”Me ollaan tosi onnellisia ja tyytyväisiä lapsia”, sanovat 17-vuotias Anna Kare ja 15-vuotias Emma Virto (vas.). Kuvat: Satu Kemppainen

Uskotko, että nuorilla menee paremmin kuin koskaan ja he ovat kunnollisempia kuin ikinä? Siitä on sekä tutkimustietoa että eläviä esimerkkejä.

Mitä kello on? kysyy 17-vuotias Anna Kare helsinkiläiskahvilan vitriinin edessä ja vilkaisee seinäkelloa.

– Ai, se on kolme. Sitten otan kyllä jotain leipää, ettei verensokerit ala heitellä, hän päättää, siirtyy pois pullatiskin edestä ja tilaa cappuccinon ja kanasämpylän.

15-vuotias Emma Virto haluaa chai-latten. Hän ei oikeastaan tiedä, mitä siinä on, mutta:

– Tämä vaahto on vain niin hyvää!

Emma ja Anna ovat mahdottoman tehtävän edessä. He edustavat tässä jutussa ”tavallisia nuoria”, vaikkei sellaisia oikeastaan ole olemassa.

– Nuorista puhuminen yhtenäisenä joukkona on ihan yhtä hassua kuin aikuisista puhuminen yhtenä massana, sanoo tutkija Sami Myllyniemi Nuorisotutkimusseurasta.

Silti nuoret herkästi niputetaan joukoksi, jota määrittelevät lähinnä negatiiviset ominaisuudet. Viime aikoina on keskustelu yläkoululaisista, jotka ärsyttävät opettajan romahduspisteeseen ja videoivat, kun opettaja räjähtää. Ne vain roikkuvat netissä järkyttävän kalliilla älylaitteillaan, joiden eteen eivät ole joutuneet tekemään mitään, ja käyttävät varmasti kaikenlaisia huumeita, joista vanhemmat eivät ole kuulleetkaan.

– Nuoriin suhtautuminen on kahtiajakoista. Toisaalta nuoruus on meillä ihanne, toisaalta vanhempi polvi herkästi ajattelee vähän katkerana, että nuoret ovat saaneet kaiken liian helposti ja meillä itsellämme on ollut niin paljon vaikeampaa, Myllyniemi kuvailee.

Suomalainen nuori on raittiimpi, lainkuuliaisempi ja vähemmän väkivaltainen kuin koskaan aiemmin.

Nuoria luokitellaan myös erilaisiin sukupolviin, lähinnä kulutuskäyttäytymisen perusteella ja kaupallisen markkinoinnin tarpeisiin. Nykynuoret, noin 1990-luvun puolivälin ja 2000-luvun ensimmäisien vuosien välissä syntyneet, ovat Z-sukupolvea. Heidän edeltäjiään kutsutaan Y-sukupolveksi tai milleniaaleiksi. Milleniaalit ”keksivät” Facebookin, Netflixin, somenkäytön ja nettishoppailun; Z-sukupolvi elää maailmassa, jossa nämä ovat itsestään selviä asioita.

Nuorisotutkimusseura on kerännyt valtavaa aineistoa vuodesta 1994 lähtien ja julkaisee vuosittain Nuorisobarometrin. Noiden tilastojen valossa nuorilla menee koko ajan paremmin ja paremmin. Suomalainen nuori on raittiimpi, lainkuuliaisempi ja vähemmän väkivaltainen kuin koskaan aiemmin ja luottaa kivenkovaan perinteisiin pohjoismaisiin arvoihin, kuten työhön ja perheeseen.

 


”Meillä ei ole mitään ikärasismia.” Anna (vas.) on Emmaa kaksi vuotta vanhempi.

 

Edessä loistava tulevaisuus

Loistava tulevaisuus odottaa myös Emma Virtoa ja Anna Karetta, siinä ei ole mitään epäselvää. He kättelevät ja esittäytyvät kohteliaalla tavalla, joka saisi ankarimmankin 50-lukulaisen käytöstapapoliisin heltymään.

Millainen se haaveiden tulevaisuus on? Melko tavallinen, kuten tutkimuksetkin osoittavat.

