Kuvat: MVphotos, Shutterstock, Lehtikuva

Viikonlopun ysärifestareiden kunniaksi on aika muistella 1990-lukua. Se oli kohumissi­ Tanja Vienosen, kiekko­­leijonien ja Mika Häkkisen.

Kuka mitä, häh?

VUODEN 1991 Miss Suomesta Tanja Vienosesta tuli ­yksi 90-luvun seuratuimmista julkkiksista. Missivuotenaan Tanja seurusteli marokkolais-suomalaisen tanssijan Simon Kraitissin kanssa. Sittemmin hän avioitui poliisi Totti Karpelan (1995–1999) ja elokuvaohjaaja Olli Saarelan (2006–2008) kanssa. Vuonna 1999 Karpela pääsi eduskuntaan ja toimi myöhemmin kulttuuri- ja opetusministerinä. Nykyisin Karpela keskittyy ongelmakoirien kouluttamiseen miehensä Janne Erjolan kanssa.

Lue täältä Tanjan ­ensitunnelmat Tiia-tyttären syntymän jälkeen 1996.

MIKA HÄKKINEN on Suomen menestynein Formula 1 -kuljettaja ja yksi tunnetuimmista suomalaisista maailmalla. Häkkinen teki historiaa voittamalla maailmanmestaruudet 1998 ja 1999 McLarenilla.

JANINA FROSTELL (nyk. Fry) voitti Suomen Neito -kilpailun 1993 ja tuli kuudenneksi Miss Maailma -kisoissa. Janina tuli tunnetuksi iltapäivälehtien vakiokasvona ja alusvaate- ja uimapukumallina. Janina on ollut naimisissa vuodesta 2008 Mark Fryn kanssa.

VUOSIKYMMENEN YKSI suosituimmista bändeistä Suomessa oli Aika­kone, jonka esikoislevy Tähtikaaren taa (1995) myi triplaplatinaa. Marketit täyttyivät nimikirjoitusten pyytäjistä, ja ­jonot ulottuivat ulos asti.

– Olimme oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Pahin lama oli juuri ohi. Toimme väriä ja teimme pirteää, toivoa antavaa ­musiikkia, analysoi laulaja Sani eli Saija Aartela bändin menestystä nyt.

Yhtyeen esiintymisasut olivat ysärityyliä parhaimmillaan. PVC-housut, neonväriset tekoturkistakit sekä yhtyeen naisjäsenten Veran ja Sanin ohimoita kiristävät poninhännät tallentuivat ­ihmisten verkkokalvoille.

– Meille tuotiin vaatteita suoraan Lontoosta. Ne olivat uniikkeja mutteivät kovin laadukkaita. Muistan kuinka joillakin ­juhannusfestareilla alkuintro jo soi Keltainen-biisistä, kun Veran housut ratkesivat. Hän juoksi Apulannan keikka­bussiin, lainasi jonkun housuista hakaneulaa

Päällimmäisenä Sani muistaa kiireen, muuta elämää ei ollut. Yhtyeestä tuli perhe ja ystävät.

– Minulle 90-­luku oli kova käännekohta. Ymmärsin, että nyt mennään ja lujaa, jonkin aikaa.

Villit muotivuodet

Salihousut. Reisistä leveät, lahkeisiin kapenevat, kuviolliset salihousut oli valmistettu joustavasta puuvillakankaasta.

Vyölaukut. Laukku oli keino­nahkainen, siinä oli vetoketju­taskut ja se oli mielellään musta. Se yhdistyi kivasti salihousujen kanssa.

Silkkipusakat. Isän­päivälahjojen ykkönen oli Simon Vaatehuoneelta ostettu hailakan vihreä tai luumunpunainen veto­ketjullinen silkkipusakka. Siisti ja mukavasti löysä.

Napapaidat ja narutopit. Naisten topit olivat lyhyitä ja paljastivat navan.

