Vasemmalla sairaanhoitaja Sari Turunen, 43, Joensuusta. Oikealla sairaanhoitaja Stella Leoni, 31, Helsingistä.
Vasemmalla sairaanhoitaja Sari Turunen, 43, Joensuusta. Oikealla sairaanhoitaja Stella Leoni, 31, Helsingistä.

Sari Turusella ja Stella Leonilla on sama koulutus, ammatti ja palkka. Sari asuu omassa talossa ja suunnittelee lomamatkaa Kreikkaan. Stella pääsi kampaajalle ensi kertaa vuosiin. Syynä on 440 kilometriä naisten asuinpaikkojen välissä.

Keskiluokkainen omakotitalolähiö Joensuun Mutalassa on kauniina kevätpäivänä rauhallinen. Yhtenä rivissä seisoo kaksikerroksinen lautavuorattu 1940-luvun talo, Turusten perheen koti. Sen päätytontin rajaa läheinen metsä, pensasaidan raosta pääsee luikahtamaan läheiselle polulle.

Sairaanhoitaja Sari Turunen, 43, avaa oven vaaleansiniseen omakotitaloonsa. Täällä asuvat Sarin lisäksi hänen puolisonsa Jukka ja pojat Santeri, 11, ja Veeti, 8. Kun Sari osti talon Jukan kanssa kymmenen vuotta sitten, he maksoivat 140 neliön talosta 120 000 euroa.

– Tämä on loppuelämän koti, Sari sanoo.

Sarin työpaikka on sydänosastolla Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä. Aviomies Jukka työskentelee hankesuunnittelijana UPM:llä. Pariskunnan kuukausitulot ovat suurin piirtein samansuuruiset. Kaikista perheen menoista laaditaan tarkka budjetti, jossa pysytään.

– Meillä on omat tilit ja rahat, mutta elämisen kustannukset puolitetaan.

Sillä tavalla rahasta ei ole koskaan tarvinnut riidellä. Rahan suhteen Sari on analyyttinen.

– Meillä on selvä sävel yhteisissä menoissa.

Teemme omat budjetit ja puhumme asioista suoraan, etukäteen. Isot kulut suunnittelemme hyvissä ajoin.

Arkisin Leoneilla syödään halpaa arkiruokaa, keittoja ja laatikoita.

Sama palkka, mutta...

Maakunnissa on totuttu Helsingin seutua laveampaan elämään. Tilastokeskuksen mukaan omakotitaloista saa pääkaupunkiseudulla pulittaa 2 837 euroa neliöltä, muualla keskimääräinen 1 394 euroa. Vanhat osakehuoneistot maksavat Helsingissä ja sen kupeessa keskimäärin 3 520 euroa neliöltä, muualla Suomessa 1 643 euroa.

Hinnat ovat pääkaupunkiseudulla korkeammat monissa muissakin asioissa niin harrastuksissa kuin pikkuasioissakin: maitolitra maksaa Joensuussa 73 senttiä ja Itä-Helsingissä 86 senttiä litra.

Toisaalta palkat ovat pääkaupunkiseudulla muuta maata suuremmat. Uudellamaalla keskiansiot ovat noin 3 500 euroa, Pohjois-Karjalassa alle 2 900 euroa.

Mutta kun palkka on sama, raha riittää kovin toisenlaisiin asioihin Helsingissä. Sairaanhoitaja Stella Leoni, 31, esittelee kerrostalokotinsa sisustusta huvittuneena Itä-Helsingissä. Keittiön tuolien valkoiset kangaspäälliset ovat repeytyneet, olohuoneen ruokapöydän pinnassa on vaaleita rantuja, joista lakkaus on lohkeillut.

Leonin perheessä on saanut aina miettiä, mihin raha riittää.

Oma kerrostaloasunto ostettiin kuutisen vuotta sitten, kun aluetta vasta rakennettiin ja hinnat olivat vielä matalalla. Naapuritalot ovat vuokralla, mutta tässä kerrostalossa on vain omistusasuntoja. Leonien 96 neliön asunto maksoi 300 000 euroa. Itä-Helsingissä hintataso on pääkaupunkiseudun alimpia.

– Enää emme saisi edes lainaa tällaiseen asuntoon, Stella sanoo.

Stella työskentelee psykiatrian poliklinikalla HUS:ssa. Vastaanotto- ja päivätyössä palkkaan ei kuulu lisiä. Helsingin kaupungilla kenttäpäällikkönä työskentelevän aviomiehen Juhan palkka on suunnilleen samansuuruinen.

