Kas, lasikattohan se siinä! Kuva: Shutterstock
Kas, lasikattohan se siinä! Kuva: Shutterstock

Naisten on miehiä vaikeampaa edetä urallaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan vika ei ole naisten uskomuksissa itsestään, vaan muiden uskomuksissa naisista.

Viime vuonna Facebookin operatiivinen johtaja Sheryl Sandberg kehotti naisia nojaamaan rohkeasti eteenpäin, jotta nämä menestyisivät urallaan. Hänen kirjansa Lean In – naiset ja menestymisen tahto oli yksi vuoden puhutuimmista. Osa Sherylin sanomasta oli, että naiset itse ovat uralla etenemisensä ja menestyksensä tiellä – ja naisten itsensä on tehtävä asialle jotakin.

Sheryl Sandbergin mukaan naisia vaivaa itseluottamuksen puute, joka ilmenee esimerkiksi tiarasyndroomana. Harvard Business Review’ssä julkaistun tutkimuksen mukaan vika ei kuitenkaan ole naisten asenteissa. Tutkijat tekivät kyselyitä 25 000 Harvard Business Schoolista valmistuneelle kolmen sukupolven ajan.

Kyselyistä selvisi, että naiset ja miehet suhtautuivat työuriinsa yhtä kunnianhimoisesti. Siitä huolimatta miehet etenivät johtotehtäviin useammin kuin vastakkaisen sukupuolen edustajat. Tutkimuksissa ei kuitenkaan löydetty yhteyttä uramenestyksen ja perheeseen liittyvien päätösten, kuten matkustamisen vähentämisen ja joustavampien työaikojen, välillä.

– Naiset tekivät miehiä useammin sellaisia päätöksiä, mutta se ei selittänyt sukupuolten välistä kuilua ylemmässä johdossa, tutkimuksessa kirjoitetaan.

Itse asiassa sekä johtotehtävissä olevat miehet että naiset vaativat työltään joustavuutta perhesyiden vuoksi useammin kuin hierarkiassa alempana työskentelevät. Suuri osa perheellisistä naisista työskenteli täysipäiväisesti, mutta he eivät silti edenneet urallaan.

Kysy, älä oleta

Olisiko vika siis sittenkin naisten asenteiden sijaan työpaikoilla vallitsevissa asenteissa?

– Tapa, jolla naisten urista puhutaan, korostaa usein heidän halukkuuttaan himmata tai pidättäydyä mahdollisuuksista, projekteista ja töistä, kirjoitetaan myös Harvard Business Review’n artikkelissa.

Suomessakin kahden viimeisen vuoden aikana 30–40-vuotiaita, uralla etenemisen kannalta parhaassa iässä olevia naisia on valunut työelämän ulkopuolelle, Ylen uutiset kertoi syyskuun lopulla.

– Jos työnhaku ei tuota tulosta, naisille on ehkä sosiaalisesti vähän hyväksyttävämpää kuin miehille mennä jonkin ajan päästä lastenhoito- ja kotityöhön, työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen sanoi Ylen haastattelussa.

Oletus on, että naisille ura ei ole yhtä tärkeä kuin miehille, ja että äidit eivät halua haastavia, korkean profiilin töitä. Mutta kysyikö kukaan naisilta itseltään? Ehkä olisi aika.

Lue myös:

Nainen, vaivaako sinuakin tiarasyndrooma?

Onko viehättävä ulkonäkö paras keino menestyä työelämässä?

Jäivätkö lapset tekemättä uran takia? Miespoliitikot vastaavat

Anna Perhon uutuuskirjassa Antisäätäjä (Otava) pohditaan erilaisia kiireen ja stressin ongelmia sekä sitä, miten oman elämän tahdista saisi tehtyä vähän rauhallisemman.

Kännykkä piippaa jatkuvasti uusista viesteistä, tietokoneen näytölle ponnahtelee sähköposteja, puhelimet soivat ympärillä – monen olo on työpaikalla levoton, ja syystä! Keskittyminen vaikeutuu ja mieli käy ylikierroksilla, kun ympärillä tapahtuu jatkuvasti jotain, jolle pitäisi antaa huomiota.

Onko maailma tullut hulluksi, vai ehkä ongelma on loppujen lopuksi vähän meissä itsessämme?

Anna Perho uusi teos Antisäätäjä käsittelee muun muassa kiireen ja sähläämisen lieveilmiöitä. Moni porskuttaa sata lasissa, mutta kaipaa silti (tai siitä johtuen) rauhallisempaa fiilistä. Perhon mukaan se on myös mahdollista saavuttaa – ihan itse.

Lue myös: Tunnistatko itsesi? Perfektionisteja on kahta lajia – terapeutti antaa vinkit hölläämiseen

Yksi teoksen aiheista on reaktiivisen ajattelun, eli jatkuvasti kaikkeen ympärillä olevaan reagoimisen ongelma.

