Ilmaston lämpeneminen on sulattanut arktisia alueita ja vähentänyt jääkarhujen saalistusmaita. Sen takia joidenkin jääkarhujen uskotaan muuttuneen kannibaaleiksi. Kuva: Reuters
Ilmaston lämpeneminen on sulattanut arktisia alueita ja vähentänyt jääkarhujen saalistusmaita. Sen takia joidenkin jääkarhujen uskotaan muuttuneen kannibaaleiksi. Kuva: Reuters

Ilmastonmuutos on muutakin kuin pimeitä ja vetisiä Suomen talvia.

Mitä tapahtuu, kun ilmasto lämpenee?

Ilmastonmuutos ei ainoastaan sulata napa-alueiden jäätiköitä, vaan aiheuttaa jatkuvasti erilaisia katastrofeja ympäri maailmaa. Vaikka ilmastonmuutos aiheuttaisikin satunnaisia ahdistuskohtauksia, se on esimerkiksi täällä Suomessa yllättävän helppo myös unohtaa.

– Ihminen on mukavuudenhaluinen. Tulevaisuuden ymmärtäminen on aika vaikea tavoite, varsinkin kun ilmastonmuutoksessa ei ole kyse yhdestä saastuttajasta, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, dosentti Hannele Cantell Me Naisten haastattelussa. Lue täältä lisää myös siitä, miksi huoli ilmaston lämpenemisestä aina katoaa niin helposti.

Pariisissa käynnistyi eilen kaksiviikkoinen ilmastokokous, jonka päätavoite tuntuu hullulta. Kokouksen pyrkimyksenä on nimittäin solmia oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jossa suurin osa maailman maista sitoutuu ilmastotoimiin.

Ja mikä siinä tuntuu hullulta?

Se, että vuonna 2015 me vasta neuvottelemme siitä, olisiko suurin osa maailmasta valmis hillitsemään maapallon lämpenemistä vuodesta 2020 eteenpäin.

Kuten tämä Kanadan Vancouverissa mielenosoitusmarssiin osallistunut rouva asian kiteyttää:

"En voi uskoa, että joudun vieläkin protestoimaan tätä p**kaa."

Karut kuvat pysäyttävät

Instagramista löytyvä Everyday climate change -tili kokoaa yhteen pysäyttäviä kuvia maailmalta. Kuvat näyttävät, millaisia jälkiä ilmastonmuutos on aiheuttanut jo nyt. Näillä kuvilla ja sanoilla sivusto kertoo ilmastonmuutoksesta ja ihmiskunnan teoista, jotka muuttavat maapallon ilmastoa:

Tämä mies ei suinkaan soutele pilvien päällä vaan saastevaahdon peittämällä Yamuna-joella Pohjois-Intiassa.

 

Photo by Vlad Sokhin @lens_pacific @panospictures for @everydayclimatechange: Carl Steven, 11, standing in the middle of his destroyed classroom in Falalop Island, Ulithi Atoll, Federated States of Micronesia. In the end of March 2015, the Category 5 super Typhoon Maysak hit Chuuk and Yap states of FSM. It killed five people Chuuk and affected 29,000 people in both states. 90% of food crops were lost and 281 homes destroyed. Ulithi Atoll in Yap State was one of the most affected. Maysak passed through Ulithi on the night of March 31st with wind speed of 250 km per hour. 95% of all buildings on Ulithi were destroyed. Ulithi Primary School lost most of its buildings and now children have their classes in tents and teachers' houses. #federatedstatesofmicronesia #FSM #climatechange #Ulithi #atoll #typhoon #Micronesia #Yap #Falalop #island #village #boy #Oceania #Pacific #globalwarming #typhoonmaysak #emergency #naturaldisaster #climatechangeisreal #child #school #everydayclimatechange

Kuva, jonka Everyday Climate Change (@everydayclimatechange) julkaisi

Voimakas taifuuni runteli Tyynellä valtamerellä sijaitseva Mikronesiaa viime maaliskuussa. Hirmumyrsky vei mennessään sadon ja lukuisten kotien lisäksi koulun, jonka luokkahuoneesta ei jäänyt jäljelle kuin lattia.