Perheeseen syntyi vuonna 2006 Oliver, vuonna 2008 Celeste ja vuonna 2011 Peppina. Lasten myötä elinkustannukset ovat nousseet, mutta palkat ovat pysyneet samoina. Perhe on tottunut pitämään tiukkaa budjettia, joka ei juuri lipsumista salli.

Jääkaapin pienet täydennykset Sari käy ostamassa lähikaupasta.

Sarin tulot ja menot

Palkka 2 551 €/kk + lisät 78–500 €/kk. Lapsilisät 210 €. Käteen jää verojen jälkeen 1 910–2 519 €/kk. Menot 1 200–1 750 €/kk.

Stellan tulot ja menot

Palkka 2 540 €/kk, ei lisiä. Lapsilisät 361 €. Käteen jää verojen jälkeen 2 267 €/kk. Menot 1 769,60 €/kk.

Mihin rahat kuluvat Joensuussa ja Helsingissä?

Asunto

Sari: "Pian on tarkoitus maalata autotalli ja tehdä oviremontti. Talon kylmätilat uusitaan joskus tulevaisuudessa."

Sarin asumiskulut: 593 €/kk (asuntolaina, lainaturva, sähkö, vesi sekä tontin vuokra). Vakuutukset: 56 €/kk.

Stella: "Kuluihin on laskettuna osuuteni koti-, matka-, oikeusturva- ja autovakuutuksista. Lapsilla on hoitokuluvakuutukset, mutta olemme miettineet niistä luopumista." Sisustukseenkaan ei Stella törsää. "Ostimme vanhan sohvamme Ikeasta kuusi seitsemän vuotta sitten. Viime talvena huomasin, että sen nahka oli revennyt istuintyynyn alta." Sohvalla oli kymmenen vuoden takuu, mutta samanlaista ei ollut enää saatavilla. "Sainkin valita uuden sohvan. Se oli ihan mieletön hetki!" Stella hurraa.

Stellan asumiskulut: 855 €/kk (asunto- ja asuntolaina, vesi, sähkö ja vastike). Vakuutukset: 101 €/kk.

Ruoka

Sari: "Ruokaostoksissa menen tunteella. Käymme ruokakaupassa 3–4 kertaa viikossa. Suuremmat ostot hoituvat pyöräillen tai autolla Prismassa." Kahden pojan kodissa eniten rahaa kuluu juustoon ja kanaan, joita on aina jääkaapissa. Tarjouksesta
Sari saattaa ostaa jauhelihaa pakkaseen. Tuotteen kotimaisuus on tärkeämpää kuin luomu.

Sarin ruokaostokset: noin 300 €/kk.

Stella: "Edullisista valinnoista ja suunnitelmallisuudesta  on tullut rutiinia. Teemme arkisin nopeita  ja helppoja arkiruokia, laatikoita ja keittoja. Kotimaiset juurekset ovat edullisia. Maanantai on aina makkarapäivä. Makaronilaatikkoa, perunaa ja kalapuikkoja on usein." Leonit ostavat  ruokaa muutaman kerran viikossa marketista tai lähikaupasta. Viikonloppuisin pöydässä voi olla kalaa, pastaa, juustoja tai joskus pihviä. Keittiön seinään on maalattu musta liitutaulu, jonka yläpuolelle on kirjoitettu Casa, koti. Siihen suunnitellaan viikon menut, joiden mukaan tehdään ostokset. Sooloiluja ei juuri sallita. "Lähinnä mietimme, voimmeko tilata pitsat tai lähdetäänkö koko perhe keskustaan  Kaivopuistoon jätskille", Stella sanoo.

Stellan ruokaostokset: noin 400 €/kk.

Päivittäiset työmatkat Stella kulkee metrolla.

Liikkuminen

Sari: "Pyöräilen neljän kilometrin työmatkani, autoa käytän pääasiassa poikien kuljettamiseen harrastuksiin."

Sarin auton huolto ja matkakulut: 100–200 e/kk.

Stella: "Kuljen metrolla töihin. Autoa käytämme vain kauppareissuilla ja kun viemme lapsia harrastuksiin."

Stellan auton huolto ja kaikki matkakulut: noin 100 €/kk.