Collegepaidat ja farkut. Löysät collegepaidat yhdistettiin farkkuihin. Farkut olivat reisistä löysät ja kapenivat ­kevyesti lahkeisiin. Vuosikymmenen lopulla housut istuivat reisistä ja lahje leveni.

Tekonahkahousut. Tekonahkahousuissa vetoketju oli korvattu käytännöllisellä nyörikiinnityksellä. Housut yhdistettiin napapaitaan ja tolppakorkoisiin kenkiin.

Grunge-tyyli Esimerkiksi supersuositun Nirvana yhtyeen suosima resuinen look oli tiedostavien ihmisten mieleen.

Minihameet. Musta-punaisen, ruutukuosisen minihameen kanssa puettiin valkoiset polvisukat.

Kukkakuosit. Paitoja koristivat ruusut ja pehmeät pastellisävyt.

Tummat huulipunat. Huulissa käytettiin vuosikymmenen ­lopussa goottimaisia tummanpunaisia ja ruskeita huulipunia.

Koko maailman kolari

Pont de l’Alman tunnelissa Pariisissa tapahtui heinäkuisena yönä 1997 auto-onnettomuus, jossa menehtyi Walesin prinsessa Diana. Hautajaisia seurasi televisiosta yhteensä 2,5 miljardia ihmistä 185 maassa.

Yökerhoissa

kansa jorasi Dr. Albanin It’s my lifen (1992), Shaggyn Boombasticin (1995) ja Spice Girlsien Wannaben (1996) tahtiin. Kotimaisista kovimpia olivat Neon2:n Kemiaa (1992), ­Aikakoneen Tähtikaaren taa (1995) ja Nylon Beatin Teflon Love ja Rakastuin mä looseriin (1996).

Neon2:n Jussi Rainiolle 90-luku oli rankka. Lue juttu täältä.

Ja kansa katsoi

Nelonen. Muistatko, kun Suomessa näkyi vain kolme valta­kunnallista televisio­kanavaa? Neljäs aloitti toimintansa 1.6.1997.

Jyrki, MTV3 (1995–2001). ­Ensimmäinen kotimainen nuorille suunnattu iltapäivä­ohjelma. Juontajina nähtiin muun muassa Mikko Silvennoinen, Marika Makaroff, Jaana Pelkonen, Mikko ”Peltsi” Peltola, Katja Ståhl, Joonas Hytönen, Tea Khalifa ja Jussi Heikelä – yhä tuttuja nimiä julkisuudesta.

Frendit, MTV3, Sub (1996–2004). Amerikkalainen tilanne­komediasarja, joka potkaisi megatähteyteen näyttelijä Jennifer Anistonin.

Kummeli, TV2, 1991–. Timo Kahilaisen, Heikki Silvennoisen ja Olli Keskisen ideoima tamperelainen sketsi­show oli suosionsa huipulla 1994. Silloin sarjan jaksoilla oli parhaimmillaan 900 000 katsojaa. Vuonna 1993 tekijäjoukkoon liittyi Heikki Hela.

Hyvät, pahat ja rumat (1992–1997). Jari Sarasvuon ja Simo Rantalaisen isännöimä suora talk show jäi historiaan presidentti Martti Ahtisaaren haastattelulla. bkysyi, oliko Ahtisaari Geneven-lennollaan laskenut alleen.

Hyvät uutiset

Jääkiekon maailmanmestaruus 1995. Suomen jääkiekkomaajoukkue voitti ruotsalaisen valmentajansa Curre Lindströmin johdolla MM-kultaa. Voitto oli ­tavallistakin makeampi, sillä Leijonat veivät voiton Ruotsista 4–1 Globen-areenalla Tukholmassa. Lällälläääääää!

Huonot uutiset

Lama (1990–1993). Markka devalvoitiin 90-luvun alussa kahdesti ja yritysten konkurssi­suman myötä Suomi ajautui suurtyöttömyyteen.

M/S Estonia. Itämerellä risteillyt virolainen autolautta upposi myrskyssä 28. syyskuuta 1994. Onnettomuudessa sai surmansa 852 henkilöä.