– Hyvin pienet, näkyvät joukot vääristävät julkista keskustelua siitä, että nuoret olisivat jotenkin yleisesti julkisuustyrkkyjä. Julkisuudesta haaveilee noin prosentti tutkitusta joukosta, jossa on miljoona 15–29-vuotiasta, tutkija Myllyniemi sanoo.

Yhdeksäsluokkalainen Emma vahvistaa tutkijan kommentin.

– Haluaisin valmistua ehkä lastentarhanopettajaksi ja saada töitä, hän aprikoi.

– Pidän tosi paljon lapsista, olin TET-harjoittelussakin vanhassa päiväkodissani. Mielipide ammatista voi tietysti muuttua, ja siksi on ihanaa, että lukiossa saa lisäaikaa miettiä sitä.

” Haluaisin esimerkiksi olla töissä WWF:llä, koska rakastan luontoa, ja toisaalta ravintoterapeutin työkin kiinnostaa.”

Anna on nyt lukion toisella. Hän on pitkään aikonut näyttelijäksi, ja kokemustakin siitä jo on: Anna näyttelee sivuroolissa Saaraa Selma Vilhusen uutuuselokuvassa Tyttö nimeltä Varpu.

– Mutta lukion aloittamisen myötä on tullut niin paljon muitakin vaihtoehtoja, että on valinnanvaikeutta! Nyt pitää pohdiskella, mikä on minun paikkani maailmassa. Haluaisin esimerkiksi olla töissä WWF:llä, koska rakastan luontoa, ja toisaalta ravintoterapeutin työkin kiinnostaa, Anna sanoo.

Maailma on auki, miten ihanaa! Sen valoa ei himmennä edes märkä mustuus kahvilan ulkopuolella.

– Nuoret uskovat todella vahvasti omaan tulevaisuuteensa ja näkevät sen valoisana, mikä on elämän mielekkyyden kannalta tärkeää, tutkija Myllyniemi sanoo.

Suomen tulevaisuuteen nuoret eivät sitten enää suhtaudu niin positiivisesti kuin omaansa, ja maailman tulevaisuuteen vielä sitäkin huolestuneemmin.

Annakin on herännyt lukiossa miettimään enemmän niin ympäristöä, sotia kuin maailmanpolitiikkaa. Hän on lahjoittanut Syyrian Aleppoon osan kuukausirahastaan ja suunnittelee kokeilevansa kasvissyöntiä, kunhan muuttaa omilleen.

– USA:n vaaleja seuraavana aamuna me räjähdettiin kaikki! Katsottiin koulussa kolme kertaa Trumpin voittopuhe ja keskusteltiin siitä.

” En todellakaan haluaisi vielä muuttaa pois kotoa!”

Emma ei ole ihan niin perehtynyt yhteiskunnallisiin asioihin.

– Laahaan vähän ajasta jäljessä, kun en kauhean usein seuraa mitään Ilta-Sanomien uutisia netistä. Olin vähän, että ai, onko USA:ssa vaalit. En ollut niin kiinnostunut, että olisin asettunut jonkun puolelle, lilluin siinä keskellä.

Anna ymmärtää Emmaa: yläasteikäiset eivät ole vielä kiinnostuneet ottamaan asioista selvää.

Iskä muistuttaa piposta

87 prosenttia nuorista tuntee asuvansa rakastavassa kodissa, ja sitä joukkoa Emma ja Anna edustavat. Molemmat asuvat ydinperheissä, kuten suurin osa nuorisobarometrin nuorista, ja ovat perheidensä kuopuksia. Emmalla on isosisko, Annalla vanhemmat veli ja sisko.

Emman äiti on purseri ja isä vuoromestari, Annan äiti on rakennusarkkitehti ja isä lakimies. He ovat 60-luvulla syntyneitä, nyt vähän yli viisikymppisiä.

– On ne jotain puhuneet nuoruudestaan. Ainakin silloin sai paljon helpommin laudatureita kirjoituksista, Anna sanoo. Hän viittaa ylioppilastutkintouudistukseen vuodelta 1996, jolloin otettiin käyttöön arvosana eximia. Sitä ennen laudatureja oli 20 prosenttia arvosanoista, nykyään enää 5 prosenttia.

 


Emma (oik.) viihtyy Munkkiniemen nuorisotalolla.

