Professori Erkki Isometsän mukaan masennusta sairastavat ovat nykyään hyvässä asemassa verrattuna esimerkiksi psykoosipotilaisiin. Kuva: Shutterstock

Pohjoismaisella tiedepalkinnolla palkittu professori Erkki Isometsä pelkää, että vuosia jatkunut lääkekeskustelu vääristää psykiatrian julkisuuskuvaa. – Ikäviäkin asioita tapahtuu, mutta ne eivät ole koko kuva.

Helsingin yliopiston psykiatrian professorille Erkki Isometsälle myönnettiin tiistaina yksi suurimmista pohjoismaisista tiedepalkinnoista. Hän ei pidä Suomea Euroopan mallimaana mielenterveyshoidossa, mutta kansainvälisessä vertailussa kohtuullisen hyvänä.

– Kyllä meillä ollaan varsin hyvin kartalla siitä, mitä maailmalla tehdään. Järjestelmämme ovat ajanmukaisia. Ongelmamme liittyvät resursseihin. Ongelma on yleinen, koska lievät mielenterveyshäiriöt ovat niin yleisiä, Isometsä kuvailee.

Lääkekeskustelu leimaa mielenterveyshoitoa

Julkinen mielenterveyden häiriöitä käsittelevä keskustelu on keskittynyt jo pitkään sairauksien hoidossa käytettäviin lääkkeisiin. Isometsä ymmärtää, että keskustelu on tärkeää, mutta toteaa, että asiantuntijoiden näkökulmasta asiassa ei ole enää niin paljoa pureskeltavaa, koska lääketietoudessa ei ole tapahtuntu radikaaleja muutoksia vuosiin.

– Julkisuudessa leviävät urbaanilegendat muovaavat mielikuvia siitä, mitä hoito on. Kyllä ikäviäkin asioita tapahtuu, mutta ne eivät ole koko kuva.

Yhdeksi legendaksi Isometsä mainitsee esimerkiksi sen, että lääkäri tapaisi asiakastaan vain tovin ja määräisi sen jälkeen masennuslääkkeet.

– Toivoisin, että kuva siitä, millaista hoito on, monipuolistuisi. Tällä hetkellä käytävä keskustelu ei vastaa todellisuutta kuin osin. Siihen ehkä auttaisi keskustelijoiden parempi perehtyminen hoitosuosituksiin ja siihen, miten psykiatrinen hoito oikeasti toimii.

Isometsä muistuttaa, että tietoa on saatavilla monesta eri lähteestä. Mielenterveysasioista kiinnostunut voi lukea tieteellisesti tutkittua ja tarkasti punnittua tietoa tai netissä ja sosiaalisissa medioissa leviäviä, usein yksittäisten ihmisten kokemuksia ja mielipiteitä.

– Varsinkin lievät mielenterveyshäiriöt ovat hirmu tavallisia ja teema on kiinnostava. Moni on kokenut niitä omakohtaisesti tai läheisensä kautta. Tämä selittää sen, miksi joistakin mielenterveyshäiriöistä keskustellaan niin intensiivisesti. Ihmiset, joita ikävät kokemukset koskettavat, ovat ehdottomasti oikeutettuja näkökulmaansa.

Tieto tekee sairauksista hyväksytympiä

Koulutustason noustua ja asianmukaisen tiedon lisäännyttyä mielenterveydenhäiriöihin liittyvä häpeä on vähentynyt.

– Tämä on erittäin toivottavaa, ja sitä on tapahtunut kaikkein selkeimmin masennuksen suhteen. Kulttuuri on muuttunut 20 vuodessa, ja masennuksesta on tullut hyväksytympi ongelma.

Samalla kun masennuksesta on tullut hyväksytympi, häpeäleimaa joutuvat edelleen kantamaan esimerkiksi psykoosipotilaat, jotka syrjäytyvät sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti.

– Mielenterveyden sairauksia on monenlaisia, kuten myös niitä sairastavia ihmisiä. Tämän takia tarvitsemme erilaisia lähestymistapoja ja hoitomuotoja.

Nettiterapia tulee

Isometsä nostaa esimerkiksi uudesta kehityksestä HUS:n Mielenterveystalo-projektin, nettiterapiamahdollisuuden lievästi tai keskivaikeasti masentuneille.

– Tällainen toiminta mahdollistaa psykoterapiahoidon laajemmalle joukolle. Tämä ei suinkaan korvaa kasvotusten tapaamista, mutta on myös joukko ihmisiä, jotka haluavat turvautua tällaiseen anonyymiin tapaamiseen.

