Moni Me Naisten kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, ettei aikuisiällä halua muuttaa vanhempiensa luokse asumaan. Erästä lukijaa ajatus kuitenkin houkuttaa: ”Vanhempien luona on maailman turvallisin paikka.”

Kirjailija ja poliitikko Rosa Meriläinen, 41, kertoi viime viikolla Helsingin Sanomissa muuttaneensa vanhempiensa luokse asumaan. Hiljattain eronnut Rosa kertoi olevansa vanhempiensa kanssa hyvin läheinen. Lisäksi hän toivoi pystyvänsä olemaan omalle pojalleen Fransille samanlaisena tukena myöhemmin elämässä.

– Minulle on ollut aina tärkeää, että omat vanhempani eivät ole minulle kuin kavereita tai ystäviä – heidän on oltava enemmän. Aivan kuten toivon, että oma lapseni voi vielä keski-ikäisenä kivuta syliini itkemään ja kertomaan kaiken, missä on epäonnistunut. Siinä minä häntä sitten lupaan silitellä ja rakastaa.

Kysyimme Rosan innoittamina Me Naisten lukijoilta, voisivatko he itse ajatella muuttavansa vanhempiensa luokse aikuisena.

Kyselyyn vastasi reilu 60 ihmistä. Vastaajista 14,8 prosenttia kertoo, että voisi mielellään muuttaa vanhempiensa luo. 39,3 prosenttia vastaajista on valmiita asumaan vanhempiensa kanssa vain hätätilanteessa. Melkein puolet (45,9 prosenttia) vastaajista kuitenkin ajattelee, ettei voisi asua vanhempansa kanssa missään nimessä.

Esimerkiksi näistä syistä vastaajat eivät halua muuttaa vanhempien luo edes hätätilanteessa:

1. Huonot välit

– Äidin ja isän helmoihin palaaminen on jo ajatuksena ihan karmea, koska suhteemme on niin huono. Olen nähnyt painajaisia siitä, että joudun muuttamaan takaisin vanhempien luo, nimimerkki Perhe on parin, 32, kertoo.

Kehno suhde on kyselyn vastaajien yleisin syy sille, miksi he eivät halua muuttaa vanhempiensa luo. Jos jonkun luo on muutettava, he kertovat valitsevansa äidin tai isän kotia mieluummin ystävän kämpän tai asuvansa yksin.

2. Jatkuva holhoaminen

Oman itsenäisyyden menettäminen kauhistuttaa esimerkiksi Cellaa, 48.

– Olen jo melkein viisikymppinen, mutta edelleen he kohdistavat minuun holhoamista. Se johtuu siitä, että olen ainoa lapsi, hän kertoo.

3. Taantumisen pelko

Lapsuudessa opitut roolit voivat seurata ihmistä läpi elämän. Siksi aikuinenkin lapsi voi muuttua lapsuudenkodissaan kitiseväksi kakaraksi, selitti psykologi Marja Kokkonen Me Naisille pari vuotta sitten.

Juuri siitä syystä Kirsi, 26, ei haluaisi enää koskaan muuttaa vanhempiensa luokse.

– Rakastan äitiäni ja isääni yli kaiken, mutta muutun heidän seurassaan teini-ikäiseksi kimittäjäksi, joka paiskoo ovia ja ei osaa käydä itse kaupassa. Jo pari päivän vierailut ovat yhtä tuskaa. Ongelma ei sinällään ole vanhemmissani. Muualla kuin heidän kotonaan käyttäydyn heidän seurassaan ihan normaalisti, hän kertoo.

4. Piintyneet tavat

– Se aikakausi elämää on jo mennyt, ja vaikka nyt tullaan oikein hyvin toimeen, en tiedä, kauanko tulisimme toimeen saman katon alla. Kaikilla on jo omat piintyneet tapansa, kertoo Sm, 50.

5. Se vaan menee niin

Pirjo, 54, ei missään tapauksessa haluaisi asua vanhempiensa luona. Hän ei myöskään toivota omia lapsiaan tervetulleeksi asumaan kotiinsa aikuisena. Syy on napakka:

– On luonnon laki, etteivät lapset asu aikuisena vanhempien kanssa!

6. Epäonnistujan leima?

Tanja, 32, kertoo, että voisi hätätilanteessa nähdä itsensä asumassa vanhempiensa kanssa. Se ei kuitenkaan olisi henkisesti helppoa.

– Periaatteessa muuttaminen ei olisi mikään ongelma, mutta uskon, että kokisin epäonnistuneeni omassa elämässäni, jos joutuisin muuttamaan takaisin lapsuudenkotiin, hän kertoo.

Oi, ihanat vanhemmat!

Vastaajiin joukossa oli myös sellaisia, joiden mielestä vanhempien kanssa asuminen aikuisena on ihan parasta. Tätä mieltä on esimerkiksi Artsu, 58.

– Vanhempien luona on maailman turvallisin paikka! Minulla oli aiemmin kihlattuni kanssa oma huoneisto heidän talonsa yläkerrassa. Se oli todella mukavaa aikaa, ja nautin yhdessä puuhastelusta, hän kertoo.

Erityisesti vanhempansa jo menettäneet vastaajat toivoivat, että saisivat asua vielä heidän kanssaan.

– Asuisin oikein mieluusti vanhempieni kanssa, mutta kumpikin heistä on jo nukkunut pois. Kaipaan heitä kovasti, kertoo Henkku, 50.

”Jotenkin uskon, että kaikelle on aikansa ja kaikki menee aina lopulta jotenkin maaliin”, Rita kuitenkin uskoo. 

Temptation Island -ohjelmasta alun perin tuttu ja Gladiaattorit-sarjassa syksyllä nähtävä pariskunta Aki Manninen, 41, ja Rita Niemi-Manninen, 38, ovat viime aikoina kertoneet useaan otteeseen lapsihaaveistaan.