Ulkonäkö

Sari: "Olen tietyissä asioissa tarkka. En ole merkkien perään, mutta ostamieni tavaroiden hinnan ja laadun tulee kohdata. Vaatteen täytyy myös tuntua hyvältä. Ostan usein vaatteita alennusmyynneistä. Joskus sorrun heräteostoksiin", Sari sanoo. Kosmetologilla Sarilla ei ole aikaa käydä. "Meikkejä ja hajuvesiä ostan matkoilta. Ne ovat omaa hemmotteluani."

Sarin vaate-, kampaaja- ja kosmetiikkakulut: 100–200 €/kk.

Stella: "Meillä oli pitkään niin tiukkaa, että aloin käydä kampaajalla vasta viime syksynä. Lastenvaatteet kierrätän. Ostan myös paljon kirpputoreilta. Omia vaatteita hankin usein Tallinnasta. Ammattiosastomme risteilee sinne neljästi vuodessa. Risteilyt ovat ilmaisia jäsenille." Suomessa Stella ostaa vaatteet halpaketjuista, H&M:ltä ja Lindexiltä. "Laatu maksaa niin paljon, ettei minulla ole varaa siihen. Sitä ostaa Citymarketista, mitä pystyy." Aviomiehen isä, veljet ja serkut asuvat Sardiniassa, Italiassa. Sieltä Stella osti viime kesänä ensimmäisen merkkilaukkunsa 50 prosentin alesta. "Kuvittele, ensimmäinen merkkilaukku kolmekymppisenä", hän nauraa. Liu Jon laukku maksoi 80 euroa. "Tämä on nouseva italialainen merkki, joka on vasta tullut Suomeen. Sen arvo nousee ajan myötä." Mies tuo työmatkoiltaan kosmetiikkaa. "Viimeksi sain YSL:n huulipunan."

Stellan vaate-, kampaaja- ja kosmetiikkakulut: Ei joka kuukausi.

Sari käyttää nettiin ja omiin sekä poikien puhelinkuluihin 35 euroa kuussa.

Harrastukset

Sari maksaa koripallotreeneistään 15 euroa kuussa. Enemmän kuluu lasten harrastuksiin. "Jalkapallo maksaa noin 245 euroa kesältä ja talvikuukausina jääkiekkoon voi upota jopa 300 euroa, kun mukaan lasketaan pelimatkat ja turnausmaksut." Sen lisäksi Sari ostaa varusteita tarpeen mukaan.

Sarin omat ja lasten harrastukset: 15–300 €/kk.

Stella: "Minulla ei ole tällä hetkellä varaa käydä maksullisissa jumpissa tai kuntosalilla. Treenaan kotona kahvakuulilla. Lenkkeily on halpaa, samoin uinti ja pyöräily. Oliver painii, se on edullinen harrastus."

Stellan omat ja lasten harrastukset: 66 €/kk.

Säästöt

Sari: Tilillä on aina puskurirahaa yllättäviä menoja varten. "Ylimääräiset rahat säästetään lomamatkoihin. Viime helmikuussa olimme Teneriffalla ja kaksi vuotta sitten ajoimme Toscanaan Italiaan. Ainoa huono puoli Joensuussa asumisessa on, että jos haluaa lähteä risteilylle tai vaikka konserttiin, täytyy ensin matkustaa etelään." Pieniä unelmia on Sarilla vielä jäljellä. "Asuntoauton voisimme hankkia miehen kanssa ehkä sitten lähempänä eläkeikää. Mökkiä emme tarvitse, koska pihaa on riittämiin. Tällä hetkellä olen tosi tyytyväinen elämääni."

Stella: Rahaa ei jää säästöön. "Jos jokin penni jää, lyhennän luottokorttilaskua. Sillä maksetaan yllättävät isot menot, kuten rikkoutuneet kodinkoneet, kun puskurirahaa ei ole." Kun raha oli tiukimmillaan, Leonit eivät nähneet Italian-sukulaisiaan yhdeksään vuoteen. "Koska meillä ja heillä oli pienet tulot, ei kenelläkään ollut varaa vierailla toistensa luona. Vasta viime kesänä pääsimme ensimmäisen kerran vuosiin Sardiniaan." Täksi kesäksi Stella löysi lennot Italiaan koko perheelle 850 eurolla. Se tuntui lottovoitolta. "Olemme Sardiniassa kymmenen päivää, nukumme Juhan tädillä ja syömme joka päivä eri sukulaisen luona. Asumiseen tai ruokaan ei juuri mene rahaa."

