Jos krapula on aiheuttanut noloja tilanteita, ei hätää – et ole yksin. Kuva: Shutterstock
Jos krapula on aiheuttanut noloja tilanteita, ei hätää – et ole yksin. Kuva: Shutterstock

Joskus juhlat venähtävät ihan huomaamatta, ja aamulla saattaa kaduttaa.

Myönnä pois – jos et itse, niin ainakin joku tuttusi on joutunut noloihin tilanteisiin krapulan takia. Velvollisuudet ovat yhä olemassa, vaikka aamulla olisikin huono olo. Kankkusta on vaikea peitellä, monilla on bonuksena myös nolotus.

Keinot ovat kuitenkin monet, kuinka voi selvitä enemmän tai vähemmän kunnialla krapulaisista aamuista. Aina onni ei ole myötä, ja silloin ei auta kuin yrittää nauraa koko asialle jälkeenpäin. 

Naiset kertoivat hauskimmista ja kauheimmista krapulakommelluksistaan:

Pomolta piiloon

”Olin töissä organisaatiossa, jonka ylin pomo oli tunnetusti raivoraitis, hengellisyyteen taipuvainen vanhempi mies. Olin edellisenä iltana ollut baarissa, ja aamulla hönkäilin huuruja omalla työpisteelläni kaapin takana piilossa. Ajattelin lymytä siellä suurimman osan päivää.

Mutta ei, pomo löysi minut sieltä, vei suoraan keskelle täyttä neuvotteluhuonetta ja selitti läsnäolijoille ylpeästi hymyillen, miten olin ”yksi firman nuorista toivoista”. Nyökkäilin kalpeana ja yritin ankarasti hengittää nenän kautta, ettei oksettaisi. Kuin ihmeen kaupalla selviydyin sen työpäivän iltaan kenenkään huomaamatta ankaraa krapulaani.”

Vertaistuen avulla eteenpäin

”Olen siirtynyt joskus kesätyöaikoina suoraan jatkoilta aamuvuoroon. Silloin 20-vuotiaana jaksoi bailata kesuribileissä aamuun saakka. Pidin kyllä huolen, että en enää puolenyön jälkeen juonut mitään. Kyllä siinä silti sai juoda paljon vettä vielä aamulla ja syödä Sisu-pastilleja. Lisäksi ripsarit hieraistiin suttuiseksi meikiksi piilottamaan silmäpussit. Kahvin ja energiapatukkojen avulla kello 7:n vuorosta selvittiin, kun oli muitakin vertaistukijoita samassa tilanteessa työpaikalla.”

”Olin kesätöissä ruokakaupassa, ja yhtenä lauantaina juhlat vähän venyivät, vaikka sunnuntaina piti mennä aamuvuoroon. Onneksi en työskennellyt kassalla vaan liha- ja maito-osastolla. Olo oli niin huono, että piilouduin maitohyllyjen takana olevaan kylmävarastoon. Tein kyllä työni kiitettävästi, mutta välillä piti pysähtyä nojailemaan kylmiin tavarakasoihin pääkivun helpottamiseksi. Totta kai työkaveri tuli varastoon juuri silloin, kun halailin kalpeana kylmää maitopurkkikärryä. Onneksi kyseessä oli myös nuori kesätyöntekijä, joka vain nauroi, kun kerroin olevani vuosisadan krapulassa.”

Sitä häpeän määrää

”Puin kerran pikkujoulujen jälkeen punaiset rintsikat vahingossa valkoisen paidan alle. Sain kuulla koko päivän työkavereiltani, että mitkäs jouluvalot ne siellä näkyy.”

”Olin alaikäisenä viettämässä kevään päättäjäispäivää ulkona, ja päädyin ystäväni luokse yöksi teinisidukan täyteisen illan jälkeen. Ystäväni asui vielä vanhempiensa luona, joten myös vanhemmat olivat kotona. Heräsin aikaisin aamulla todella pahoinvoivana ystäväni vierestä. Nousin istuma-asentoon sängylle ja tunsin, kuinka oksennus teki tuloaan. Olin sängyn seinäpaikalla, enkä päässyt liikkumaan nukkuvan ystävän viereltä. Vanhemmat nukkuivat viereisessä huoneessa, joten paniikkihan siinä kiinnijäämisen pelossa iski. Ei roskista, pussia tai mitään potentiaalista oksennuspaikkaa näkyvissä.

