Lumisesta maisemasta saa parhaan kuvan, jos siihen löytää mukaan värikästä kontrastia. Kuva: Shutterstock
Lumisesta maisemasta saa parhaan kuvan, jos siihen löytää mukaan värikästä kontrastia. Kuva: Shutterstock

Tärkeintä on muistaa, että jokainen kuvauskohde ja -tilanne on erilainen.

Nykykännyköillä kaikki saavat otettua kelvollisia valokuvia. ”Ihan ok:n” ja mahtavan otoksen välillä on kuitenkin kuilu. Miten viedä omat lomaräpsyt jälkimmäiselle tasolle?

Buzzfeedin haastattelema matkakuvaaja ja valokuvausopettaja Laurence Norah antaa kaikkiin kuvaustilanteisiin pomminvarmat ohjeet, joilla ei voi epäonnistua.

1. Hiekkaranta

Illat ja aamut ovat otollisimpia maisemakuville rannalla. Vältä kuvaamista keskipäivällä, koska liian kirkas ja suora valo on haasteellinen kameralle. Älä myöskään tyydy kliseiseen ”hiekkaa ja taivasta” -kuvaan, vaan hae maisemasta mielenkiintoisempia kulmia.

Yritätkö ottaa täydellistä kuvaa turkoosina loistavasta merestä? Upean sävyn taltioiminen onnistuu, kun löydät maisemasta sinisyydelle kontrastivärejä. Esimerkiksi kivinen rantaviiva toimii kuvassa hyvin.

2. Lumiparatiisi

Valkoisena kimmeltävä lumi on vaikea kuvattava. Jos kameran asetukset jäävät säätämättä, kuvasta tulee helposti pelkkää vaaleaa suttua.

Ongelman ratkaisu on kuitenkin yksinkertainen: lisää kamerasi valotusta yhdellä asteella. Voit myös iskeä valkoisen maiseman keskelle ihmisiä värikkäissä vaatteissa. Värien ja valkoisen kontrasti näyttää usein erittäin hyvältä.

3. Sadesää

Harmaa taivas ei ole syy laittaa kameraa piiloon. Käytä synkeyttä eduksesi kuvaamalla värikkäitä asioita sen keskellä  – kontrastin avulla saatat saada erinomaisen otoksen. Kirkkaankeltainen sadetakki näyttää mahtavalta harmautta vasten.

4. Yötaivas

Täydellisen yökuvan ottaminen on oikeastaan mahdotonta ilman ammattilaisten vehkeitä. Kohtuulliseen lopputuloksen saavutat helpoiten pitämällä kameran mahdollisimman vakaana. Yritä löytää kuvaan mitä tahansa valoa, jotta otos ei jää täysin mustaksi.

Lisää vinkkejä pimeässä kuvaamiseen löydät täältä.

5. Vesileikit

Ensinnäkin, kannattaa hommata kännykkä, joka kestää vettä. Vesileikkejä kuvatessa ei nimittäin voi pelätä pientä kastumista. Mitä lähempänä olet itse toimintaa, sitä parempia kuvia saat.

6. Kadut

Parhaat kaupunkikuvat saat vilkkaasta basaarista tai markkinoilta. Niissä on paljon elämää, joten myös kuviin tulee jännittävää vilinää. Kohdista kamerasi niin, että kuvassa näkyy sekä katua maantasolta että kaistale taivasta. Näin kuviin välittyy myös rakennusten tunnelma.

7. Sisustus

Sisustuskuvaaminen on haastavaa, koska luonnonvalo ei välttämättä pääse kunnolla sisätiloihin saakka. Huonossa valossa kuva helposti tärähtää. Yritä siis pitää kamera mahdollisimman vakaana. Pieni kolmijalka auttaa parhaiten. Jos sellaista ei ole saatavilla, tue kamera tasaiseen pintaan, kuten pöytään.

Parhaan kokonaiskuvan huoneesta saa käyttämällä kalansilmäobjektiivia. Sellaisia on saatavilla myös kännyköihin.