Stellan mies tuo työmatkoilta tuliaisiksi kosmetiikkaa. Nuorempana Stella ansaitsi lisärahaa mallintöillä. Muotia hän on seurannut teinistä lähtien.

Tiukka paikka

Sari: Viime vuonna Sari joutui olemaan puoli vuotta sairauslomalla. Polvilumpio meni sijoiltaan ja ristisiteet repesivät, kun hän oli pelaamassa jääkiekkoa poikansa kanssa. "Olin aiemmin rahastosäästäjä, mutta sairauspäivärahalla tulot tipahtivat sen verran, että jouduin lopettamaan. Nyt olen harkinnut paluuta, mutten ole ehtinyt ottaa selvää parhaista vaihtoehdoista." Jos kuluja on paljon, Sari karsii ensimmäisenä omista menoistaan. "Jätän  omat  turhuudet,  meikki-voiteet ja muut ostamatta. Ruuastakin pystyy pihistämään paljon."

Stella: Stella sai tänä keväänä päätökseen opintonsa: sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen ylemmän korkeakoulututkinnon. Yksi opintojen motiiveista oli raha. "Tulen työläisperheestä, äitini on siivooja. Totta kai toivon, että minun elämäni olisi vähän helpompaa. Haluan edetä työssäni esimies-, projekti- tai tutkimustehtäviin. Samalla voisin nostaa perheen tulotasoa." Perhevapaita Sari on pitänyt minimin. "Työnantajani ei tullut ensimmäiseen puoleen vuoteen opintopäivissäni vastaan, joten jäin osittaiselle hoitovapaalle valmistuakseni. Tulotaso putosi 300–400 euroa. Se on paljon tässä perheessä."

Mitä jää?

Muiden vaihtelevien kulujen jälkeen käytettäväksi jää:

Sarille noin 500 €/kk. Stellalle noin 60 €/kk.

Vierailija

Palkka 2500 euroa kuussa – mihin se riittää Helsingissä ja Joensuussa?

Totta molemmat ylemmät kommentit. Asuminen on silti osa elämistä, ja jos haluaa hankkia omistusasunnon eikä maksaa kalliita yksityisiä vuokria tai täyttää muutenkin täpötäysiä kaupungin vuoka-asuntojonoja, se nyt vaan maksaa eri summan eri kaupungeissa. Ja kalliimmassa kaupungissa jää rahaa vähemmän muuhun. Ei se asunnon arvonnousu paljon arjessa lämmitä, kun sitä ei pääse realisoimaan.
Lue kommentti
M1kk0

Palkka 2500 euroa kuussa – mihin se riittää Helsingissä ja Joensuussa?

Toisella 120 000 asunto ja toisella 300 000 = Asuntojen hintaero pysyy tai jopa suurenee, joten Joensuussa olisi sijoitettava joka kuukausi useita satoja euroa mainittuihin rahastoihin saavuttaakseen saman varallisuuden loppupeleissä kuin Helsingissä. Lisäksi asunnon myynti on (valitettavasti) täysin verovapaata tuloa, kun taas rahastot rahastaa verottaja kovalla kädellä.
Lue kommentti

Lihaa, kanaa vai kalaa? Voiko tämän vaikeampaa kysymystä esittää kasvissyöjälle – edes teoriassa?

Anssi Kela on ollut kasvissyöjänä noin 20 vuotta. Nyt hän kertoo Facebook-sivuillaan hankalasta kysymyksestä, johon joutui miettimään vastausta pitkään.

– Minulta kysyttiin hiljattain kysymys, joka päällisin puolin vaikutti helpolta, mutta johon vastaaminen oli lopulta yllättävän vaikean prosessin takana: jos minun pitäisi nyt syödä yksi annos liharuokaa, niin mitä lihaa söisin?

Vastaus löytyi perinpohjaisten kysymysten avulla. Kela kirjoittaa kysyneensä itseltään, missä tilanteissa hän on kokenut menettävänsä jotain vegetaristina ja milloin hänellä on tullut mieleen, että ei haluaisi olla kasvissyöjä?

– Olenko ollut pettynyt jossain hienossa ravintolassa, kun pöytäseurani lautasella on lojunut kallista lihaa, ja minulle on tarjoiltu jotain selvästi vähäisempää? Vai olenko tuntenut kateutta silloin, kun kaverini on mäystänyt mehevää hampurilaista, ja oman sämpyläni välissä on ollut kuiva juurespihvi, Kela sanoo miettineensä. 