 

Edes teini-ikä ei ole repinyt railoa hyviin suhteisiin vanhempien kanssa.

– Iskä on sellainen, että se aina muistuttaa, että siellä on kylmä, onko sulla hanskat, pipo ja kaulahuivi, Emma kuvailee.

– En todellakaan haluaisi vielä muuttaa pois kotoa! huudahtaa Anna, joka täyttää kevättalvella 18.

– On tärkeää, että vanhemmat ymmärtävät, mitä nuori käy läpi, kun hormonit alkavat jyllätä. Itselleni esimerkiksi yksityisyys on tosi tärkeää, että saan olla rauhassa omassa huoneessa eikä sinne tulla noin vain häiritsemään, hän jatkaa.

”En haluaisi ylipäätään lajitella nuoria tyttöihin ja poikiin, mutta kokemukseni mukaan tytöt viihtyvät siistimmässä.

Molempien vanhemmat ymmärtävät asianomaisten lausuntojen mukaan teinejään erinomaisesti – ja myös teinit ymmärtävät vanhempiaan.

– Ihan varmasti suurin osa vanhemmista ajattelee lapsen parasta. Eivät ne ilkeyttään kiellä, ettei saa lähteä ulos illalla kello 23, Emma sanoo.

Yhä vain tytöt siivoaa

Monia nuorison rappeutumistilasta huolestuneita lohduttanee tieto, että nuoret ovat hyvin konservatiivisia.

– Konservatiivinen on sellainen termi, että siinä on ilmeisesti nuorille negatiivinen kaiku, mutta yli 20 vuoden aikana on tapahtunut hyvin vähän muutoksia siinä, miten tärkeänä nuoret pitävät perhettä, työtä, hyvää toimeentuloa, isänmaallisuutta ja jopa asevelvollisuutta, tutkija Sami Myllyniemi sanoo.

Nuoret haluavat olla ahkeria, työteliäitä ja rehellisiä. Konservatiivisuus näkyy erityisesti sukupuolirooleissa. Nuorisobarometrin mukaan yläasteikäiset tytöt tekevät kotitöitä kaksi kertaa enemmän kuin pojat, lukioiässä jo kolme kertaa enemmän.

– Arvot muuttuvat nopeammin kuin toimintatavat. Saatetaan ajatella, ettei ole erikseen naisten ja miesten töitä, vaikka kyllä ne vielä aivan selvästi jylläävät, Myllyniemi sanoo.

Iso ero kotitöissä sukupuolten välillä ei yllätä Emmaa ja Annaa.

– Kyllä molempien pitäisi tehdä yhtä paljon kotitöitä, enkä haluaisi ylipäätään lajitella nuoria tyttöihin ja poikiin, mutta kokemukseni mukaan tytöt viihtyvät siistimmässä. Näin on ollut vuosikaudet, ja niin se vain menee edelleen, Anna pohtii.

 


Munkkiniemen yläkoulun pihassa näkyy nuorisomuoti: lyhyet lahkeet, suuret kaulahuivit, Nike-pussukat ja tennarit.

 

Myös ammattihaaveet ovat hyvin perinteisiä ja sukupuolten mukaan jakautuneita. Myllyniemi viittaa Aku Ankka -lehden marraskuun alussa julkaisemaan tutkimukseen, jossa tytöt haluavat hoivaamaan opettajiksi ja eläinlääkäreiksi, pojat tienaamaan insinööreiksi tai perinteisiin miesammatteihin palomiehiksi ja poliiseiksi.

– Tytöt ovat myös keskimäärin kiinnostuneempia ympäristöarvoista ja tasavertaisuudesta yleensä, pojat uskovat, että teknologia ratkaisee kaikki ongelmat, näin yleistäen, Myllyniemi sanoo.

Anna on feministi, ja häntä ärsyttää, että feminismiä hänen mielestään mustamaalataan.

– Sehän tarkoittaa kaikkien tasa-arvoa!

Emman teatteriprojektin Shed Helsingin Peter Pan toteutetaan Aleksanterin teatterissa esteettömänä, sillä mukana on pyörätuolilla liikkuvia näyttelijöitä.

– Jossain määrin Suomessa saatetaan syrjiä erilaisuuteen vedoten, he pohtivat.