8. Vuoristo

Korkeassa maastossa otettuihin kuviin kannattaa ottaa mukaan ihmisiä. Silloin vuorenhuipun tai mäen korkeus on helpompi hahmottaa. Myös teitä ja polkuja voi käyttää hyväkseen. Niiden avulla kuvaan tulee perspektiiviä. Värikkäät retkeilyvaatteet ovat hyvä vastapaino siniselle taivaalle ja vihreälle puustolle.

Maisemakuvat kannattaa ajoittaa auringonnousun ja -laskun tienoolle.

9. Ystävät

Ota salakuvia! Eli toisin sanoen, älä pyydä kavereitasi poseeraamaan kameralla. Ota kuvia heidän keskustellessaan ja puuhastellessaan keskenään. Luonnolliset kuvat ovat aina parempia kuin pönöttävät otokset.

10. Vieraat

Hienoja lomakuvia saa myös kohdistamalla kameransa lähipiirin sijasta tuntemattomiin tyyppeihin. Maisemakuviin ja kaupunkiotoksiin tulee paikallista fiilistä, jos niissä esiintyy paikallinen ihminen. Muista kuitenkin pyytää lupa kuvaan!

11. Liikkuvat asiat

Urheilijoiden ja ilotulitusten kuvaaminen on luurilla äärimmäisen haastavaa. Jos kännykässäsi pystyy säätämään valotusaikaa, homma ei ole menetetty. Jos valotusajansäädintä ei ole kännykkäsi kamerasovelluksessa, sen säätäminen onnistuu VSCO-sovelluksen avulla.

Valotusajan säätäminen vaatii hieman harjoittelua. Yleispätevä sääntö kuuluu: mitä enemmän liikettä, sitä lyhyempi valotusaika.

12. Lemmikit

Eläimiä kannattaa kuvata aina niiden omalta tasolta, omassa ympäristössä.

13. Ruoka

Moni bloggaaja ottaa ruokakuvansa suoraan ylhäältäpäin, lintuperspektiivistä. Tämä on monessa tilanteessa hyvä ratkaisu. Oikea perspektiivi saa ruuan näyttämään kuvassa herkulliselta.

Jos kuitenkin haluaa ottaa todella hyviä ruokakuvia, pitää kiinnittää huomiota valaistukseen. Luonnonvalo on jälleen kaikista paras.

Juttua muokattu 29.4.2016 kello 11.25.

Näyttelijä Antti Luusuaniemi ja mainosalalla työskentelevä vaimo Lili Zoe Ermezei ovat perhekeskeisiä työnarkomaaneja.

Näyttelijä Antti Luusuaniemi, 37, ja Lili Zoe Ermezei, 29, tapasivat kuusi vuotta sitten Budapestissa mainoskuvauksissa. Ensimmäiseksi Lili ihastui suomalaisnäyttelijän nahkalaukkuun, sitten mieheen.

– Paitsi, että Antilla oli hyvä maku, hän oli myös sympaattinen, komea, antelias ja mukava. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä, Lili kertoo.

Jo seuraavana kesänä Lili jätti uransa ja rakastamansa työn ja muutti Suomeen Antin luo.

– Olin niin nuori ja rakastunut, etten epäröinyt hetkeäkään, Lili sanoo.

Antin ammatti tosin herätti hänessä epäilyksiä.

– Pelkäsin, että Antti olisi itseään täynnä. Mutta luultavasti hän saa tarpeeksi huomiota näyttämöllä, sillä kun hän tulee kotiin, hänessä ei ole tippaakaan egoismia tai narsismia.

"Pelkäsin, että Antti olisi itseään täynnä."

Kumpikin heistä on sitä mieltä, että mustasukkaisuus vie ihan turhaa energiaa.

– Valehtelisin, jos väittäisin, ettei tunnu missään, kun Antti suutelee muita näyttelijän työssään. En silti tee siitä ongelmaa, sillä Antti osaa erottaa työn ja yksityiselämän. Olemme tiimi emmekä tunne itseämme uhatuksi, Lili sanoo.

Perhekeskeiset työnarkomaanit

Perheen ja uran välillä tasapainottelu onkin Lilin ja Antin elämässä jokapäiväinen haaste. Molemmat suhtautuvat työhönsä intohimoisesti, mutta arvostavat myös perheen yhteistä aikaa.