”Jos pitäisi syödä yksi annos lihaa, niin tahtoisin paistaa nuotiolla makkaraa.”

– Tällaisen pohdinnan tuloksena lopullinen vastaus kirkastui minulle: jos pitäisi syödä yksi annos lihaa, niin tahtoisin paistaa nuotiolla makkaraa.

Facebook-postauksen alla fanit kysyvät jo, että millaiseen makkaraan Kela päätyisi, jos pitäisi syödä lihaa. Mutta Kela myöntää, ettei tunne makkaroita niin hyvin, että osaisi valita jonkun tietyn makkaran.

Perheen koira ja dokumentti saivat luopumaan lihasta

Nettisivuillaan Anssi Kela on kirjoittanut aiemmin, että hän suuntasi kasvislinjoille joko 1997 tai 1998. Sitä ennen hän oli kuitenkin ”intohimoinen lihansyöjä”.

– Kun tilasin Pizza Fantasian, niin neljä täytettäni olivat salami, kinkku, pekoni ja jauheliha. Minulla ei ollut kokemusta kasvisruoasta, arvelin sen olevan mautonta.

”Katsoessani koiraa silmiin aloin ihmetellä, että miksi toisia eläimiä syödään ja toisia taas paijataan.”

– Vegetarismi oli kuitenkin kiinnostanut jo jonkin aikaa. Olin salaa ajatellut, että joskus voisi ihan huvikseen kokeilla miltä tuntuisi olla syömättä lihaa. Kimmoke tähän suuntaan taisi syntyä siitä, kun perheeseen hankittiin koira: sen silmiin katsellessa aloin ihmetellä, että miksi toisia eläimiä syödään ja toisia taas paijataan.

Viimeisenä niittinä Kelan mukaan toimi dokumentti, jossa seurattiin lihan matkaa laitumella pihviksi. Se ei ollut kaunista katsottavaa, kirjoitti Kela vuonna 2009. Sen jälkeen hän alkoi kokeilla kasvissyöntiä ja koki sen sopivan elämäntyyliinsä.

Kerro oma vastauksesi, kasvissyöjä!

Mihin liharuokaan tarttuisit, jos pitäisi valita yksi?

Kerro vastauksesi ja osallistu keskusteluun alla olevassa kommentointikentässä. Kirjoita kommenttisi pinkkiä nappia painamalla.

Olet mitä syöt

Kasvissyöjä Anssi Kela vaikean valinnan edessä: Minkä liharuuan söisit, jos olisi pakko?

Aihealueeseen liittyen juuri noussut kohu suomalaisen lihantuottaja HKScanin eläintenkohtelusta on noussut skandaali --> http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201708222200343599_ul.shtml En tiedä miksi ihmiset tukevat raskaalla työllä hankituilla €:llaan tällaista? Jos ei olisi kysyntää, ei olisi myöskään tarjontaa ja eläimet sekä terveytesi säästyisivät. Jos ihmiset eivät olisi laiskoja tutkimaan julkaistuja tutkimuksia liittyen terveelliseen ravintoon liittyen joita maailman huippuyliopistot...
Lue kommentti
Eläimille elämisen arvoinen elämä

Kasvissyöjä Anssi Kela vaikean valinnan edessä: Minkä liharuuan söisit, jos olisi pakko?

”Katsoessani koiraa silmiin aloin ihmetellä, että miksi toisia eläimiä syödään ja toisia taas paijataan.” Hienoa Anssi että olet avannut silmäsi epäkohdalle, kuitenkin herää kysymys että jos motiivisi on eläinten hyvinvointi, niin minkä takia syöt maitotuotteita? Jos ihmiset avaisivat silmänsä,he ymmärtäisivät että lehmiä raiskataan ja heidän lapsensa otetaan heiltä pois, monet voisivat miettiä kumpi on pahempi? Kohtelemme jo ihmisinä toinen toisiamme yhä huonommin nykypäivänä, eläimiä vielä...
Lue kommentti

Tiina Lymin ohjaaman Napapiirin sankarit 3 -elokuvan tyyli muistuttaa turhan paljon Luokkakokous-komedioita.