Suosituimmat elokuvat

1990 Pretty Woman
1991 Uhrilampaat
1992 Reservoir Dogs
1993 Jurassic Park ja Schindlerin lista
1994 Forrest Gump ja Leijonakuningas
1995 Seitsemän
1996 Romeo ja Julia
1997 Titanic
1998 Sekaisin Marista
1999 Fight Club ja American Pie
Lähde: imdb.com

We Love the 90's -festarit Helsingin Suvilahdessa 29.–30.8.

Lue myös:

Nuori Maija Vilkkumaa 90-luvun alkoholi- ja seksivalistusvideolla

Näin järjestät ysäribileet

Ennustamme: tämä 90-luvun trendi on kohta taas muotia

Laulaja Mikko Kuustonen kertoo Isän tyttö, tytön isä -kirjassa vanhemmuuden hetkistä, jotka olisi voinut hoitaa paremminkin.

Muusikko Mikko Kuustonen, 56, tunnusti eilisillan Yhden illan juttu -ohjelmassa terapeutti Maaret Kalliolle raivostuneensa helposti tyttärilleen, kun nämä olivat teini-ikäisiä.

– Koin siitä suurta epäonnistumista. Jotenkin, että mun hermot meni aina ensimmäisenä, hän kertoi jaksossa.

– Kun lapsi menee siihen teiniangstiin, niin mä menin samaan, enkä säilyttänyt aikuisuutta.

Muusikko kertoo myös tänä vuonna ilmestyneessä Isän tyttö, tytön isä -kirjassa (Otava) siitä, millaista on ollut kasvattaa tyttöjä. Mikolla ja hänen ex-vaimollaan on kaksi tytärtä, Iina, 32, ja Minka, 31. Molemmat Kuustosen siskokset ovat näyttelijöitä.

Kirjan toinen kirjoittaja on juontaja Jenni Pääskysaari. Hän mainitsee tekstissään somessa vastaan tulevat meemit, joissa suojelevat isät vitsailevat kaivavansa aseen esiin pitääkseen tytärtään lähestyvät pojat loitolla. Vaikka kyse on huumorista, asetelma on väärä. Meemeillä isät ajattelemattomuuttaan tukevat ajatusmallia siitä, että joku muu kuin tytär itse päättäisi kehostaan.

Mikko Kuustonen myöntää sortuneensa aikoinaan samaan.

– Sain lahjaksi puolustusvoimien ”Miinoitettu”-suojanauhaa jolla reunustin pihapolun tytärten sulhasille. Omasta mielestäni tuolloin ensiluokkaista faijailua. Nyt jättäisin väliin, hän kertoo kirjassa.

”Omasta mielestäni tuolloin ensiluokkaista faijailua. Nyt jättäisin väliin.”

Nuorekas isä? Mission impossible

Muutenkaan Mikko ei ole aina onnistunut tekemään vaikutusta Iinan ja Minkan poikaystäviin.

– Olin aina ajatellut olevani jotenkin nuorekas isä kunnes tajusin että se on mission impossible.

– Huomasin erityisesti tytärten ensimmäisten poikaystävien kanssa muuttuvani jostain syystä isäni kaltaiseksi. Yritin liikaa ja halusin tehdä vaikutuksen.

”Yritin liikaa ja halusin tehdä vaikutuksen.”

Mikko antaa esimerkiksi kommelluksen, joka hänelle sattui Minkan ja tämän uuden poikaystävän kanssa. Isosisko Iina oli palaamassa purjehdukselta, ja isä halusi lähteä porukalla vastaan. Hänen ohjaamansa moottorivene kuitenkin karahti liian innokkuuden vuoksi kiville.

– Lopputulos oli legendaarinen: poliisi hinaa paattiani, takapenkillä istuu Minka hiljaisen poikaystävänsä kanssa ja viereisessä veneessä Iina seurueineen puistelee päätään. Isi tuli vastaan, Mikko kertaa kirjassa.