– Mutta kuka on muka täydellinen, voisi mennä vähän itseensä!

Pieniä faneja

Emma ja Anna eivät yleensä ehdi istuskella iltapäivisin kahviloissa. Lukio teettää Annalla paljon työtä, ja Emmakin on alkanut tsempata, sillä ysiluokka on aina ysiluokka, viimeinen ja merkittävin.

– Oliko sulla jossain vaiheessa seitsemän harrastusta? Emma kysyy Annalta.

Nuorilla on tekemistä, nykyään pääasiassa sellaista, joka tuntuu itsestä miellyttävältä.

”Me pelataan kavereiden kanssa tosi paljon eikä aina edes tietokoneilla, vaan lautapelejäkin.”

Anna ja Emma vetävät yhdessä sudenpenturyhmää, jossa on pieniä 6–7-vuotiaita aloittelevia partiolaisia. He pitävät harrastuksestaan todella paljon, sillä siinä saa olla hyvänä esimerkkinä lapsille – ja saa heiltä samalla palvovaa ihailua.

– Ne pikkuiset ovat niin ihania ja tosi kiintyneitä meihin!

Kun aikaa jää, ja näin tärkeään asiaan sitä järjestetään, kavereiden kanssa hengailu ulkona ja Munkkiniemen nuorisotalolla kuuluu asiaan. Ja ulkona tarkoittaa todella ulkona, puistoissa ja Munkkiniemen rannassa. Jos jollain on käty, kämppä tyhjänä eli vanhemmat poissa, silloin nähdään siellä.

Barometrin mukaan 97 prosenttia nuorista tapaa kavereitaan livenä vähintään kerran viikossa.

– Ei nuoret ole koko ajan somessa! Anna sanoo.

– Me pelataan kavereiden kanssa tosi paljon eikä aina edes tietokoneilla, vaan lautapelejäkin.

Lautapelit innostavat Annaa kuvailemaan, kuinka kaikki nostalginen on muodissa, kuten neulominen. Kuluttaminen sen sijaan on terminä Z-sukupolvelle vähän vieras ja vanhanaikainen. Asioita ostetaan silloin, kun niitä tarvitaan. Anna saa kuukausirahaa, Emma saa rahaa silloin, kun sitä tarvitsee.

 


Oma huone on Annalle tärkeä. Siellä saa olla rauhassa.

 

Muotirintamalla Emmaa kiinnostavat tällä hetkellä kaikista eniten revityt farkut. Ajat ovat muuttuneet siinäkin mielessä, ettei edes Emman äiti ole niitä päivitellyt.

– Kun leikkasin itse ensimmäisiin mustiin farkkuihin reiät polviin, äiti sanoi, että nuohan ovat oikeasti aika hyvännäköiset!

Ehkä on hyväkin, että suhde materiaan on muuttunut. Tuore pohjoismaiden nuorten asenteita kartoittanut tutkimus nimittäin kertoo, että alle puolet, 46 prosenttia, suomalaisnuorista uskoo, että heillä on tulevaisuudessa isommat tulot kuin vanhemmillaan.

Apua ”pullamössöille”

Ihan pelkkää ruusun terälehdillä leijumista ei tavallisen, hyvinvoivankaan nuoren nuoruus koko aikaa ole.

– Esimerkiksi nuorten tyttöjen masennuslääkitys on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, Sami Myllyniemi sanoo.

– Toisaalta vastaavaa kasvua ei näy kouluterveyden masennuskyselyissä, joten tämä voidaan tulkita niinkin, että järjestelmällä on nykyään kyky reagoida ongelmiin. Apua on tarjolla, ja sitä uskalletaan hakea.

”Ei minulla ole koskaan ollut puutetta mistään.”

Ensimmäinen lukiovuosi otti Annalla niin koville, että hän oli melkein burnoutin partaalla. Hän puhui asiasta koko perheelleen ja tunsi, että häntä osattiin kuunnella. Nyt paineet ovat vähän helpottaneet.

Kouluissa on tarjolla auttajia: kuraattoria, psykologia ja terveydenhoitajaa. Emmalla ja Annalla on käsitys, että nuoret uskaltavat puhua ongelmistaan.