Dome Karukosken vuonna 2010 ohjaama Napapiirin sankarit oli hitti. Siinä lappilaisessa kirkonkylässä asuva tunari Janne (Jussi Vatanen) metsästi ystäviensä avulla vaimolleen Inarille (Pamela Tola) digiboksia. Karukosken ohjaamassa kakkososassa Janne onnistui puolestaan hukkaamaan pariskunnan tyttären. Sarjan kolmannen osan on ohjannut Tiina Lymi. Tällä kertaa elämän tarkoituksen kadottanut Janne etsii itseään tuntureilta. Luvassa on siis jälleen yksi kotimainen kuvaus mieheyden kriisistä.

”Vitsit ovat jopa loukkaavia.”

Jo sarjan toinen osa oli väkinäinen, mutta kolmas tuntuu täysin väkisin väännetyltä. Aiemmat osat olivat kuitenkin sympaattisia, joten kolmosestakin haluaisi tykätä. Lymi on ottanut liikaa pesäeroa aiempiin osiin. Niissäkin oli sovinistista huumoria ja alapäävitsejä, mutta nyt vitsit ovat jopa loukkaavia. Tyyli muistuttaa lähinnä Luokkakokous-komedioita.

Huumoria revitään myös self help -kulttuurista. Siinä riittäisikin ivaamista, mutta ote on turhan lempeä. Jussi yrittää löytää itsensä Paulo Coelhon sivuilta ja viheltelee erämaisemissa El Condor Pasaa. Ei siis mitään varsinaisia oivalluksia.

Napapiirin sankarit 3

**

Ensi-ilta 23.8.

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

 

NEITSYT

Ole mukana sinulle tärkeässä asiassa koko sydämelläsi. Ympäröi itsesi ihmisillä, joista saat positiivista energiaa. Rakkauselämässäsi puhaltavat onnelliset tuulet.

 

VAAKA

Panosta terveellisiin elämäntapoihin. Joku yrittää painostaa sinua omalle kannalleen. Kuuntele ennen kaikkea itseäsi päätöksissäsi.

 

SKORPIONI

Käytä viehätysvoimaasi hyväksesi tänään. Ilmassa on romantiikaa. Liiallinen omistushaluisuus ihmissuhteissa tietää ongelmia.

 

JOUSIMIES

Sinisilmäisyydestä sakotetaan tänään. Älä mene lankaan, kun joku yrittää vakuutella sinua kauniilla sanoillaan. Kyseenalaista kaikki, mikä herättää epäilyksesi.

 

KAURIS

Tapaat ihmisiä, jotka ovat täynnä kiinnostavaa tietoa. Kerro sopivan tilanteen tullen, mikä sinua huolettaa. Pysy tänään budjettisi rajoissa.

 

VESIMIES

Joku pyytää sinulta palvelusta, jota et syystä tai toisesta ole halukas tekemään. Älä pode asiasta turhaa syyllisyyttä. Jo neuvosi voivat pelastaa hänet pinteestä.

 

KALAT

Pidä mielipiteesi omana tietonasi. Uskalla heittäytyä romanttiseksi tänään. Oma-aloitteisuus kannattaa rakkauselämässä.

 

OINAS

Tunteet karkaavat tänään helposti hallinnastasi. Muista katsoa tilanteen kuin tilanteen positiivisia puolia. Ota haaste vastaan optimistisin mielin.

 

HÄRKÄ

Tarvitset tänään pitkiä hermoja. Konfliktit lähtevät nyt helposti liikkeelle epäselvyyksistä. Ole tarkkana siitä, kuka on vastuussa mistäkin.

 

KAKSONEN

Saat tänään hyödyllistä tietoa, josta on lähitulevaisuudessa paljon iloa. On aika vetäytyä mietiskelemään. Ratkaisut löytyvät rauhoittumalla.

 

RAPU

On aika antaa kodillesi uusi ilme. Heittäydy luovaksi ja keksi itsesi näköisiä ratkaisuja. Keskustelu ystävän tai perheenjäsenen kanssa antaa sinulle ideoita.

 

LEIJONA

Kanavoi energiasi oikeaan suuntaan. Älä väsytä itseäsi lannistavien ihmisten seurassa. Sinun ei pidä uhrata kaikkea liikenevää virtaasi asialle, joka ei tuota sinulle iloa.

 

Jaa horoskooppi sähköpostilla kaverille!

Riitta ryhtyi 80-luvulla seksityöhön melkein sattumalta. Hän luopui työstään oikeusjutun jälkeen.

Millä tavalla seksi ja seksuaalisuus ovat näkyneet Suomen historiassa?