Erkki Isometsä jakaa noin 100 000 euron arvoisen Nordiska Medicinpriset  -palkinnon ruotsalaisen professorin Gerhard Anderssonin kanssa. Isometsä on tutkinut erityisesti masennusta ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja näiden vaikutusta itsetuhoisuuteen. Palkinto myönnettiin tunnustuksena merkittävästä työstä mielenterveyshäiriöiden tutkimuksessa ja hoidon kehittämisessä.

Kuva: Helsingin yliopisto

Muun muassa he ovat puhuneet julkisesti mielenterveyshäiriöistä:

Toimittaja Tapio Suominen joutui pakkohoitoon psykoottisen masennuksen vuoksi: "Onneksi rinnallani on vahva nainen"

Rumpali Alina Toivanen masennuksestaan: "En nähnyt elämääni eteenpäin"

Kirjailija Sarianna Vaaran ­lapsuutta leimasivat äidin skitso­frenia ja itsemurhayritykset

Laulaja Kristiina Wheeler: "Oli iso sokki kirjautua mielenterveyspotilaaksi"

Kari Hotakaisen, Miika Nousiaisen ja Tuomas Kyrön pitää päättää, ovatko he huolissaan. Jenni Pääskysaari kysyy miksi.

IS TV-LEHTI: Huolestuttaako Suomen henkinen ilmapiiri? Leudot talvet, syntyvyyden lasku, nyhtökauran heikko saatavuus? Naapuri kierrättää väärin, eikä markkaakaan enää saa takaisin.

Uudessa kotimaisessa keskustelusarjassa on lupa olla huolissaan. Virallisina huolehtijoina toimivat kirjailijat Tuomas Kyrö, Kari Hotakainen ja Miika Nousiainen.

”Esimerkiksi hummus saattaa olla lopussa.”

Huolehtijoista huolehtii ohjelman juontaja Jenni Pääskysaari. Lisäksi mukana on vieraita, ensimmäisessä jaksossa Aku Hirviniemi – huolestuttavaa!

Keskustelijakolmikko tunnetaan lakonisesta huumoristaan muun muassa romaanien Mielensäpahoittaja, Juoksuhaudantie ja Vadelmavenepakolainen myötä.

Onko ohjelman tarkoitus nauraa suomalaisten turhille huolille?

– Ei suinkaan. Maailmahan pyörii juuri siksi, että ihmiset ovat asioista huolissaan. Huoli aiheuttaa toimintaa, sanoo Miika Nousiainen.

– Totta toki on, että keskiluokkaisilla suomalaisilla on aikaa ja varaa olla huolissaan, Tuomas Kyrö pohtii.

– Esimerkiksi hummus saattaa olla lopussa.

Ohjelmassa keskustelupanelistit kuulevat kansalaisten lähettämiä huolia laidasta laitaan.

– Huolia on saapunut paljon, ja mukana on sekä yleisiä että yksityisiä aiheita, kertoo Jenni Pääskysaari. Keskustelutiimi kommentoi niitä omien kokemuksiensa, vaiston ja mielentilan mukaan.

– Elämänkokemukseni on tosi hyvä ja tosi huono. Aion kohdata kysymykset aidossa ja vilpittömässä vuorovaikutuksessa, lupaa Kari Hotakainen ja toteaa, ettei kehtaisi kertoa omia huoliaan.

”Itsehän olen kaiken aikaa huolissani.”

Muutkaan panelistit eivät halua rasittaa katsojia henkilökohtaisilla huolenaiheillaan.

– Itsehän olen kaiken aikaa huolissani. Siitä kokemuksellisesta lähtökohdasta on se hyöty, että tunnistan tehokkaasti huolestuneen olotilan, Nousiainen sanoo.

Pääskysaari taas kertoo, ettei hänen tapoihinsa juuri kuulu huolestua.

Kymmenosaisessa sarjassa lähestytään siis psyykkisiä syvyyksiä: jotkut ihmiset ovat huolestuneempia kuin toiset. Keskustelijoilla on perspektiiviä maan eri osista.

– Luemme yleisönosastokirjoituksia laajalti. Ne ovat parhaita paikallislehdissä tyyliin ”Sinä, joka varastit katiskani”, tuumii Nousiainen, ja lempilehtiä luetellaan: Koti-Lappi, Saarijärven Sampo...

– Hesarissa on paljon suurempia ja usein liian kliinisiä aiheita.

Miksi suomalaiset oikeastaan ovat niin paljon huolissaan?

