Lemmikit ovat uusi kohderyhmä apps-markkinoilla. Igor ja Terminaattori testasivat lemmikkien pelisovellukset.

Vauvatkin se jo osaavat –  nimittäin käyttää erilaisia tableteille tarkoitettuja sovelluksia.

Ja mitä vauvat edellä, sitä lemmikit perässä. Koirille ja kissoille on ryhdytty kehittämään omia pelejä ja muita appseja.

Igor ja Terminaattori testasivat Game for Dogs ja App4Dog -iPad-sovellukset.

Game for Dogs -pelissä on tarkoitus kerätä pisteitä koskettamalla tassulla ruudulla vilistävää koiraa. Osuma palkitaan vinkulelutyyppisellä äänimerkillä. Piippaava peli herätti koirissa innostuksen sijaan lähinnä hämmästystä.

App4Dog-pelissä puolestaan koirat voivat maalata tassuillaan "taideteoksia". Hauskaa omistajalle, tylsää koiralle.

 Testin tulos: Yllätys, yllätys, koiria kiinnostaa oikeiden lelujen lisäksi jopa ihmisen jalan nuoleminen enemmän kuin iPadilla leikkiminen.

Näyttelijä Alina Tomnikov uskoo, että luvassa on enemmänkin rooleja Venäjällä.

Muun muassa Rölli-elokuvista tuttu näyttelijä Alina Tomnikov on rakentanut viime vuodet menestyksekästä uraa Suomessa. Hiljattain suomalais-venäläinen näyttelijä sai näkyvän roolin myös isosta venäläistuotannosta. Hän pääsee mukaan keisarinna Katariina Suuresta kertovaan tv-sarjaan, joka sijoittuu 1700-luvulle. 

– Kyseessä on ihan jäätävän suuri rooli, jonka sain sen ansiosta, että puhun venäjää toisena äidinkielenäni. Reissasin koko kesän ja alkusyksyn Venäjällä, ja sarjasta tuli minulle tosi rakas. Oli ihanaa, että pääsin viimein käyttämään toista äidinkieltäni työssäni, Alina kertoi Pahan kukat -elokuvan kutsuvierasensi-illassa Helsingin Tennispalatsissa.

Alina näyttelee sarjassa katalaa ja manipuloivaa prinsessa Wilhelminaa, joka oli naimisissa Katariina Suuren pojan Paavali I:n kanssa ja kietoi hovin jäsenet nopeasti pikkusormensa ympärille.

”Ensimmäinen työ on aina kaikkein vaikein saada, mutta sen jälkeen sen pitäisi käydä helpommaksi.”

Teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2013 valmistunut Alina on jo pidemmän aikaa havitellut ulkomaille ja erityisesti Venäjälle. Hän uskoo, että läpimurto poikii tulevaisuudessa enemmänkin töitä itänaapurista. 

– Olen aivan varma, että luvassa on muitakin rooleja. Ensimmäinen työ on aina kaikkein vaikein saada, mutta sen jälkeen sen pitäisi käydä helpommaksi. Agentilleni on jo tullut useita kyselyjä, ja olen tosi hyvällä ja luottavaisella fiiliksellä.

Temperamentti ja kiihko pinnassa

Vaikka näytteleminen on pääosin samanlaista Venäjällä kuin Suomessa, sikäläinen kulttuuri lyö Alinan mukaan leimansa myös näyttelijäntyöhön. Venäjällä näyttelijällä on lisäksi takanaan paljon isompi tiimi ja taustaorganisaatio. 

– Temperamentti ja kiihko ovat Venäjällä paljon enemmän pinnassa kuin Suomessa. Tunteet käyvät kuumina ilman, että niihin liittyy minkäänlaisia aggressioita. Se on aivan mahtavaa!

– Venäjällä minulla oli myös omat vankkurit ja neljä assistenttia koko ajan käytössäni. Se tuntui aluksi oudolta, sillä Suomessa olen tottunut siihen, että huolehdin hyvin itsenäisesti omista aikatauluistani, Alina hämmästeli.

Koko ikänsä Suomessa asunut Alina tunnistaa itsessäänkin monia venäläisiä piirteitä.

– Uskon, että minussa on paljonkin venäläistä. Olen itsekin aika temperamenttinen ja tunnen monet asiat ja tunteet hyvin vahvasti ja kehollisesti. Varsinkin silloin, kun olen paikalliskielen ja -kulttuurin ympäröimänä, minusta tuntuu, kuin olisin kokonaan eri ihminen. Se on ihana tunne!

Jos et tiedä, mitä tilata, tilaa munakas ja olut, Anna Perho kirjoittaa.

Omien vanhempien paras puoli on se, että heitä voi sujuvasti syyttää kaikista elämän vastoinkäymisistä: mitättömistä perintöodotuksista, erilaisista luonnevioista sekä persjalkaisesta ruumiinrakenteesta. (Puhun tietenkin yleisellä tasolla lainkaan viittaamatta omaan perheeseeni.)