– Yhtä kaveriani kiusattiin ja kyllä siihen puututtiin, kun hän uskalsi puhua. Olin hänen tukenaan, ja siitä huomasi, miten tärkeää on, että on kavereita, Emma sanoo.

Nuoret, ihania

Nuoriso on puhunut, ja chailattesta ja cappuccinosta ovat jäljellä enää kuivuneet vaahtoraidat kuppien reunoissa. Emmalla sitä paitsi alkaa olla kiire teatteriharjoituksiin.

– Olen kyllä tosi tyytyväinen omaan elämäntilanteeseeni, Emma sanoo.

– Ei minulla ole koskaan ollut puutetta mistään. Vaikka vaatteita voisi aina olla lisää, hän vitsailee.

– Minäkin olen tosi onnellinen lapsi, mutta ei se tarkoita, etten näe ympärilläni asioita ja tajua, ettei kaikilla ole yhtä hyvin, Anna sanoo.

– Ja toisaalta olen vielä NIIN virheitä tekevä teini.

He kietoutuvat valtaviin kaulahuiveihinsa ja astuvat kahvilan kardemumman tuoksusta ulos pilkkopimeään marraskuuhun.

 

Mikä z-sukupolvi?

Sukupolvi X, jonka teki kuuluisaksi Douglas Coupland samannimisessä kirjassaan, on ensimmäisenä kirjainsukupolvena saavuttanut vanhemmuuden ja pullauttanut maailmaan sukupolvi Z:n. Ja nyt puhutaan siis länsimaisten valtioiden hyvinvointi-ihmisistä. Z:taa määrittelee eniten se, että heidän tulevaisuutensa ei näyttäisi automaattisesti olevan parempi kuin edeltävän sukupolven, kuten on tähän asti aina tapahtunut.

Kansainvälisten tutkimusten ja kyselyiden mukaan Z-sukupolvi on edellistä sukupolvea kiinnostuneempi säästämään ja pitämään huolta ympäristöstä ja vähemmän kiinnostuneempi päihteistä ja kaikenlaisesta hölmöstä riskinotosta, kuten turvavyön käyttämättä jättämisestä.

Vaikka elävätkin sujuvasti teknologiamaailmassa, Z:laiset kunnioittavat enemmän ihmisten välistä oikeaa kohtaamista kuin kohtaamista verkossa. Sen ennustetaan tarkoittavan muun muassa työelämän kohentumista.

 

Huippusuosituksi noussut teinisarja opetti aikuiselle katsojalle ainakin sen, että nostalgiatrippi tekee hyvää.

Hurahditko sinäkin tänä keväänä Skamiin? Et ole ainoa.

Megasuosittu teinisarja on viime aikoina puhuttanut kaikenikäisiä suomalaisia. Sarjan neljä kautta on kerännyt tähän mennessä miljoonia katseluita Areenassa.

Valitettavasti Skamin viimeinen jakso nähtiin viime viikonloppuna.

Ihanaa rakkautta, ystävyyttä ja onnea täynnä oleva finaali ei jättänyt montaa ovea avoimeksi. Eikä ihmekään. Sarjan tekijät ovat olleet hyvin varmoja siitä, ettei Skamista nähdä enää uusia jaksoja.

Mutta mitä sarjasta jäi käteen neljän koukuttavan kauden jälkeen?

Listasimme 10 asiaa, jotka ehkä kaikkien aikojen paras teinisarja meille aikuisille opetti.

1. Nostalgiatrippi tekee hyvää

”Olin jo ehtinyt unohtaa, kuinka suuria tunteita teininä koettiinkaan. Sarja palautti ne hienosti mieleen. Se kaikki vatsassa nipistelevä ihanuus, kun ihastuttiin ja sekoiltiin. Eikä siitä tule keski-ikäisenäkään yhtään lohduton olo, päinvastoin tulee fiilis, että elämähän on tosi ihanaa ja söpistä.”

2. Moni asia ratkeaa puhumalla

”Oikeastaan kaikki Skamin nuorten ongelmat syntyvät siitä, että ei uskalla kertoa huolestaan kellekään. Sama ilmiö toistuu edelleen näin aikuisiällä. Sarja muistuttaa jatkuvasti sitä, että suurin osa ongelmista ratkeaa sillä, että avaa sanaisen arkkunsa.”