– Kylmä pitkä talvi. 1 300 kilometriä itärajaa. Vaikea isäsuhde. Liian pienet kengät. Peruskoulu. Liian läheinen äitisuhde, Kyrö listaa.

– Turpaanvetämisen uhka on viisauden alku, filosofoi Nousiainen härmäläistä mielenmaisemaa.

– Tämä sarja ei toimisi Ruotsissa.

Testataan pari perushuolta. Säteileekö kännykkä vaarallisesti? Tappavatko punkit koko kansan? Pitääkö olla huolissaan?

– Kyllä, sähköstä tulee olla huolissaan. Sähkö on kuin Jumala, sitä ei voi nähdä. Ehkä se on pelkkä myytti. Punkki on myös mielikuvitusolento. Kuten sähkö ja Jumala, sanoo Kyrö.

– Eikä ole. Ennen talvella oli ongelma, ettei voi mennä ulos. Nyt ei voi mennä kesällä. Minua riepoo, ettei heinikossa voi olla rennosti. Tietenkin punkeista kannattaa olla huolissaan, päättää Nousiainen.

Mitä panelistit antaisivat yleislääkkeeksi suomalaisten huoliin?

– Tieto vähentää tuskaa, vastaa Nousiainen. Muut ehdottavat buranaa ja samariinia.

– Ja ainahan meillä on alkoholi, muistuttaa Hotakainen.

– Kaikki, mikä toimii kaksivuotiaalla, toimii myös 42-vuotiaalla: ruoka, uni ja lämpö, Nousiainen sanoo.

– Etäisyys on hyvä lääke, Kyrö lisää.

– Huoli kosteusongelmaisesta kylpyhuoneesta tuntuu paljon mukavammalta Mallorcalla kosteusongelmaisessa kylpyhuoneessa!

Pitääkö olla huolissaan? MTV3 to klo 21.00 

Iltalehden mukaan muusikkopari Paula Vesala ja Lauri Ylönen ovat kertoneet eroavansa 12 yhteisen vuoden jälkeen.

Paula Vesala ja Lauri Ylönen ilmoittivat avioerostaan Iltalehdelle toimittamassaan viestissä.

Heidän mukaansa eropäätös on surullinen, mutta vääjäämätön.

– Eroon ei liity mitään draamaa tai yllättäviä käänteitä, vaan pitkä parisuhde tuli päätökseensä.

”Eroon ei liity mitään draamaa tai yllättäviä käänteitä.”

– Asia olisi joka tapauksessa tullut julki, joten halusimme välttää kaikenlaisia spekulaatioita ja ilmoittaa asiasta itse, pari kertoi viestissään.

Muusikkopariskunta aloitti seurustelunsa 2000-luvun alkuvaiheessa. He avioituvat vuonna 2014, ja heillä on yksi lapsi.

Muusikko–näyttelijä Paula Vesala, 34, muistetaan parhaiten PMMP-yhtyeestä. Hän julkaisi kesäkuussa ensimmäisen soololevynsä. Hän näyttelee pääosaa tällä hetkellä elokuvateattereissa pyörivässä Tyttö nimeltä Varpu -leffassa.

Lauri Ylönen, 37, on puolestaan muusikko, joka tunnetaan The Rasmus -yhtyeestä. Hänet nähdään myös televisiossa omassa televisiosarjassa vuonna 2017.

Lue lisää! Lauri Ylönen saa oman tv-sarjan: suunnittelee luksuskodit perheelleen ja julkkisystävilleen

 

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

 

VAAKA

Välttele konflikteja. Et voi voittaa väittelyä, jos et ole varma asiastasi. Selvitä ensin faktat ja lähde rauhallisin aikein keskusteluun vasta sitten.

 

SKORPIONI

Älä jätä mitään kesken. Kiinnitä huomiota yksityiskohtiin ja ole tunnollinen. Elämääsi on luvassa romanttisia yllätyksiä.

 

JOUSIMIES

Joku pimittää sinulta tietoa. Ole tarkkana kaikenlaisten hämäysyritysten varalta. Selvitä asiat pohjamutia myöten ennen päätösten tekemistä.

 

KAURIS

Raha-asiat eivät suju ongelmitta. Älä laske muiden varaan, vaan ole mahdollisimman itsenäinen. Ole varuillasi arvaamattomasti käyttäytyvien ihmisten kanssa.

 

VESIMIES

Työpanoksesi kantaa hedelmää. Pidä kiinni sovituista asioista ja pidä lupauksesi. Työrintamalla saattaa ilmaantua otollisia mahdollisuuksia.