” Pyöräilin aamuseitsemältä kotikaupunkini läpi yltäpäältä oksennuksessa kotiin.”

Tilanne päättyi siihen, että oksensin siinä istuessani litratolkulla tavaraa syliini. Tapetit, lakanat ja vaatteet lainehtivat oksennuksesta. Ystäväni nukkui edelleen sikeästi, joten varovasti herätin hänet ja pyysin häneltä paperia oksennuslammikon siivoamiseen. Siihen järkyttynyt ystävä tarjosi yhtä vessapaperinpalaa. Yritin nousta ylös levittämättä oksennuksia enempää ympäriinsä ja ajattelin, että minun on parasta lähteä kotiin välittömästi. Puin oksennuksen peitossa olevien yövaatteiden päälle ihanan beigen trenssitakkini, sidoin lähmäisen tukkani ja ryntäsin ovesta ulos edes käsiä tai naamaa pesemättä. Pyöräilin aamuseitsemältä kotikaupunkini läpi yltäpäältä oksennuksessa kotiin ja siellä vaatteet päällä suoraan suihkuun. Onneksi vanhemmat eivät huomanneet aamuista paluutani, mutta kaverin vanhemmat nukkuivat seinän takana ja taatusti heräsivät aamuiseen oksennusdraamaani. Tapahtuneen jälkeen jätin alkoholin pitkäksi aikaa.”

Linda Liukkaan tärkein kohderyhmä on pienten lasten isät.

Linda Liukas on palkittu lastenkirjailija ja koodauslähettiläs. Liukkaan tietotekniikka-aiheiset Hello Ruby -lastenkirjat ovat olleet jättimenestys maailmalla: ensin hän keräsi kirjoilleen 380 000 euron arvoisen joukkorahoituspotin ja voitti sitten kiinalaisen 130 000 euron arvoisen muotoilupalkinnon.

Liukkaan uusin, keskiviikkona julkaistu kirja vie lapset tutkimusmatkalle internetiin. Kirjasarjan oikeudet on myyty 22 kielialueelle.

Vaikka Liukkaan teokset ovat lastenkirjoja, kirjailija on kertonut tärkeimmäksi kohderyhmäkseen pienten lasten isät. Hänen mukaansa isien roolimallilla on tärkeä vaikutus pienten tyttöjen päätöksiin.

– Ollessani pieni muut isät sanoivat tietokoiden olevan kalliita aikuisten juttuja. Oma isäni sen sijaan opetti, ettei ole asiaa, mitä ei voisi tietokoneella korjata. Opettelimme yhdessä juttuja ja välillä mokailtiin, Liukas muistelee.

”Sanonkin pienille tytöille, että he voivat olla vaikka ballerina-koodaajia.”

Liukkaan mukaan koululla on paljon vaikutusta lapsen asenteisiin, mutta vanhemmilla vielä suurempi. Liukas haaveileekin omistavansa kymmenen vuoden päästä koulun, jossa teknologiaa kehitetään yhdessä lasten kanssa.

– Lapsia pitää kannustaa löytämään oma juttunsa, ja heitä pitää altistaa uusille asioille. Ei suljeta liian aikaisin mahdollisuuksia lapselta. Sanonkin pienille tytöille, että he voivat olla vaikka ballerina-koodaajia.

Ruby pienten poikien esikuvana

Teknologia-alalla vallitsee vieläkin merkittävä naispula. Liukas kannustaa naisia innostumaan alasta, sillä teknologiaan tarvitaan naisten näkökulmia.

– Ohjelmoija on se henkilö, joka käyttää tietokonetta ratkaistakseen maailman ongelmia, ja tarvitsemme naisten näkemystä. Tietokoneella voi ilmaista itseään ja muuttaa maailmaa paremmin kuin millään muulla, Liukas sanoo.