– Haluan tehdä työni mahdollisimman hyvin, mutta ei se ole sen tärkeämpää kuin muu elämä. Ei elämää ja perhettä voi siirtää syrjään, Antti sanoo.

"Voisin elää työlleni 24 tuntia vuorokaudessa."

– Olen aina ollut työnarkomaani ja voisin elää työlleni 24 tuntia vuorokaudessa, mutta olen oppinut Antilta, ettei se voi olla ihmisen ainoa arvo. Hän muistuttaa minua siitä, että lopussa meillä ei ole kuin perhe, mainostoimistossa strategisena johtajana työskentelevä Lili jatkaa.

Jännittikö Liliä äitipuolen rooli?  Miten Antti ja Lili jakavat  kotityöt? Mikä on ollut  heidän suhteessa vaikeinta aikaa?  Lue lisää Me Naisten numerosta 34/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.

Antin ideoima Red Carpet –leffafestivaali Hyvinkäällä 31.8. – 3.9.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja ministeri Suvi-Anne Siimes erosi puolueesta jäätyään pois eduskunnasta. Kuva: Heli Blåfield

Suvi-Anne Siimes on ollut 9 vuotta vanhemman puolisonsa kanssa yhdessä 30 vuotta. – Olisi surkeaa, jos avioliitto kariutuisi siihen, että elämänpiirit erkanevat toisistaan.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja, Työeläkevakuuttajat TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes miettii omia eläkevuosiaan vain harvoin.

– Enemmän pohdinta liittyy siihen, että puolisoni on minua yhdeksän vuotta vanhempi. Elämänsuunnitelmaamme kuuluu, että hän jatkaisi töissä mahdollisimman pitkään, jotta elämänpiirimme eivät erkanisi liikaa, Siimes sanoo Me Naisten Tämän olen oppinut haastattelussa.

Siimes on ollut puolisonsa kanssa yhdessä kolmisenkymmentä vuotta.

– Olisihan sen surkeaa, jos avioliitto kariutuisi siihen, että elämänpiirit erkanevat toisistaan.

Politiikka on sotaa

Ministerinä ja kansanedustajan toiminut Suvi-Anne Siimes sanoo, että hänellä oli politiikassa toimiessaan väärä kuva pelin säännöistä.

– Ymmärsin vasta politiikasta poistuttuani, että osa epäonnistumisistani ja vaikeuksistani johtui siitä, että minulla oli täysin väärä kuva politiikasta kun menin sinne, Siimes pohtii.

–Olin lukenut filosofiaa ja kuvittelin, että politiikka toimii keskustelun ja avoimuuden periaatteilla. Sitten ihmettelin ja paheksuin sitä pelaamista, johon törmäsin. Kärsin siitä.

Siimes kuvaa politiikkaa sodaksi, jossa on vain välirauhoja.

– Siellä ei ole mitään onnellista loppua. Tämä oli tärkeää ymmärtää edes jälkikäteen.

Politiikka opetti Siimeskelle, mitä valta on, ja miten sitä käytetään. Ja mitä sen saavuttamiseksi ollaan valmiita tekemään.

Siimes erosi vasemmistoliitosta 2007.

– Olin nuorena puoluetta vailla ollut vasemmistolainen, ja sellainen minusta on tullut vanhempanakin. Minulle on luonnollinen tila olla tällainen hang-around. On kauhean tärkeää, että ihminen voi identifioitua johonkin poliittiseen suuntaan olematta puolueen jäsen. Puolustan oikeutta tällaiseen maailmankuvaan.

Suvi-Anne Siimes kertoo Me Naisten haastattelussa myös, miten oppi jo lapsena, että hänen perheessään on salaisuus, mitä hän ajattelee työstä ja johtajuudesta ja mitä tajusi aikuisen poikansa häissä? Lue koko haastattelu Me Naisten numerosta 34/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täältä.

 

Lauri Ylönen kertoo IS:lle, että hänen ja Katriina Mikkolan esikoinen syntyy vuodenvaihteessa.

