kohde yrittää siirtää huomion johonkin muuhun epäkohtaan.

Klemettisellä on myös selvä suosikki viime vuosien uusien sanojen joukossa.

– Sydäniskuri! Lääketieteen sanastolautakunnassa on etsitty suomenkielistä sanaa defibrillaattorille. Usein suomennokset otetaan nihkeästi vastaan, mutta sydäniskuri on poikkeus: se on tosi läpinäkyvä ja sopii suuhun.