 

KALAT

Kunnioita sinulle annettuja ohjeita. Et ehkä pääse toteuttamaan kaikkia ideoitasi tänään. Odota parempaa hetkeä soveltamiseen.

 

OINAS

Älä paljasta kaikkea itsestäsi heti kättelyssä. Tarkkaile muiden menoa ja sovita omat suunnitelmasi näkemääsi sopiviksi. Salaperäisyys voi olla toimiva taktiikka.

 

HÄRKÄ

Lähde liikkeelle ja kohti tavoitteitasi. Sinulla on käyttökelpoinen idea, jonka voit kehittää toimivaksi suunnitelmaksi. Ota omaa tilaa, jos tarvitset sitä.

 

KAKSONEN

On tärkeää, että kyselet. Älä jätä mitään epäselväksi itsellesi. Nyt ei pidä haksahtaa uskomaan ihmistä, joka lupaa sinulle tähdet taivaalta.

 

RAPU

Jaa tulevaisuudenhaaveesi läheisesi kanssa. On tärkeää, että otat muut huomioon päätöksissäsi. Ihmissuhteet kehittyvät ja syvenevät tänään.

 

LEIJONA

On hyvä hetki reissuun lähtemiselle. Haali ympärillesi ihmisiä, joista saat inspiraatiota. Aja eteenpäin asiaa, johon uskot koko sydämelläsi.

 

NEITSYT

Anna mielikuvituksesi lentää. Persoonallisuudesta ja leikkimielisyydestä saa pisteitä. Tapaat ihmisen, joka voi jäädä merkittävään rooliin elämääsi.

Junon pika-avioliitto Janna Hurmerinnan kanssa päättyi vain puolen vuoden jälkeen, kun Juno jäi kiinni pettämisestä. – Olisihan asian voinut paremminkin hoitaa, hän sanoo.

Räppäri Jon ”Juno” Korhonen, 29, meni viime vuoden elokuussa naimisiin laulaja Janna Hurmerinnan kanssa, mutta jäi kiinni pettämisestä. Helmikuussa, vain puoli vuotta häiden jälkeen, Janna jätti avioeropaperit käräjäoikeuteen.

– En tietenkään ole ylpeä teoistani, olisihan asian voinut paremminkin hoitaa. Kai se oli sen hetkisen Jonin tapa ratkaista joitain juttuja. En sano olevani sitoutumiskammoinen, mutta elämän mittapuulla olen vielä aika nuori. En silti voi tapahtuneelle enää mitään, se on ollutta ja mennyttä, Juno sanoo.

Avioero ja pettämiskohu nousivat näyttävästi otsikoihin. Muun muassa laulaja Jannika B jakoi somessa avoimen viestin, jossa luki: ”Vitun Juno”.

– Se oli hänen mielipiteensä ja ymmärrän sen. Varmaan moni muukin on kelannut niin. Kyllä minua kiinnostaa, mitä muut minusta ovat mieltä, mutta en voi antaa sen liikaa vaikuttaa. Ne, jotka haluavat tehdä omat päätelmänsä minusta, tekevät ne ilman hyväksyntäänikin.

 


Janna Hurmerinta haki avioeroa Junosta puolen vuoden avioliiton jälkeen. Kuva: Sanoma-arkisto
Janna Hurmerinta haki avioeroa Junosta puolen vuoden avioliiton jälkeen. Kuva: Sanoma-arkisto

 

– Voi olla, että ajattelen tekemisistäni eri tavalla vuoden päästä, kun tästä kaikesta on kulunut enemmän aikaa. Nyt asia on vielä itselleni vähän liian tuore käsiteltäväksi.

Ensimmäinen leffarooli

Työrintamalla Junolle kuuluu uutta, sillä hän näyttelee pääroolissa Antti J. Jokisen ohjaamassa Pahan kukat -elokuvassa. Leffa kertoo syrjäytyneiden nuorten lähiöelämästä väkivallan ja päihteiden keskellä. Junon roolihahmo haaveilee paremmasta huomisesta, mutta sortuu yhä uudestaan huumeisiin.

Pahan kukissa Juno tekee ensimmäisen roolityönsä. Siinä ja Junon yksityiselämässä on nähtävissä tiettyjä yhtäläisyyksiä.

– Mielikuva minusta on, että olen maahanmuuttajan näköinen pilveä polttava tyyppi. Kaipa jengi pitää minua pahana poikana, mutta mielestäni olen aika kiltti. Olen vain ihminen, teen virheitä.

Miltä Junosta tuntui tulla itse nuorena isäksi? Miten hän kommentoi rötöstelyjään? Koko haastattelu Me Naisten numerossa 39/2016.