Toki kasvattajiaan voi kiittää myös kaikesta hyvästä, mitä he ovat elämän emmeiksi antaneet. Sillä kieltämättä isäni neuvosta ”alkoholi kannattaa aina vaihtaa veteen puolenyön jälkeen” olisi varmasti ollut paljonkin iloa noudatettuna.

Niinpä me hakkaamme päätä samoihin seiniin kuin ihmiskunta ennen meitä.

Neuvomisen – sitähän kasvattaminen ärsyttävältä tosiolemukseltaan on – ongelma on se, että kannetut viisaudet eivät pysy tajunnan kaivossa. Ihmisen koodissa on ohjelmointivirhe, joka estää fiksumpaakin yksilöä ottamaan opiksi toisten sanomisista silloin, kun siitä todella olisi hyötyä. Eihän 80-lukukaan muuten olisi enää koskaan palannut muotiin kerran kadottuaan.

Niinpä me nakkelemme niskoja elämänviisauksille ja hakkaamme päätä samoihin seiniin kuin koko ihmiskunta ennen meitä.

Omille lapsilleni aion tästä huolimatta teroittaa ainakin seuraavia seikkoja:

Elämässä ei ole kiire. Mitä väliä, jos 19-vuotiaana ei tiedä vielä yhtään, mikä aikoo olla isona? Hampurilaisten paistaminen kirkastaa kyllä visiot ennen pitkää. Miksi ahdistua siitä, että ”kaikilla muilla” on tyttö- tai poikaystävä? Mikä kiire on pukeutua aikuisten vaatteisiin? Maaliviivaa ei ole, se on kunkin omassa päässä.

Kun hauskuuslamautin nimeltä perhe ja työelämä laukeaa, valvoa ei jaksa, nukkua ei ehdi.

Valvo kuin viimeistä päivää! Valvo! Kun hauskuuslamautin nimeltä ”perhe- ja työelämä” laukeaa, haaveilet yhtä aikaa valvomisesta ja nukkumisesta. Valvoa ei enää jaksa, nukkua ei enää ehdi. Älä bailaa kuin huomista ei olisi, bailaa kuin ylihuomista ei olisi.

Osta vain sopivia vaatteita. Huonosti istuva vaate tekee ulkonäölle huomattavasti enemmän hallaa kuin ylipaino, likainen tukka tai muu yksityiskohta, jonka pohtimiseen elämä on liian lyhyt. Sopiva on paljon oleellisempi argumentti kuin kallis, muodikas tai kun halvalla sai.

Eriparisukka jalkaan vain.

Eriparisukka jalkaan vain. Miksi tuhlata ainutkertaista elämäänsä täydellisen parin etsimiseen? Maailma ei kaipaa täydellisyyttä vaan toimintaa.

Jos astiaa on käytetty vain vähän, sen voi laittaa takaisin kaappiin. Säästää aikaa ja luontoa, kun ei lotrata veden kanssa, ja vastustuskyky vahvistuu, kun lautaselta tarttuu mukaan eilistä ruokaa. Sitä paitsi lasi, josta on juotu vettä, on tavallaan jo pesty.

Jos et tiedä, mitä tilata ravintolassa, tilaa munakas ja olut. Munakasta on lähes mahdoton pilata, ja olut nyt vain toimii kaiken kanssa, kunhan ei lähde pelleilemään nyhtöhipsterin jyvistä uutetuilla erikoisoluilla.

Ei sitä kukaan sadan vuoden päästä muista. Mitäkö? No mitään, vai muistatko sinä edes isoisoäitisi nimeä? Anna palaa.

Kaikki Me Naisten kolumnit voit lukea täältä

Mikael Gabriel ja Triana Iglesias hempeilevät yhteiskuvissa ja hehkuttavat toisiaan avoimesti.

Tämän illan Vain elämää -jakson jälkeen räppäri Mikael Gabriel, 26, nousee viimeistään kansansuosioon, mutta jotain ohjelmassa jää myös kertomatta. Kuka on se upea nainen, joka on viime aikoina kulkenut Mikaelin rinnalla?

Triana Iglesias Holten, 34, on norjalainen näyttelijä, juontaja ja malli – ja Instagram-kuvapalveluun kirjoittamansa ansioluettelon mukaan myös dj, burleskiartisti ja täyspäiväinen merenneito. Iglesias-sukunimi tulee Trianan espanjalaisen äidin puolelta.

Kotisivujensa mukaan Triana on poseerannut sekä Playboyn eri maiden kansissa että muissakin miestenlehdissä. Viime vuosina Triana on myös juontanut Norjan Paratiisihotelli-ohjelmaa.

Mikaeliin nainen törmäsi töiden merkeissä.