Varsin monella tavalla.

Tämä selviää Ylen uudesta neliosaisesta Seksi-Suomen historia -dokumenttisarjasta, joka esitetään TV1:llä syyskuussa.

Dokumentissa seksin historiasta Suomessa puhuvat monet eri ihmiset. Ääneen pääsevät niin viranomaiset ja papit kuin he, jotka ovat tehneet seksistä itselleen tulonlähteen.

Yksi haastatelluista on 80-luvulla seksityötä tehnyt Riitta. Sarjan toisessa osassa hän kertoo tarinansa. Riitta kertoo päätyneensä seksityöntekijäksi oikeastaan sattumalta.

– Olin vähän yli 20-vuotias ja kävelin Helsingin keskustassa. Eräs mies ehdotti minulle, että jos lähden hänen kanssaan, hän maksaa minulle seksistä. Ja niin siinä sitten kävi, Riitta kertoo dokumentissa.

Kelpo tienestit rankasta työstä

Aluksi Riitta haki itselleen asiakkaita esimerkiksi miestenlehtien ja Helsingin Sanomien ilmoituspalstoilla. Niihin hän kirjoitti: ”Kaunis nainen etsii mukavaa herraseuraa vaikka päiväkahvien merkeissä.”

Parhaina aikoina Riitta nettosi kohtuullisesti. Tienestit saattoivat nousta yli 10 000 markkaan kuukaudessa. 80-luvulla naisten keskipalkka oli noin 121 000 markkaa, joten hänen palkkansa oli varsin mukiinmenevä.

Aluksi Riitta haki itselleen asiakkaita miestenlehtien ja Helsingin Sanomien ilmoituspalstoilla.

– Aika paljon laitoin säästöön ja hankin kaikenlaista. Kävin joskus matkoilla vähän rentoutumassa, koska työ oli aika raskasta, Riitta kertoo.

80-luvun seksityöntekijöiden palkat eivät kuitenkaan ole mitään verrattuna joihinkin nykypäivän prostituoituihin. Vuonna 2015 Yle Kioskin haastattelema Katja kertoi elävänsä parhaimmillaan yhden illan tienesteillä pari viikkoa.

– Tulotaso ylittää monetkin korkeakoulutetut ammatit, Katja kertoi.

Apuna kaupoissa

Dokumentissa kerrotaan, että 80-luvun Suomessa seksityöntekijät liittyivät oleellisesti myös yritysmaailmaan. Prostituoituja kutsuttiin usein firmojen kekkereihin, joissa heidän tehtävänään oli piristää railakkaita juhlia.

Heidän tehtävänään oli myös auttaa yrityskaupoissa. Heidät saatettiin pyytää paikalle, jotta kaupanteko sujuisi liukkaammin. Myös Riitta kertoo osallistuneensa yritysmaailman juhliin:

– Hotelleissa kävin jonkun verran, ja firmojen tilaisuuksissa. Pikkujouluissa ja semmoisissa olin mukana. Silloin saatoin hoitaa illassa 1–2 asiakasta.

Työ loppui tuomioon

80-luvun Suomessa prostituoitujen asema oli kehno. Heidän toimintaansa sääteli hyvin tiukka irtolaislaki, jonka tarkoituksena oli kitkeä prostituutio yhteiskunnasta.

”Minulle tuli maksettavaksi noin 500 000 markkaa viiden vuoden ajalta veroa korotuksineen.”

Vuonna 1982 huoltopoliisi syytti myös Riittaa ja puolta tusinaa hänen kollegaansa parituksesta ja veronkierrosta. Riitta joutui oikeuteen ja hänet tuomittiin ehdolliseen vankeuteen sekä veromätkyihin.

– Kotiin alkoi tippua lappuja, ja minulle tuli maksettavaksi noin 500 000 markkaa viiden vuoden ajalta veroa korotuksineen. En pystynyt sellaisia maksamaan, Riitta kertoo.

Tapahtumien jälkeen Riitta luopui työstään seksityöntekijänä.

– Minä vähän pelästyin tapahtuneesta. En sen [tuomion] jälkeen juurikaan mitään tuollaista enää tehnyt. Hankin ammatin ja menin normaalitöihin, Riitta kertoo. 

Seksi-Suomen Historia nähdään Yle TV1:llä tiistaisin 5.–26.9.2017 klo 20.00. Sarja on myös nähtävissä Yle Areenassa.