 

Photograph by Sean Gallagher @sean_gallagher_photo Desertification in China #16 Dying poplar trees stand on the edge of the Taklamakan desert, in China's western Xinjiang province. The land that lines the edges of the country's major deserts is the most vulnerable to increasing desertification. If water is depleted, the deterioration of arable and habitable land increases resulting in the desert expanding into the vulnerable ecosystem. Desertification is the gradual transformation of arable and habitable land into desert, usually caused by climate change and/or the improper use of land. In China, nearly 20% of land area is desert. As a result of a combination of poor farming practices, drought and increased demand for groundwater, desertification has become arguably China’s most important environmental challenge. #asia #china #desertification #environment #climatechange @pulitzercenter

Kuva, jonka Everyday Climate Change (@everydayclimatechange) julkaisi

Nämä poppelipuut eivät kukoista enää Kiinassa. Tällä hetkellä peräti 20 prosenttia Kiinan pinta-alasta on jo aavikkoa, ja aavikoitumisen pelätään lisääntyvän entisestään.

Tältä näyttää ilmansaasteiden täyttämässä Pekingissä tänään.

 

Photo by @JshPhotog - Natural rain forest, and the clear-cut destruction of it, to make way for plantations to produce pulp paper, in Rimba Hutan Mas logging concession, southern Sumatra province, Indonesia, in 2010. It is estimated that up to 20% of climate wrecking greenhouse gas emissions come from deforestation. Forests absorb and hold carbon emissions, in the trees and soil, and when forests are cleared the carbons are thus released into the air. The loss of ancient forest also critically endangers biodiversity, and threatens the livelihoods of indigenous communities who live in, and live from, the habitat. #forest #forestry #deforestation #climatechange #Sumatra #Indonesia #JeremySuttonHibbert

Kuva, jonka Everyday Climate Change (@everydayclimatechange) julkaisi

Indonesialaista sademetsää on kaadettu viljelmien tieltä.

Anna Perhon uutuuskirjassa Antisäätäjä (Otava) pohditaan erilaisia kiireen ja stressin ongelmia sekä sitä, miten oman elämän tahdista saisi tehtyä vähän rauhallisemman.

Kännykkä piippaa jatkuvasti uusista viesteistä, tietokoneen näytölle ponnahtelee sähköposteja, puhelimet soivat ympärillä – monen olo on työpaikalla levoton, ja syystä! Keskittyminen vaikeutuu ja mieli käy ylikierroksilla, kun ympärillä tapahtuu jatkuvasti jotain, jolle pitäisi antaa huomiota.

Onko maailma tullut hulluksi, vai ehkä ongelma on loppujen lopuksi vähän meissä itsessämme?

Anna Perho uusi teos Antisäätäjä käsittelee muun muassa kiireen ja sähläämisen lieveilmiöitä. Moni porskuttaa sata lasissa, mutta kaipaa silti (tai siitä johtuen) rauhallisempaa fiilistä. Perhon mukaan se on myös mahdollista saavuttaa – ihan itse.

Lue myös: Tunnistatko itsesi? Perfektionisteja on kahta lajia – terapeutti antaa vinkit hölläämiseen

Yksi teoksen aiheista on reaktiivisen ajattelun, eli jatkuvasti kaikkeen ympärillä olevaan reagoimisen ongelma.

– Tutkimusten mukaan tarkistamme puhelimeen tulleet viestit keskimäärin joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Keskimäärin tarkoittaa, että moni tsekkaa viestejä vielä tiuhemmin. Ei siis ihme, että mieli on kuin maailmanpyörä ilman nopeusrajoitinta, Perho kuvailee kirjassaan.

”Tarkistamme puhelimeen tulleet viestit keskimäärin joka kuudes tai seitsemäs minuutti.”

Reaktiivinen ajattelu ”vie meitä kuin pässiä narussa” ja voi johtaa Perhon mukaan niin kutsuttuun SVAMP-oireyhtymään.