3. Nuoret ovat kauhean fiksuja

”Sarjassa ikuisuusaiheita käsitellään hämmentävän hienosti. Esimerkiksi mielenterveysongelmiin ja seksuaalisuuden etsimiseen suhtaudutaan lempeän mutkattomasti. Sarja valoi uskoa siihen, että maailma on menossa parempaan suuntaan. Monet nuoret osaavat suhtautua vaikeisiin asioihin paljon tasapainoisemmin kuin ennen osattiin.”

4. Kaikesta selviää

”Vaikka monessa paikassa sarjan hahmot ovat vaipumassa epätoivoon ja kuolemassa teini-iän häpeään, aina tulee joku, joka vetää ylös suosta.”

5. Tyttöihin voi aina luottaa

”Yksi ihan parhaista elementeistä sarjassa on tyttöjen välinen ystävyys. Vaikka välillä porukassa ihastutaan samoihin poikiin ja riidellään, mikään ei koskaan riko Vilden, Nooran, Evan, Sanan ja Chrisin ystävyyttä.”

6. Pussailu on ihanaa

Skamin pussailusessiot ovat niin sykähdyttäviä, että kysyimme asiantuntijalta, miten sellaisen voi toteuttaa aikuisiällä.

Lue juttu tästä: Kiehnääminen takaisin! Asiantuntijan neuvot aikuisille Skam-tason suuteluun

7. Seksi on hauska asia

”Monissa teinisarjoissa seksistä tehdään valtava tabu ja neitsyyttäkin on suojeltava kuin herkkää lasiesinettä. Skamissa seksi on hauskaa, mutkatonta ja luonnollinen osa elämää. Sarja muistuttaa, ettei petipuuhia pidä hävetä. Nautinto kuuluu kaikille – myös tytöille.”

8. Norjan kieli on niin kaunis

Onko missään muussa kielessä yhtä kaunista sanaa kusipäälle?

(Jos et jo tiennyt: kusipää on norjaksi drittsekk. Onhan se nyt kaunis.)

9. Ole ystävällinen – aina

Nooran huoneen seinällä on teksti, joka jokaisen kannattaisi muistaa, ennen kuin menee laukomaan totuuksiaan toisille ihmisille:

”Everyone you meet is fighting a battle you know nothing about. Be kind. Always.”

Vapaasti suomennettuna sitaatti menee näin: Jokainen jonka tapaat, taistelee omaa taisteluaan. Ole ystävällinen. Aina.

10. Tarvitset vain punaisen huulipunan

Kaikkia aikuisia teinityyli ei välttämättä inspiroi, mutta neljän kauden aikana Noorasta tuli monelle tyylimuusa:

”Nooran punainen huulipuna yhdistettynä muuten naturelliin ja simppeliin lookkiin on ihan paras yhdistelmä.”

Psst. Jos et ole vielä sitä ehtinyt tutustua Skamiin, sen kaikki jaksot on edelleen nähtävissä Yle Areenassa. Jos taas olen tapittanut Hartvig Nissenin koulun nuoria toivoja jo riittämiin, tsekkaa norjalaissarja Nuoret ja lupaavat (Yle Areena). Lue sarjasta lisää täältä

Supersuosittu norjalainen teinidraama Skam päättyi viikonloppuna. Näyttelijät juhlivat riehakkaissa tunnelmissa.

Viime viikonloppu oli miljoonille Skam-faneille haikea päivä, kun huippusuosituksi noussut nuortensarja sai päätöksensä.

Lue myös: Skam-sarja on parasta ihmissuhdedraamaa aikoihin – aikuiset fanit kertovat 6 syytä, miksi se koukuttaa

Sarjan päättymisen kunniaksi sen näyttelijät kokoontuivat perjantai-iltana Osloon juhlimaan. Youtubeen ladatut videot osoittavat, että nuoret näyttelijät olivat haikeista jäähyväisistä huolimatta yhtä hymyä.

Sarjan tähdet ovat tulleet tutuiksi hahmojensa kautta. Julkisuudessa heidät on kuitenkin nähty vain harvoin omina itsenään. Monella näyttelijöistä on miljoonia seuraajia keräävä Instagram-tili, mutta haastatteluja nuoret eivät ole erityisemmin antaneet.

