Tehohoito ei ole kiinni kellonajasta. Kuva: Shutterstock
Tehohoito ei ole kiinni kellonajasta. Kuva: Shutterstock

Sairaanhoitaja Hanna Mäkinen on huolissaan siitä, että hallituksen leikkaukset kohdistuvat eniten vuorotyötä tekeviin. – Vieläkö tästä pitäisi vähentää? palkkansa sosiaalisessa mediassa paljastanut Hanna kysyy.

Kirjoitimme eilen hallituksen leikkauksista suivaantuneesta hoitajasta, joka julkaisi palkkakuittinsa Facebookissa. Hanna Mäkinen, 41, kertoi sosiaalisessa mediassa, että syyskuussa hän saa palkkaa 1778 euroa. Kyseessä on peruspalkka nettona. Lisät tulevat tarpeeseen, ja juuri niitä hallitus aikoo leikata.

Hanna teki päivityksestään julkisen sen jälkeen, kun kaverit pyysivät saada jakaa sitä. Moni muukin jakoi, ja palkkakuitti sekä Hannan kirjoitus levisivät eilen laajasti sosiaalisessa mediassa.

– Enimmäkseen olen saanut tsemppaavia ja ihania viestejä, joissa on oltu huolissaan leikkauksista. Sieltä on tullut arvostusta ja ihmetystä siitä, että tästä työstä saa noin pienen palkan, Hanna kertoo.

Hanna paljasti kirjoituksessaan myös menonsa. Jotkut kritisoivat niiden suuruutta ja antoivat hänelle talousneuvoja.

– Tarkoitus ei ollut ruikuttaa siitä, kuinka suuret menoni ovat, vaan kertoa todellisuus siitä, että näillä nettotuloilla sairaanhoitajien pitäisi pärjätä. Toki monilla vuorotyöläisillä palkka on vielä tätäkin pienempi.

Hannan mukaan julkisuudessa hoitoalan palkat esitetään usein suurempina kuin ne todellisuudessa ovat. Sen takia hän halusi tuoda esille oman palkkansa.

Monen sairaanhoitajan pärjääminen perustuu siihen, että he saavat vuorolisiä. Hanna saa tällä hetkellä lisinä 200–400 euroa kuukaudessa.

– Tuntuu tosi pahalta, sillä nytkin on sellainen tilanne, että elän kädestä suuhun. Vielä tästä pitää vähentää. Miten ihmeessä pärjään? Hanna kysyy ja huomauttaa, että muualtakin, esimerkiksi hänen saamistaan lapsilisistä on jo leikattu.

Miksi vain vuorotyöläisiltä leikataan?

Hämeenlinnassa asuva Hanna työskentelee lastensairaanhoitajana vastasyntyneiden teho-osastolla. Työtä tehdään kolmessa vuorossa, myös jouluna ja juhannuksena.

– Tuntuu, että hallituskaan ei ymmärrä, millainen vuorotyön tekemisen todellisuus on. Joka toinen joulu ja viikonloppu jätetään töiden takia väliin, kun muut viettävät ne perheen kanssa.

Ministeri Timo Soinin (ps.) puheesta Hanna sai sellaisen käsityksen, että päättäjät kuvittelevat työntekijöiden tekevän pyhä- ja ylitöitä vain rahan takia. Esimerkiksi sairaalassa tarvitaan kuitenkin hoitajia jokaisena vuorokauden tuntina.

– Meillä on vuorolistat, joiden mukaan töitä tehdään. Välillä joustetaan, mutta ei vuorotyö perustu vapaaehtoisuuteen.

Hannasta tuntuukin erityisen ikävältä, että leikkaukset kohdistuvat niin voimakkaasti vuorotyöläisiin.

– Olo on pöyristynyt ja epäuskoinen. Ovatko päättäjät yhtään perehtyneet siihen, keihin nämä viisi säästökohdetta nyt vaikuttavat? Miksi vain niihin, jotka tekevät muutenkin raskasta kolmivuorotyötä? hän kysyy.

Häntä ärsytti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) eilisessä tv-puheessa lausahdus siitä, että nyt myös työtä tekevien on annettava panoksensa. Pääministeri perusteli leikkauksia työtä tekeviltä sillä, että eläkeläisiltä, työttömiltä ja opiskelijoilta on jo leikattu.

– Tarkoittaako Sipilä vain vuorotyötä tekeviä? Leikkauksien pitäisi kohdistua tasapuolisemmin kaikkiin työssäkäyviin, mikä onnistuisi esimerkiksi puolittamalla lomarahat.

Hanna on myös kollegoineen pohtinut, onko hallituksen vuorotyöläisiin kohdistuva säästöpaketti tarkoitettu vain kiristysvälineeksi ay-liikettä kohtaan.

–  Se olisi törkeää hyväksikäyttöä, jossa pelinappuloina pidetään meitä muutenkin tiukilla olevia vuorotyöläisiä.