– SVAMP on akronyymi, johon tiivistyy viisi reaktiivisen käyttäytymisen avaintoimintoa. Ruotsin kielessä sana svamp tarkoittaa sientä, mikä on hyvä vertauskuva tälle käyttäytymiselle. Jos kasvustoa ei aktiivisesti torju, se lahottaa kantajansa puhki.

Ehkä sinäkin kärsit SVAMP-oireyhtymästä? Näistä oireista sen voi tunnistaa:

  • Stressi. Olo on usein ärsyyntynyt, väsynyt ja ahdistunut. Nukkumisestakaan ei tule oikein mitään, ja ilonaiheet tuntuvat olevan harvassa.
  • Vaeltava mieli. Ajatukset säntäilevät päättömästi sinne tänne ja keskittyminen on vaikeaa. Keskittyminen myös herpaantuu jokaisesta piippauksesta, kutsusta ja kehotuksesta.
  • Aina online. Puhelimen sulkeminen tuntuu mahdottomuudelta, ja keho tuntuu käyvän ylimääräisillä kierroksilla. Rentoutuminen on vaikeaa, mutta havahdut myös usein siihen, että olet ollut pitkään aivan muissa ulottuvuuksissa.
  • Multitaskaus. Kaikkea pitää tehdä samaan aikaan, eikä sen takia mikään oikein tahdo valmistua. Ärsyttää, kun kaikki on aina kesken. Lounas tulee syötyä tietokoneen äärellä, etkä pysty esimerkiksi keskustelemaan ilman, että vilkuilisit välillä kännykkää.
  • Paineet. Tuntuu siltä, että on koko ajan kohtuuttomien paineiden alla. Jatkuva kiire ja suorittaminen ovat olennainen osa myös vapaa-aikaa.

Kuulostaako tutulta? SVAMP-oireyhtymästä on Perhon mukaan onneksi mahdollista päästä eroon.

Rauhoittuminen on huomattavasti tuottavampaa kuin raivokas, päämäärätön touhuaminen.

Hän toteaa teoksessaan yksiselitteisesti, että totaalinen pysähtyminen ja rauhoittuminen on huomattavasti tuottavampaa kuin raivokas, päämäärätön touhuaminen.

Perho listaa neljä neuvoa, jotka auttavat pääsemään yli SVAMP-oireyhtymästä:

  1. Opettele käyttämään sähköpostia järkevämmin.
  2. Lopeta multitaskaaminen. Useamman asian yhtäaikainen mukatekeminen verottaa työtehoasi 40 prosentilla, lisää stressioireita ja ärtymystä sekä hajottaa keskittymisen. Aivosi eivät kykene keskittymään kahteen asiaan kerralla, piste.
  3. Suunnittele päiväsi etukäteen ja tauota työpäiviä mindfulness- tai muun rauhoittumishetken avulla.
  4. Keskity lopputulokseen, älä näennäiseen helppouteen. Jos voit hoitaa asian x yhdellä puhelinsoitolla, tee se 40 sähköpostin lähettämisen sijaan.

Lue lisää Anna Perhon uutuuskirjasta Antisäätäjä (Otava), joka ilmestyi 11. elokuuta.

Ensitreffit-elokuvan pääosassa on näyttelijäsuvun uusin tähti: Eino Heiskanen.

IS TV-LEHTI. Pienellä budjetilla tehty kotimainen romanttinen komedia on sympaattinen leffa, jossa kolme miestä kamppailee kolmenkympin kriiseissä. Miehet ovat suurten elämänvalintojen edessä, mutta ensin heidän on selviydyttävä kaoottisista entitreffeistä.

Näyttelijäpari Kari Heiskasen ja Sara Paavolaisen poika Eino Heiskanen esittää elokuvassa naistenmies Tanelia. Muut pääosanäyttelijät ovat Frans Isotalo ja Marko Nurmi.

Parasta elokuvassa ovat rento kieli poskessa -ote sekä arkinen hilpeys. Valitettavasti latteudet ja ylitsepursuavan tunteikas musiikki vievät tehoa tarinalta.

Ensitreffit TV5:lla ke 16.8. klo 21.00.