Kesäkuussa Rita ja Aki kertoivat Me Naisille vaikeuksistaan lapsen saamisen kanssa.

– Kyllä meille tulevaisuudessa mahtuisi juoksemaan sellainen vaaleahiuksinen pieni tyttö, mutta saa nähdä kuinka käy. Vielä emme ole menneet mihinkään hoitoihin, Aki kertoi.

Nyt Rita kertoo lapsihaaveestaan Facebook-sivullaan. Hän myös kertoo miettineensä, alkaako ikä jo painaa liikaa vaakakupissa.

– Ollaan Akin kanssa oltu valmiita vauvalle jo tovin. Putin [pariskunnan koira] on onneksi ihanasti täyttänyt vauvan mentävää rakoa elämässämme. Välillä mietin, että aika on ajanut ohi, kun urheilin ne ”otollisimmat” vuodet tulla äidiksi. Silloin en edes ajatellut lapsien hankintaa, Rita kirjoittaa.

Rita kertoo kuitenkin ajattelevansa, että elämässä kaikella on tarkoituksensa. Voimaa hän saa siitä faktasta, ettei äidiksi tuleminen 38-vuotiaana suinkaan ole mahdotonta.

– Moni ikäiseni ja vielä paljon vanhempi on saanut kokea äitiyden ilon. Jotenkin uskon, että kaikelle on aikansa ja kaikki menee aina lopulta jotenkin maaliin, hän kertoo.

Kirjoituksensa lopuksi hän lähettää halauksia kaikille niille, jotka toivovat lasta.

”Jotenkin uskon, että kaikelle on aikansa ja kaikki menee aina lopulta jotenkin maaliin.”

– Ja teille, joita elämä on siunannut lapsella: olette onnekkaita, Rita muistuttaa.

Kesäkuussa Rita ja Aki kertoivat Me Naisille, että harkitsevat ohjelmaa lapsettomuudesta. 

– Olemme harkinneet jopa tv-ohjelmaa, jossa avaisimme lapsettomuushoitoja ja niihin liittyviä tabuja. Toivomme, että voisimme tarjota vertaistukea tuhansille muille samassa tilanteessa oleville. En ole tämän asian suhteen itsekriittinen. Kun on elämässä menettänyt tarpeeksi, ei osaa pelätä tulevaa. Uskon, että kaikella on tarkoituksensa, Aki kertoi.

Rita julkaisi viikko sitten Instagram-tilillään hymyilevän kuvan puolisonsa kanssa. ”Jos nauru pidentää ikää, me eletään ainakin 100-vuotiaiksi!” hän kirjoittaa.

Toni on viime aikoina antanut puolisolleen Jannikalle kaiken tukensa. Tilanteessa on auttanut se, että Tonilla itselläkin on kokemusta masennuksen voittamisesta.

Apulanta-yhtyeen laulajan Toni Wirtasen vaimo, laulaja Jannika B kertoi heinäkuussa käyvänsä uupumuksen ja väsymyksen takia läpi raskasta elämänvaihetta. Vain elämää -risteilylle keskiviikkona osallistunut Toni kertoi Me Naisille, että pahin on nyt takana.

– Jannika voi hyvin tällä hetkellä, kuten koko perhe, hän sanoi.

Toni on antanut haastavassa tilanteessa vaimolleen kaiken tukensa. Hänellä on itselläkin kokemusta masennuksen voittamisesta.

– Olemme nyt molemmat syvänveden sukelluksen kandidaatteja. Olen ammentanut omista kokemuksistani auttaessani häntä. Olen itse elävä esimerkki siitä, että masennuksen voi voittaa.

”Silloin kun on pussin pohjalla, ei näe sitä suuaukkoa, mutta sieltä on olemassa poispääsy.”

Toni kertoo Jannikan saaneen valtavasti positiivista palautetta sosiaalisessa mediassa puhuttuaan ongelmistaan avoimesti. Ihmiset ovat kertoneet esimerkin voimalla omia kokemuksiaan aiheesta.

– Silloin kun on pussin pohjalla, ei näe sitä suuaukkoa, mutta sieltä on olemassa poispääsy. Ei sinne kenenkään tarvitse jäädä. Ammattiauttajalta saa kuitenkin varmasti parempia neuvoja kuin satunnaiselta rockmuusikolta, hän virnistää.

Salakavala sairaus

Kaksivuotiaan Martta-tytön isä pohtii, ettei puolison huomioiminen aina ole helppoa lapsiperheen pyörityksessä. 

– Tyttö on niin pieni ja vie kaiken huomion, joten sokeuduin sille, miten Jannikalla menee. 

Soimaan itseäni siitä, etten nähnyt riittävän tarkasti häntä, ennen kuin tilanne oli jo pitkällä, hän toteaa.

Toni peräänkuuluttaa sitä, ettei parisuhteessa toista saa pitää itsestäänselvyytenä.

”Muistakaa katsoa toista ihmistä. Masennus tulee hiipien, kuten tässäkin tapauksessa.”

– Muistakaa katsoa toista ihmistä. Masennus tulee hiipien, kuten tässäkin tapauksessa. Yhtäkkiä Jannika ei ollut enää oma, iloinen ja energinen itsensä, hän kuvailee.

Tällä hetkellä Jannika voi Tonin mukaan hyvin ja perhearki rullaa mukavasti.

– Arkemme on pitkälti Martan kanssa oloa. Olen tehnyt 13 levyä ja vasta yhden lapsen, joten en ole valmis vielä luopumaan vauvakuplasta.  Martta kietoi minut pikkusormensa ympärille heti synnyttyään. Sen sodan hävisin heti, Toni naurahtaa.