Työn ilo uhattuna

Hanna kertoo, että säästöt näkyvät sairaanhoidossa jo muutenkin.

– Töitä tehdään minimimiehityksellä, kiikun kaakun pärjäämisen rajamailla. Jos haittakorvauksia vähennetään, on riskinä, että sijaisia on vaikeampi saada, koska siitä ei makseta tarpeeksi.

Hannan työpaikalla ei juurikaan käytetä osaston ulkopuolista työvoimaa, koska sijaiseksi ei voi ottaa ketä tahansa. Osaamista on oltava riittävästi. Sairaustapauksissa kollegat uhraavat omia vapaapäiviään ja tuuraavat ylitöinä.

– Siitä saa nyt sitten puolet vähemmän korvausta. Olemme pöyristyneitä siitä, mitä tämä tarkoittaa käytännössä, kun nytkin on vaikeaa saada järjestettyä hoidon jatkuvuus ja potilasturvallisuus.

Lisäksi uhattuna on työn ilo.

– Olen ollut todella tyytyväinen työhöni ja se on minulle arvokasta. Miten säilytän sen jaksamisen työssä, joka on välillä rankkaa myös henkisesti? Vaikka tätä työtä ei todellakaan tehdä rahan takia, tulisi sillä kuitenkin tulla toimeen.

Kiristykset näkyvät jo muutenkin hoitotyössä

Sairaanhoitaja Stella Leoni:

"Hallituksen suunnittelevat leikkaukset eivät tulleet yllätyksenä, koska tiesin heidän päättävän oman arvomaailmansa pohjalta. Sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilöstö on jo nyt heikossa asemassa taloudellisesti. Tehokkuusvaatimukset ja jatkuvat muutokset ovat ajaneet ihmisiä ylikuormittumiseen, joka puolestaan johtaa vastustuskyvyn laskuun ja sairasteluun.  Tämä kaikki puolestaan näkyy työyhteisöongelmina. Se tuskin lisää tuottavuutta. Hallituksen kaavailemat leikkaukset eivät helpota tätä tilannetta. Jos saisin päättää, nostaisin työhyvinvoinnin ja ammattitaitoiseen johtamiseen keskiöön. 

Hallitus lähettää vahvaa viestiä siitä, että tasa-arvoisuudessa mennään kohti metsää. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevä naisvaltainen henkilöstö on hyvin koulutettua, luovaa ja sisukasta. Heidän arvomaailmansa on ihmislähtöinen, ja yhteisön hyvinvoinnilla on merkitystä. Jos heillä olisi entistä paremmat vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon, he tuottaisivat terveyshyötynä säästöjä tälle kansakunnalle monin verroin enemmän. Kannattaako heidän työhyvinvoinnistaan karsia, jolla voi olla suoria vaikutuksia heidän tuottamaansa terveyshyötyyn?"

Ihmettelijä

Palkkansa paljastanut sairaanhoitaja vastaa kritiikkiin: "Tarkoitus ei ollut ruikuttaa"

En tajua tuota ruikutusta sairaanhoitajien palkasta. Itse olen tavallinen maisterismies ja koulutusta vastaavassa työssä, ja käteen jää saman verran, n. 2100€/kk. Sellaisia ne palkat täällä on, ei tavallisista töistä saa tuon enempää, ja se kyllä riittää kun käyttää rahaa järkevästi. Ei ne sairaanhoitajatkaan mitään jumalia ole, joiden pitää saada reilusti enemmän kuin muiden. Moni saa paljon vähemmänkin.
Lue kommentti

Anna Perhon uutuuskirjassa Antisäätäjä (Otava) pohditaan erilaisia kiireen ja stressin ongelmia sekä sitä, miten oman elämän tahdista saisi tehtyä vähän rauhallisemman.

Kännykkä piippaa jatkuvasti uusista viesteistä, tietokoneen näytölle ponnahtelee sähköposteja, puhelimet soivat ympärillä – monen olo on työpaikalla levoton, ja syystä! Keskittyminen vaikeutuu ja mieli käy ylikierroksilla, kun ympärillä tapahtuu jatkuvasti jotain, jolle pitäisi antaa huomiota.

Onko maailma tullut hulluksi, vai ehkä ongelma on loppujen lopuksi vähän meissä itsessämme?

Anna Perho uusi teos Antisäätäjä käsittelee muun muassa kiireen ja sähläämisen lieveilmiöitä. Moni porskuttaa sata lasissa, mutta kaipaa silti (tai siitä johtuen) rauhallisempaa fiilistä. Perhon mukaan se on myös mahdollista saavuttaa – ihan itse.

Lue myös: Tunnistatko itsesi? Perfektionisteja on kahta lajia – terapeutti antaa vinkit hölläämiseen

Yksi teoksen aiheista on reaktiivisen ajattelun, eli jatkuvasti kaikkeen ympärillä olevaan reagoimisen ongelma.