Monet nuorisosarjan tähdistä julkaisivat päätösjuhlista kuvia Instagramissa.

– En voi uskoa, että Skam loppui. Haluan kiittää jokaista, joka on tukenut minua tässä uskomattomassa seikkailussa. Tahdon myös kiittää kaikkia faneja, jotka mahdollistivat tämän menestyksen, Sanaa näyttelevä Iman Meskini kirjoitti Instagramissaan eilen.

 

When the outfit is inspired by Noora in S2💋

A post shared by Henrik Holm (@henkeholm) on

Eveniä näyttelevä Henrik Holm nähtiin päätösjuhlassa raidallisessa kauluspaidassa. 

– Asuni sai inspiraationsa kakkoskauden Noorasta, Henrik kirjoittaa kuvan yhteydessä.

 

No ragrets

A post shared by Ulrikke Falch (@ulrikkefalch) on

Vildeä näyttelevä Ulrikke Falch esitteli juhlassa akrobaattisia taitojaan.

– Ei kaduta, hän kirjoittaa hilpeän kuvan yhteydessä.

 

Damn it feels good to be a gangstah 💃🏼#gårsdagensfestligheter

A post shared by Ina Svenningdal (@inasven) on

Myös Chrisiä näyttelevä Ina Svenningdal taipui päätösjuhlassa hilpeään asentoon.

 

😩😩😩

A post shared by Marlon 🚀🏄🏾 (@marlonlangeland) on

Jonasia näyttelevä Marlon Langeland julkaisi videon päätösjuhlan tanssilattialta. 

Myös VGTV-kanava julkaisi omalla Instaagram-tilillään kuvia juhlista.

 

Alle våre boys! 🖤🖤

A post shared by VGTV Rampelys (@vgtvrampelys) on

Marlon Langeland, Elias Selhi (Elias), David Sjøholt (Magnus), Tarjei Sandvik Moe (Isak) ja Henrik Holm.

 

❤️

A post shared by VGTV Rampelys (@vgtvrampelys) on

Josefine Frida Pettersen (Noora) ja Iman Meskini.

 

Pepsi Max og ⭐️ MARI ⭐️

A post shared by VGTV Rampelys (@vgtvrampelys) on

Myös Pepsi Max -jengi oli menossa mukana!

Vinkki numero yksi: Vastaa siihen hääkutsuun. Oikeasti. 

Postilaatikosta kolahtava hääkutsu on yleensä iloinen asia. Kiiltävä kirjekuori ja koristeltu pahvinpala tarkoittavat, että tänä kesänä pääsee tanssimaan, syömään hyvin ja olemaan mukana joidenkin tärkeässä päivässä. 

Aina häihin osallistuminen ei kuitenkaan ole mahdollista: on muuta menoa, lapselle tai lemmikille ei löydy hoitajaa tai rahanmeno hirvittää. Pääsee häihin tai ei, tapoihin kuuluu vastata hääkutsuun. Jos tämä on sinulle itsestäänselvää, onnittelen lähipiiriäsi siitä, että heillä on huomaavainen ihminen kutsuvieraslistoillaan.

Naimisiin menneenä ja Facebookin hääaiheisia keskusteluryhmiä seuranneena nimittäin tiedän, että hääkutsuun vastaaminen ei suinkaan ole itsestäänselvää. Monen hääparin stressikäyrät nousevat eksponentiaalisesti kutsun viimeisen vastauspäivän tienoilla, kun 50 hengen kutsuvieraslistalta näyttää saapuneen noin kolme ilmoittautumista.

Arvoisa hääkutsun vastaanottaja, näin voit merkittävästi laskea hääparin hermoromahdusriskiä:

1. Vastaa siihen kutsuun

Jos löydät kutsusta merkinnän rsvp (lyhenne ranskasta: vastatkaa, olkaa hyvät) tai vp (vastausta pyydetään), vastaa kutsuun. Oikeasti. Vastauspyyntöön liittyy yleensä päivämäärä, johon mennessä vastausta odotetaan. Noudata sitä. Pro-vinkki: Jos haluat olla hääparin suosikkivieras, vastaa jo ennen viimeistä vastauspäivää. 