Isän suojelunhalusta huolimatta kaikki poikaystävät ovat kuitenkin olleet tervetulleita Kuustosten kotiin.

– Muutaman lähtöäkin olen tervehtinyt ilolla, Mikko Kuustonen heittää kirjassa.

Koomikko Sami Hedbergin, 35, unelma toteutui, kun hän sai pääosan The Office- eli Konttori-sarjan suomalaisversiossa.

Kaikkia valinta ei miellyttänyt. Vähiten toimittaja Kaarina Hazardia, joka kritisoi Hedbergin valintaa rooliin lokakuun Image-lehteen kirjoittamassaan kolmen sivun mittaisessa jutussa.

– Hedbergin huumori. Miten sitä oikein kuvailisi? Se on sille nauramista, että ruotsinlaivalla juodaan viinaa. Että viron kieli on vähän kuin suomi, mutta kuitenkin eri. Joltakulta näkyi pikkupöksyt.

Tämänhän jo tiedämme: Hedbergin huumori jakaa mielipiteet. Hazard kuitenkin jatkaa tylytystään.

– Hedberg on se vaaraton, pullea poika, ylikasvanut pikkuveli, joka häissä sahtipäissään lyö reisiinsä ja hokee Otetaans taas! ja jota ei kenenkään tarvitse pelätä eikä haluta.

Mutta että pullea poika, jota kenenkään ei tarvitse haluta?

Hazardin mukaan ongelma on, että Hedberg on jo suuri tv-persoona ja valmis hahmo omana itsenään, mikä vesittää alkuperäisen sarjan myötähäpeästä ja lohduttomuudesta ammentavan huumorin.

Mutta että pullea poika, jota kenenkään ei tarvitse haluta? Voisiko Sami Hedberg vitsailla keikkasetissään Kaarina Hazardista pulleana tyttönä, jota kenenkään ei tarvitse haluta?

Hazard pojittelee ja kutsuu lihavaksi ja seksittömäksi miehen koomikkopersoonaa, mutta onko se Sami Hedbergin tapauksessa mitenkään erotettavissa itse Samista?

andy k

Onpa hienoa, kun missimittainen ( XD ) ja jo aikaisemmin yhden JSN:n langettavan tuomion ( Ludvig Borga 2010 ) saanut kvasiälykkö Hazard katsoo asiakseen puuttua stand up -koomikko Sami Hedbergin substanssiin ja habitukseen. Menisi "Liian paksu perhoseksi" -Kaarina ihan vain peilin eteen, katsoisi itseään ja muistaisi kirjoittelu-uransa varjoisampia hetkiä. Vaan kun omahyväisyys on mitä on, niin voi näemmä kirjoittaa mitä tahansa. En seuraa Hedbergiä, mutta Hazard on luokattoman törkeä :(

Lääkkeet!

andy k kirjoitti:
Onpa hienoa, kun missimittainen ( XD ) ja jo aikaisemmin yhden JSN:n langettavan tuomion ( Ludvig Borga 2010 ) saanut kvasiälykkö Hazard katsoo asiakseen puuttua stand up -koomikko Sami Hedbergin substanssiin ja habitukseen.

Kivasti tuo Hazardin langettavan tuomion saanut kolumni on vielä Iltalehden nettisivuilla saatavissa. Tästä ( http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/2010011310917932_k9.shtml ) sopii itse kunkin lukaista ja pohtia mitä yhteistä on Pasila televisiosarjan Rauno Repomiehellä sekä Kaarina Hazardilla. Ehkä jonkun olisi taas aika huutaa se maaginen taikasana.

Tankkien kesässä eletään jo vuotta 1968, ja sarjan hahmoista moni on tullut elinkaarensa päähän.

Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan seitsemännessä osassa Tankkien kesä otetaan aimo harppaus ajassa eteenpäin, kesään 1968, jolloin Euroopassa jälleen kuohuu.

Poikkeuksena sarjan aiempiin romaaneihin, Tankkien kesässä on yhden sijasta toistakymmentä kertojaa, jotka puhuvat suoraan lukijalle.