Kun Liukkaan ohjelmointityöpaja Rails Girls alkoi menestä, hän kohtasi vanhempia miehiä, jotka yrittivät neuvoa joka käänteessä.

– Kun sulkee korvansa setämiesten kritiikiltä, ei törmäile lasikattoihin.

Liukas kertoo ylpeimmäksi hetkekseen sen, kun pienet pojat ovat tulleet kertomaan hänelle, että kirjojen naiskoodaaja Ruby on heidän esikuvansa.

– Se on feminismiä parhaimmillaan, kun nainenkin voi olla teknologia-alan esikuva.

 

Illan tv-dokumentissa seurataan muslimityttö Sonitaa, joka haaveilee räppärin urasta.

”Huudan häkistäni uupuneena, hintalappujen painosta nuutuneena”, räppää nuori muslimityttö. Youtube-hitiksi muodostuneella musiikkivideolla hän esiintyy muun muassa mustelmaisena lapsimorsiamena. Räppäävä morsian on Sonita Alizadeh Afganistanista.

Rokhsareh Ghaemmaghamin uusintana viime syksyltä nähtävä dokumentti Sonita-tytöstä on vaikuttava kuvaus nuorten naisten ahdingosta runnellussa Afganistanissa. Elokuvan alkupuolella 18-vuotias Sonita elää pakolaisena Iranissa tukikodissa, joka auttaa lapsia ja nuoria selviytymään.

Sonitan oma selviytymiskeino on musiikki. Hän unelmoi rap-tähteydestä Amerikassa ja tahtoisi vanhempiensa olevan Michael Jackson ja Rihanna. Sen sijaan hänellä on kuusikymppinen äiti, joka saapuu Afganistanista hakemaan tytärtään pakkoavioliittoon. Morsiusrahoilla aiotaan maksaa Sonitan veljelle morsian.

Dokumentissa kysytään, onko oikein, että nuori tyttö on maksuväline. Länsimaissa vastaus on selvä, mutta vanhoillisissa muslimiperheissä eletään traditioiden mukaan.

Afganistanissa ja Iranissa naisten ei sovi laulaa ja esiintyä. Kun musiikkivideo Bride for Sale leviää somekanavilla ja päätyy televisioon, itse dokumentintekijöiden on astuttava esiin. Tässä hämärtyy raja tallentavan dokumentin ja hyväntekeväisyyden välillä, mutta katsoja ei voi kuin seisoa dokumentaristin rinnalla.

Sonita Yle Teema & Fem su 20.08. klo 22.00

 

Madonna juhli viikolla syntymäpäiviään ja julkaisi sen kunniaksi kuvan koko perheestään.

Popin kuningatar Madonna, 59, jakoi perjantaina ensimmäistä kertaa koskaan yhteiskuvan kaikkien lastensa kanssa. Kuvassa Madonnan kanssa poseeraavat pojat Rocco, 17, ja David, 11, sekä tyttäret Lourdes, 20, Mercy James, 11, ja 4-vuotiaat kaksoset Estere ja Stella.

Kuva on julkaistu Madonnan syntymäpäivän kunniaksi. Hän täytti 59 vuotta 16. elokuuta. Syntymäpäiviään hän juhli Italiassa.

 

Birthday 🎉🎂🎈🇮🇹♥️

A post shared by Madonna (@madonna) on

Lourdes ja Rocco ovat Madonnan biologisia lapsia. Lourdesin isä on Madonnan entinen henkilökohtainen valmentaja Carlos Leon. Roccon isä on elokuvaohjaaja Guy Ritchie, jonka kanssa Madonna erosi vuonna 2008. David, Mercy James, Estere ja Stella ovat adoptoitu Malawista.

Madonna adoptoi Esteren ja Stellan Malawista viime helmikuussa. Alkuvuodesta prosessi tuotti ongelmia. Tyttöjen isä väitti, ettei adoptio mennyt hänelle kerrottujen suunnitelmien mukaan.