2. Vastaa siihen kutsuun, osa II

Oletko hääparin lähipiiriä? Kenties sulhasen äiti, morsiamen paras kaveri tai molempien läheinen ystävä vuosien takaa? Vastaa silti kutsuun. Hääparille suurin osa kutsutuista on toivottavasti läheisiä, joten jos kaikki läheiset jättävät vastaamatta, koska pitävät tuloaan itsestään selvänä, melkein kukaan ei ilmoittaudu. 

3. Pidä hääpari ajan tasalla

Aina hääkutsuun vastaaminen ei ole niin yksinkertaista. Esimerkiksi viikoloppuvuoroja tekevä vuorotyöläinen saattaa saada vuorolistansa vasta muutamaa viikkoa ennen häitä. Älä jätä vastaamatta kutsuu epävarmuuden takia, vaan pahoittele ja kerro reilusti, miksi vastauksesi ei ole varma ja milloin tulosi varmistuu. Kun lopulta saat vuorolistan näppeihisi, välitä tieto heti hääparille.

4. Noudata hääparin toivomaa vastaustapaa

Jos kutsussa halutaan vastaus tiettyyn sähköpostiin, ei riitä, että juttelet osallistumisestasi Armille, joka on menossa käymään Annelille, joka on morsiamen äiti. Jos vastausosoitteena on morsiamen puhelinnumero, mutta olet sulhasen kaveri etkä juurikaan tunne morsianta, laita silti morsiamelle tekstari. Näin ilmoittautumisesi on helposti tarkistettavissa, kun hääpari tekee istumajärjestystä tai laskee ruokien menekkiä. Lisäksi voit tietysti soitella sulholle ja intoilla tulevista juhlista tai pahoitella, ettet pääse. 

5.  Kieltäydy tyylikkäästi

Hääkutsusta kieltäytyminen minkä tahansa syyn takia on okei, mutta kaikkia syitä ei ole tarkoitettu morsiusparin nähtäviksi. Hääsuunnittelija Katie Balmer neuvoo Refinery29-sivuston jutussa, että kootut selitykset on hyvä pitää lyhyinä. Kohtelias valkoinen valhe voittaa pitkän selittelyn varsinkin, jos poissaolon oikea syy on se, ettet ole kiinnostunut käyttämään aikaasi ja rahojasi kyseisiin juhliin. Pro-vinkki: Jos olet aidosti pahoillasi, soita perään ja harmittele, ettet pääse mukaan. Toivota ihania juhlia ja ilmoita haluavasi kuulla kaikki tärkeän päivän vaiheet, kun häiden jälkeen seuraavan kerran tapaatte.

6. Lue myös kutsun kirjekuori

Häihin käytetään valtavasti rahaa ja niistä halutaan tehdä yhä yksilöllisempiä ja näyttävämpiä. Siksi moni kutsuu juhlimaan vain kaikkein läheisimpänsä, ja avecit sekä jälkikasvu saattavat jäädä kutsuvieraslistan ulkopuolelle. Se, keitä hääpari juhliinsa toivoo, käy ilmi kutsun kirjekuoresta. Ennen kuin naputtelet vastauksen, jossa intoilet tuovasi kemuihin söpön Tinder-matchisi, tarkista, onko avec sittenkään tervetullut. 

Etenkin toukokuisilla härillä riittää säpinää juhannuksen aikaan.

Harvinaisen leppoisa kesätuuli puhaltaa juuri merkkiisi: nauti vapaa-ajasta ja erityisesti romantiikan läsnäolosta. Toukokuiset härät ovat alkukesän onnekkaimpia, sillä hempeä Venus kiertää merkissä myös juhannuksen aikaan. Sinkkuhärän juhannustanssit ovat toivoa täynnä, vakiintunutta härkää taivaankansi suosii aina 4.7. saakka.

Jos heinäkuun alkupuoli tarjoaa leppoisaa yhdessäoloa hyvässä seurassa, 20.7. jälkeen pienet musta pilvet varjostavat kesää. Etenkin huhtihärällä tekemisen puute näkyy turhautumisena, toukohärkä tuskailee loppukesän työmäärän keskellä.

Kannattaa panostaa jaksoihin 20.–21.6. ja 17.–19.7. Silloin tunnekäyrä käy korkeimmissa lukemissa.