– Tapasimme vuosi sitten Gumball-rallissa Tukholmassa, ja kai voi sanoa, että olen rakastunut päästä varpaisiin, Mikael kertoi tuoreessa haastattelussamme.

”Kai voi sanoa, että olen rakastunut päästä varpaisiin.”

Myös Triana on puhunut Mikaelista ja parin suhteesta kauniisti norjalaislehdissä ja kehuu rakastaan avoimesti Instagramissa.

– Hänen mielensä ja sielunsa ovat yhtä kauniita kuin ulkokuorensa, hän kirjoittaa tänään julkaisemassaan kuvassa Mikaelista.

Lue myös: Mikael Gabriel: ”En ole ikinä hajonnut niin pahasti kuin Vain elämää -kuvauksissa”

Eilen Mikael ja Triana edustivat yhdessä Pahan kukat -elokuvan kutsuvierasnäytöksessä. Räppäri näyttelee lähiönuorista kertovassa elokuvassa, jonka on ohjannut Antti J. Jokinen.

Triana Iglesias ja Mikael Gabriel poseerasivat onnellisen näköisinä eilisessä kutsuvierastilaisuudessa. Kuva: Jonna Öhrnberg
Triana Iglesias ja Mikael Gabriel poseerasivat onnellisen näköisinä eilisessä kutsuvierastilaisuudessa. Kuva: Jonna Öhrnberg

Vaikka suhde on kestänyt vasta vuoden verran ja kaksikolla on eri kotimaat, on Triana ehtinyt jo muuttaa Mikaelin elämää.

– Triana on vaikuttanut maailmankatsomukseeni muun muassa sillä, että hän on kasvissyöjä. Kun hän tulee, meillä on kasvisviikot. Kaveritkaan eivät erota Trianan tekemää pastakastiketta bolognesesta, Mikael kehui haastattelussamme.

”Kaveritkaan eivät erota Trianan tekemää pastakastiketta bolognesesta.”

Kun pari ehtii olla yhdessä, söpöläiset myös jakavat silloin tällöin rakkaudentäyteisiä kuvia faneilleen sosiaalisessa mediassa.

 

THIS... ❤️ #LoveSpam

Kuva, jonka Triana Iglesias (@trianaiglesias) julkaisi

Triana nähdään myös hempeissä tunnelmissa Mikaelin kanssa miehen Helium-musiikkivideolla. Maaliskuussa julkaistu video on kuvattu räppärin kotona.

Me Naiset ja Nelonen kuuluvat Sanoma-konserniin.

Geoffrey Rush ujuttautuu unohtumattomasti pianistilahjakkuus David Helfgottin nahkoihin.

IS TV-LEHTI: Kärsivistä taiteilijoista on tehty monta elokuvaa, mutta harva niistä on niin onnistunut, menestynyt ja pidetty kuin pianisti David Helfgottista kertova Loisto vuodelta 1996. Ei vähiten pääosassa Oscarin ja muiden palkintojensa edestä hehkuttavan Geoffrey Rushin ansiosta.

Helfgottin näköispainos Rush ujuttautuu pianistilahjakkuuden nahkaan tämän katkeilevan kiihkeää puhetyyliä ja Rachmaninoffin kolmatta pianokonserttia unohtumattomasti soittavia sormia myöten. Ääniraidalta tosin kuullaan Helfgottin aitoa Rahmaninoff-tulkintaa.

Takaumarakennetta miellyttävästi hyödyntävä elokuva palaa Davidin lapsuuteen. Vie vuosia ennen kuin ihmelapsi voi päästä vähitellen eroon ankaran, täydellisen omistushaluisen isänsä (Armin Müller-Stahl) hoteista.

Ollaan Australiassa, Perthin työläiskortteleissa. Liiallista psykologisointia karttaen Loisto seuraa järkyttävästi, kuinka puolanjuutalainen siirtolaisisä rakentaa sotien jälkeen syntyneelle pojalleen toisenlaista tulevaisuutta – niin lujasti, ettei haluaisi päästää tätä silmälläpitonsa vankeudesta, ei ainakaan stipendiaatiksi Lontooseen. Vasta hermoromahduksen, sairaalan ja rakkauden jälkeen Helfgott on valmis kapakkapianistiksi ja konserttilavoille.

Melko tuntematon kyky, ohjaaja Scott Hicks kertoo tämän kaiken kuvien ja äänten loistokkaalla yhteispelillä.

Loisto onnistuu myös sytyttämään klassiseen musiikkiin perehtymättömässäkin halun kuulla lisää.

Paradokseja riittää. Olisiko Davidista ilman isän ankaruutta kehkeytynyt pianistin alkua? Olisiko Helfgottista ilman elokuvaa koskaan tullut näin kuuluisaa maailmalla?

Loisto, Teema pe klo 21.00