– Minulle kerrottiin alussa, että Esther ja Stella menevät asumaan rikkaan naisen luo ulkomaille, ja että hän antaa heille kunnon koulutuksen ja palauttaa heidät sitten minulle, asumaan kanssani ja auttamaan perhettäni, tyttöjen biologinen isä Adam Mwalen kertoi.

Lue lisää täältä: Madonna julkaisi iloisen videon adoptiokaksosistaan – tyttöjen isä väittää, että häntä on huijattu

Myös Madonnan aiemmat adoptiot kuohuttivat. Vuonna 2006 laulaja adoptoi Malawista Davidin ja vuonna 2009 Mercy Jamesin. Erityisesti Mercyn adoptio synnytti kritiikkiä.

Tytön äiti kuoli synnytyksessä, ja sukulaiset sijoittivat lapsen orpokotiin. Jälkikäteen isovanhemmat kuitenkin kertoivat suunnitelleensa, että olisivat ottaneet lapsen hoitaakseen, kun tämä on 6-vuotias. He syyttivät Madonnaa lapsen varastamisesta ja repimisestä juuriltaan. Alun perin he olivat hyväksyneet adoption.

Juttua muokattu 20.8. 12.35: Lourdesin isä on Madonnan entinen henkilökohtainen valmentaja Carlos Leon. Ei Guy Ritchie, kuten aiemmin jutussa kerrottiin.

”Kohta lavalle tulee jäbä, joka ei ole koskaan esiintynyt näin isolle porukalle”, Cheek sanoi kutsuessaan Antin lavalle. 

Vuoden 2018 helmikuussa ensi-iltansa saava Veljeni vartija -elokuva on herättänyt runsaasti huomiota jo viime keväästä saakka. Tuolloin saatiin ensimmäisen kerran tietää, että leffassa Jare Tiihosta eli Cheekiä näyttelee Antti Holma.

Moni on pohtinut, miltä näyttelemisestä tunnettu Antti kuulostaa ja näyttää räppärinä.

No, nyt siitä on saatu esimakua. Eilen Tampereella järjestetyillä Blockfest-festivaaleilla saatiin kuulla ja nähdä ensimmäinen maistiainen Antista Cheekinä. Profeettojen festarikeikan aikana räppäri kutsui Antti lavalle esittämään kappaleensa Äärirajoille.

– Mua on jännittänyt tänään tää keikka paljon enemmän, kuin mikään keikka pitkään aikaan. Mulla on parikin syytä siihen, Cheek aloittaa Antin esittelyn.

– Osa teistä tietää, että me ollaan kuvattu tällaista Veljeni vartija -elokuvaa. Meillä on tänään tarkoitus kuvata viimeisiä kohtauksia. Sen takia mä tarviin kohta sitä Blockfest-rakkautta enemmän kuin koskaan, koska kohta lavalle tulee jäbä, joka ei ole koskaan esiintynyt näin isolle porukalle eikä nähny tällaista mitä täällä on tai kokenut tällaista.

Cheek pyytää porukkaa laulamaan ja bailaamaan mukana.

Katso osa Antin esiintymisestä tästä:

Eilen illalla Antti kommentoi esiintymistään Twitter-tilillään: 

Antti nähdään valkokankaalla myös Jaren veljenä Jerenä.

– Ajattelen, että tässä leffassa on kolme roolia Jare, Jere ja Cheek. Tarkkailin Jaren tapaa olla maailmassa. Jeressä minua kiehtoo se, että rauhallinen tyyppi voi kiihtyä nollasta sataan, Antti kommentoi viime kesänä Me Naisille.

Antti julkaisi pari viikkoa sitten kuvan Mersusta, jolla ajelee elokuvan kuvausten ajan. Auton rekisteriotteessa lukee A-HOLE. ” Nuo kilvet tosin haaveena vasta”, Antti kirjoitti kuvan yhteydessä.

Juttua muokattu 20.8. klo 9.18: Muokattu kirjoitusvirhe.