Keskeisessä roolissa on aikuistunut orpopoika Juho Tiihonen, josta on tullut arkkitehti. Hän palaa maailmalta kotikaupunkiinsa Kuopioon, jossa rakennetaan uutta innolla. Puutalopihapiirit kaatuvat ryskyen modernien kerrostalojen tieltä, siirtolapuutarhat moottoriteiden. Juho haluaa selvittää, mitä tapahtui yhdelle heistä lapsista, saksalaissyntyiselle Saaralotalle, ja lapsuuden tapahtumat avautuvat uusin silmin. Sodan arvet ovat vielä tuoreita, ja Euroopan tapahtumat saavat tulevaisuudenuskon hetkeksi kaikkoamaan ja pelon ja katkeruuden nousemaan jälleen pintaan.

Aivan kuin Kähkönen haluaisi muistuttaa, että harvapa meistä on oikeasti paha.

Kähkönen kuvaa lähihistoriaamme lempeästi ja viisaudella, syyllistämättä. Monta kertojaääntä tekee romaanista humaanin ja tunteisiin vetoavan. On hyvin vaikea sanoa, kuka heistä on oikeassa, kuka väärässä. Aivan kuin Kähkönen haluaisi muistuttaa, että harvapa meistä on oikeasti paha, vaan kaikki uskovat toimivansa oikein. Se kun olisi tärkeä juttu muistaa tässäkin ajassa.

Tankkien kesä on itsenäinen teos, mutta en kuitenkaan tiedä, millaista sitä olisi lukea, jos en olisi seurannut hahmojen elämää jo 1920-luvulta lähtien. Henkilöluettelo on nimittäin neljä sivua pitkä, joten voi olla, että sekavaa.

Sarjan faneille kirja on kuitenkin kuin pitkät ja haikeat jäähyväiset; vielä kerran saamme kuulla, mitä tärkeiksi tulleille henkilöille tapahtui.

Kirjailija ei ole kertonut, aikooko vielä jatkaa löyhästi oman sukunsa kokemuksiin pohjautuvaa sarjaa. Moni henkilöistä on kuitenkin tullut elinkaarensa päähän, joten voisi kuvitella, että ei.

Siinä tapauksessa näitä ihmisiä jää kyllä ikävä.

Sirpa Kähkönen: Tankkien kesä

(Otava)

Kiinteistönvälittäjä Mira Kasslin treenaa viisi kertaa viikossa kiivetäkseen ensi kesänä Euroopan korkeimmalle vuorelle.

Televisiosta tuttu kiinteistönvälittäjä Mira Kasslin on hurahtanut kiipeilyyn. Entisen kilpapyöräilijän tavoite onkin korkealla.

– Kävin juuri kiipeilemässä Mont Blancilla ja nyt olen innostunut projektista ”valkoisen valloitus”. Lähden ensi kuussa harjoittelemaan Chamonix'iin ja uutena vuotena kohteena on Kilimanjaro. Ensi vuoden heinä-elokuussa on tarkoitus huiputtaa Mont Blanc, Mira kertoi keskiviikkona helsinkiläisen ravintola Salven avajaisissa.

Harrastuksessa turvallisuus tulee ennen kaikkea.

– Jos säät sallivat, ensin huiputetaan 4 000 metriä ja siitä sitten jatketaan eteenpäin.

Mont Blanc on Euroopan korkein vuorenhuippu, joka sijaitsee Alpeilla Italian ja Ranskan rajalla. Se ylettyy 4810 metrin korkeuteen.

”Kiipeily on hyvää treeniä henkiselle puolelle.”

Miran kiipeilykunnosta ja ruokavaliosta huolehtii personal trainer, jonka opastuksella hän treenaa viisi kertaa viikossa. Mira kirjoittaa treenistä myös nettisivuillaan

– Kiipeily on paitsi urheilua, myös hyvää treeniä henkiselle puolelle. Se on erittäin kasvattava laji, johon olen täysin hurahtanut.