– Tutkimusten mukaan tarkistamme puhelimeen tulleet viestit keskimäärin joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Keskimäärin tarkoittaa, että moni tsekkaa viestejä vielä tiuhemmin. Ei siis ihme, että mieli on kuin maailmanpyörä ilman nopeusrajoitinta, Perho kuvailee kirjassaan.

”Tarkistamme puhelimeen tulleet viestit keskimäärin joka kuudes tai seitsemäs minuutti.”

Reaktiivinen ajattelu ”vie meitä kuin pässiä narussa” ja voi johtaa Perhon mukaan niin kutsuttuun SVAMP-oireyhtymään.

– SVAMP on akronyymi, johon tiivistyy viisi reaktiivisen käyttäytymisen avaintoimintoa. Ruotsin kielessä sana svamp tarkoittaa sientä, mikä on hyvä vertauskuva tälle käyttäytymiselle. Jos kasvustoa ei aktiivisesti torju, se lahottaa kantajansa puhki.

Ehkä sinäkin kärsit SVAMP-oireyhtymästä? Näistä oireista sen voi tunnistaa:

  • Stressi. Olo on usein ärsyyntynyt, väsynyt ja ahdistunut. Nukkumisestakaan ei tule oikein mitään, ja ilonaiheet tuntuvat olevan harvassa.
  • Vaeltava mieli. Ajatukset säntäilevät päättömästi sinne tänne ja keskittyminen on vaikeaa. Keskittyminen myös herpaantuu jokaisesta piippauksesta, kutsusta ja kehotuksesta.
  • Aina online. Puhelimen sulkeminen tuntuu mahdottomuudelta, ja keho tuntuu käyvän ylimääräisillä kierroksilla. Rentoutuminen on vaikeaa, mutta havahdut myös usein siihen, että olet ollut pitkään aivan muissa ulottuvuuksissa.
  • Multitaskaus. Kaikkea pitää tehdä samaan aikaan, eikä sen takia mikään oikein tahdo valmistua. Ärsyttää, kun kaikki on aina kesken. Lounas tulee syötyä tietokoneen äärellä, etkä pysty esimerkiksi keskustelemaan ilman, että vilkuilisit välillä kännykkää.
  • Paineet. Tuntuu siltä, että on koko ajan kohtuuttomien paineiden alla. Jatkuva kiire ja suorittaminen ovat olennainen osa myös vapaa-aikaa.

Kuulostaako tutulta? SVAMP-oireyhtymästä on Perhon mukaan onneksi mahdollista päästä eroon.

Rauhoittuminen on huomattavasti tuottavampaa kuin raivokas, päämäärätön touhuaminen.

Hän toteaa teoksessaan yksiselitteisesti, että totaalinen pysähtyminen ja rauhoittuminen on huomattavasti tuottavampaa kuin raivokas, päämäärätön touhuaminen.

Perho listaa neljä neuvoa, jotka auttavat pääsemään yli SVAMP-oireyhtymästä:

  1. Opettele käyttämään sähköpostia järkevämmin.
  2. Lopeta multitaskaaminen. Useamman asian yhtäaikainen mukatekeminen verottaa työtehoasi 40 prosentilla, lisää stressioireita ja ärtymystä sekä hajottaa keskittymisen. Aivosi eivät kykene keskittymään kahteen asiaan kerralla, piste.
  3. Suunnittele päiväsi etukäteen ja tauota työpäiviä mindfulness- tai muun rauhoittumishetken avulla.
  4. Keskity lopputulokseen, älä näennäiseen helppouteen. Jos voit hoitaa asian x yhdellä puhelinsoitolla, tee se 40 sähköpostin lähettämisen sijaan.

Lue lisää Anna Perhon uutuuskirjasta Antisäätäjä (Otava), joka ilmestyi 11. elokuuta.

Ensitreffit-elokuvan pääosassa on näyttelijäsuvun uusin tähti: Eino Heiskanen.

IS TV-LEHTI. Pienellä budjetilla tehty kotimainen romanttinen komedia on sympaattinen leffa, jossa kolme miestä kamppailee kolmenkympin kriiseissä. Miehet ovat suurten elämänvalintojen edessä, mutta ensin heidän on selviydyttävä kaoottisista entitreffeistä.

Näyttelijäpari Kari Heiskasen ja Sara Paavolaisen poika Eino Heiskanen esittää elokuvassa naistenmies Tanelia. Muut pääosanäyttelijät ovat Frans Isotalo ja Marko Nurmi.

Parasta elokuvassa ovat rento kieli poskessa -ote sekä arkinen hilpeys. Valitettavasti latteudet ja ylitsepursuavan tunteikas musiikki vievät tehoa tarinalta.

Ensitreffit TV5:lla ke 16.8. klo 21.00.