– Tutkimusten mukaan tarkistamme puhelimeen tulleet viestit keskimäärin joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Keskimäärin tarkoittaa, että moni tsekkaa viestejä vielä tiuhemmin. Ei siis ihme, että mieli on kuin maailmanpyörä ilman nopeusrajoitinta, Perho kuvailee kirjassaan.

”Tarkistamme puhelimeen tulleet viestit keskimäärin joka kuudes tai seitsemäs minuutti.”

Reaktiivinen ajattelu ”vie meitä kuin pässiä narussa” ja voi johtaa Perhon mukaan niin kutsuttuun SVAMP-oireyhtymään.

– SVAMP on akronyymi, johon tiivistyy viisi reaktiivisen käyttäytymisen avaintoimintoa. Ruotsin kielessä sana svamp tarkoittaa sientä, mikä on hyvä vertauskuva tälle käyttäytymiselle. Jos kasvustoa ei aktiivisesti torju, se lahottaa kantajansa puhki.

Ehkä sinäkin kärsit SVAMP-oireyhtymästä? Näistä oireista sen voi tunnistaa:

  • Stressi. Olo on usein ärsyyntynyt, väsynyt ja ahdistunut. Nukkumisestakaan ei tule oikein mitään, ja ilonaiheet tuntuvat olevan harvassa.
  • Vaeltava mieli. Ajatukset säntäilevät päättömästi sinne tänne ja keskittyminen on vaikeaa. Keskittyminen myös herpaantuu jokaisesta piippauksesta, kutsusta ja kehotuksesta.
  • Aina online. Puhelimen sulkeminen tuntuu mahdottomuudelta, ja keho tuntuu käyvän ylimääräisillä kierroksilla. Rentoutuminen on vaikeaa, mutta havahdut myös usein siihen, että olet ollut pitkään aivan muissa ulottuvuuksissa.
  • Multitaskaus. Kaikkea pitää tehdä samaan aikaan, eikä sen takia mikään oikein tahdo valmistua. Ärsyttää, kun kaikki on aina kesken. Lounas tulee syötyä tietokoneen äärellä, etkä pysty esimerkiksi keskustelemaan ilman, että vilkuilisit välillä kännykkää.
  • Paineet. Tuntuu siltä, että on koko ajan kohtuuttomien paineiden alla. Jatkuva kiire ja suorittaminen ovat olennainen osa myös vapaa-aikaa.

Kuulostaako tutulta? SVAMP-oireyhtymästä on Perhon mukaan onneksi mahdollista päästä eroon.

Rauhoittuminen on huomattavasti tuottavampaa kuin raivokas, päämäärätön touhuaminen.

Hän toteaa teoksessaan yksiselitteisesti, että totaalinen pysähtyminen ja rauhoittuminen on huomattavasti tuottavampaa kuin raivokas, päämäärätön touhuaminen.

Perho listaa neljä neuvoa, jotka auttavat pääsemään yli SVAMP-oireyhtymästä:

  1. Opettele käyttämään sähköpostia järkevämmin.
  2. Lopeta multitaskaaminen. Useamman asian yhtäaikainen mukatekeminen verottaa työtehoasi 40 prosentilla, lisää stressioireita ja ärtymystä sekä hajottaa keskittymisen. Aivosi eivät kykene keskittymään kahteen asiaan kerralla, piste.
  3. Suunnittele päiväsi etukäteen ja tauota työpäiviä mindfulness- tai muun rauhoittumishetken avulla.
  4. Keskity lopputulokseen, älä näennäiseen helppouteen. Jos voit hoitaa asian x yhdellä puhelinsoitolla, tee se 40 sähköpostin lähettämisen sijaan.

Lue lisää Anna Perhon uutuuskirjasta Antisäätäjä (Otava), joka ilmestyi 11. elokuuta.

Ensitreffit-elokuvan pääosassa on näyttelijäsuvun uusin tähti: Eino Heiskanen.

IS TV-LEHTI. Pienellä budjetilla tehty kotimainen romanttinen komedia on sympaattinen leffa, jossa kolme miestä kamppailee kolmenkympin kriiseissä. Miehet ovat suurten elämänvalintojen edessä, mutta ensin heidän on selviydyttävä kaoottisista entitreffeistä.

Näyttelijäpari Kari Heiskasen ja Sara Paavolaisen poika Eino Heiskanen esittää elokuvassa naistenmies Tanelia. Muut pääosanäyttelijät ovat Frans Isotalo ja Marko Nurmi.

Parasta elokuvassa ovat rento kieli poskessa -ote sekä arkinen hilpeys. Valitettavasti latteudet ja ylitsepursuavan tunteikas musiikki vievät tehoa tarinalta.

Ensitreffit TV5:lla ke 16.8. klo 21.00.