Ilta-Sanomat kertoo, että muusikko Lauri Ylönen on valmistautumassa uuteen ihanaan elämänvaiheeseen: hänen avopuolisonsa Katriina Mikkola on raskaana!

Ylönen kertoo parin esikoisen syntyvän vuodenvaihteen aikaan.

– Olen todella onnellinen, että minusta tulee taas isä. Lapset ovat elämän tärkein asia. Olen perhekeskeinen, ja perhe on minulle ylitse muun, Ylönen kertoo IS:lle.

Pariskunta ei vielä kerro lapsen sukupuolta, vaan se saa pysyä toistaiseksi heidän välisenä salaisuutena.

Ylösellä on toinenkin lapsi, 9-vuotias Julius-poika Ylösen ex-puoliso Paula Vesalan kanssa. 

Ensimmäisen kerran Ylönen esitteli Katriina-rakkaansa vuoden alussa Emma-gaalassa. Julkisuuteen astuminen uuden tyttöystävän kanssa ei ollut vaikeaa, vaikka Ylösen ja Vesalan ero oli aiempana syksynä puhuttanut paljon.

– Mietimme asiaa neljä minuuttia. Minulla on täällä paljon ystäviä ehdolla, ja tietysti tulimme kannustamaan Paulaa, Lauri kertoi Me Naisille.

Ylösen ja Vesalan välit ovat hyvät pitkästä suhteesta ja avioerosta huolimatta.

– Eromme oli tunteellinen ja tunteikas, sillä ehdimme olla Paulan kanssa yhdessä kaksitoista vuotta ja saimme ihanan lapsen. Tuohon kaikkeen liittyy hienoja muistoja. Kun tunne oli molemminpuoleinen, ero meni niin kauniisti kuin vain voi mennä, Ylönen kertoi Me Naisille.

Ohjaaja Tiina Lymi on kokenut vaatimattoman lapsuuden ja muutaman eron, mutta selvinnyt niistä päättäväisen luonteensa ansiosta: – Minä kykenen ja pärjään ja jaksan, hän sanoo.

Ohjaaja Tiina Lymi, 45, kasvoi yksinhuoltajaäidin ja veljensä kanssa tamperelaisessa lähiössä ja muistaa lapsuutensa taloudellisesti vaatimattomana.

– En ikinä saanut niitä farkkuja tai sitä fillaria, jonka olisin halunnut. Eikä tuntunut kivalta, kun jouduin hakemaan luokan edestä opettajalta vaateavustuslappua, hän kertoo.

Tiina tiesikin jo varhain, että haluaa elämässään pidemmälle.

– Kun mutsi osti kiertelevältä kauppiaalta tietosanakirjasarjan, luin sen kokonaan läpi. Ajattelin, että minä en jää tänne tamperelaiseen lähiöön, vaan minun pitää hankkia viisautta ja tietoa, jotta pääsen pois. Se antoi tietyn draivin.

Hän uskoo, että tietynlainen lapsuus jättää jäljen ja halun pärjätä omillaan.

– Mielessäni elää koko ajan vahvana ajatus siitä, että rakennan perusturvaa ympärilleni, että minä kykenen ja pärjään ja jaksan. Olen tullut pitkälle ja kivunnut monta porrasta.

Elämän opit

Ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä on elämässään läpikäynyt ihmissuhteiden päättymiseen liittyviä suruja, mutta haluaa uskoa, että on niiden myötä tullut viisaammaksi.

– Eroistani olen oppinut sanomaan ei. En myöskään enää olisi niin kiltti ja hyväuskoinen. Pitää mennä sellaisista tilanteista pois, joissa ei ole hyvä kohti tilanteita, joissa on hyvä olla, Tiina sanoo.

Uskoa rakkauteen hän ei kuitenkaan ole menettänyt.

– Olisi ihan hirveää olla niin kyyninen. Jos huonojen kokemusten jälkeen ei enää uskaltaisi rakastaa, elämä olisi kauhean surullista.

Miltä nuoresta naisesta tuntui muuttaa opiskelemaan Helsinkiin? Pelkääkö Tiina mitään? Mitä hän ajattelee uudesta urastaan elokuvaohjaajana? Lue lisää Me Naisten numerosta 34/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.