Viinahyytelön voi naamioida näin terveelliseksi. Kuva: Shutterstock
Viinahyytelön voi naamioida näin terveelliseksi. Kuva: Shutterstock

Tässä ideoita teemabileisiin, kun pelkkä booli ja kaunis sää eivät riitä.

1. Omat festarit

Onko tullut koluttua kaikki Suomen festarit – vai ei yhtään niistä? Festarinnälkäinen luo Facebookiin tapahtuman vetävällä nimellä ja järjestää omat festarit! Kokoa soittotaitoisia tutuista bändi takapihalle, askartele festaripassit ja pane muurinpohjapannu kuumaksi.

Varoitus: Ei ihan simppeli homma (vaikka palkitseekin lopulta). Onko haluttu artisti juuri sinä päivänä vapaana? Tarvitaanko järjestyksenvalvojaa? Varaudu takaiskuihin: pääesiintyjä voi perua keikan viime hetkellä.

2. Jätskijuhlat

Hellehitti! Tässä runsaus on valttia: haali tarjolle mahdollisimman monia jäätelömakuja, karkkeja, kastikkeita ja mitä ikinä vain jäätelöannokseen voi tunkea. Jätskibaarissa jokainen voi tehdä unelmiensa annoksen. Ihania jätskireseptejä löydät täältä.

Varoitus: Varaudu sulavan jäätelön sottaisuuteen.

Lue myös: Tacojäätelö – kesän uudessa herkussa yhdistyvät suolainen ja makea

3. Ysäribileet

Syyksi riittää se, että 90-luku on nyt kuumaa. Laita Haddaway soimaan ja mammafarkut jalkaan.

Varoitus: Jos vieraasi eivät ole eläneet nuoruutensa kukkeimpia vuosia ysärillä, teema ei ehkä kolahda.

Lue myös: 2 miljoonan ökysynttärit! Kardashianit juhlivat 1920-luvun tyylillä - katso kuvat!

4. Syötävän viinan bileet

Miltä kuulostavat viinihyytelö, liköörimuffinit ja jallusushi? Näissä bileissä alkoholi tarjotaan kiinteässä muodossa. Pyydä vieraita tuomaan oma erikoinen luomus ja nauttikaa makuelämyksistä. Katso hyytelökakkushottien resepti täältä.

Varoitus: Voihan ällötys.

5. Huonon viinan bileet

Jokainen tuo mukanaan kaapin perälle unohtuneen pullon, joka on syystä jäänyt sinne. Tuomisia maistellaan sokkona ja niistä äänestetään hirvein litku. Kamalimman pullon tuonut saa palkinnoksi jotain yhtä etovaa tavaraa. Kisavinkki: Kuka tuo ensimmäisenä vajaan Pisang Ambon -pullon?

Varoitus: Pahoinvointia on aika vaikea välttää.

Vinkki! Jos huono viina ei kiinnosta, tee kesän trendidrinkki Hugo. Reseptin löydät täältä.

6. Pikkujoulut

Enää viisi kuukautta jouluun! On siis aika pukea tonttulakit, laittaa joulutortut pöytään ja tingeltangelit soimaan. Saa antaa myös lahjoja! Paras pukkiasu palkitaan.

Pikkujoulujen terveellisimmät drinkit löydät täältä.

Varoitus: Onkohan edellisestä joulusta kuitenkin liian vähän aikaa? Miltä kinkku ja lanttulaatikko maistuvat helteellä? Tai mistä niitä edes saa?

7. Karaokeilta

Karaokevehkeet olkkarin nurkkaan ja mikki kiertämään. Jos ei halua laulaa, voi toimia tuomarina. Illan mittaan voi kisailla vaikka laulamalla biisejä eri tyyliin: balladit hevinä ja humpat räppinä. Komeimman pop-oopperan kajauttaja saa Waltteri Torikka -palkinnon!

Varoitus: Naapureita on hyvä varoittaa etukäteen. Tai kutsua mukaan.

Vinkki! Onko laulutaitosi ruosteessa? Ääni se on variksellakin! Kokeile viserryskaraokea! Suomen Luonnon sivuilla on ainakin 19 lintukaraokevideota.

8. Tule sellaisena kuin et ole -juhla

Pyydä vieraita saapumaan paikalle sellaisena kuin he eivät ole. Asuksi käy siis mikä tahansa paitsi se tavallinen siviilivaatetus. Iltaan saa syvällisempää tasoa, kun keskiyön jälkeen aloittaa keskustelun siitä, miten kukin päätyi asuvalintaansa.

Varoitus: Asuvaihtoehtoja on niin monia, että se voi tuskastuttaa.

9. Somepaasto boot camp

Eteiseen laitetaan kori, johon vieraat pistävät puhelimensa. Ei Instagramia, Facebookia tai Snapchatia – vain ihmisiä ja hauskanpitoa. Aika nostalgista, eikö?

Varoitus: Voi aiheuttaa outoa oloa, ärtymystä, vieroitusoireita ja hiljaisia hetkiä. Onko bileitä edes tapahtunut, jos niitä ei tallenna sosiaaliseen mediaan?

10. Perusbileet

Aina ei jaksa kikkailla. Kaverit paikalle, hyvää ruokaa ja juomaa ja pitkä ilta! Tärkeintähän kuitenkin on hyvä seura.

Onko sinulla kokemuksia hauskoista teemabileistä tai haluaisitko järjestää sellaiset? Jaa ideasi kommenttikentässä!

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Tuleva ruumis

Miten olisi syötävän viinan bileet tai pikkujoulut? 10 uutta ideaa kesäbailuihin

Lusikalla syötävä viina on vuosikymmeniä vanha keksintö. Itse tutustuin siihen 1980-luvulla. Pahaa oli ja täysin järjetöntä, ja mitä tulee juhlimiseen, sitä voi mainiosti tehdä fiksumminkin kuin syömällä liivatteella kakkuvuuassa hyydytettyä kossua. No, minä olenkin muinaisjäänne ja kokenut kaiken paitsi oman kuolemani. Odotan sitä innolla.
Lue kommentti

Kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa, Rintamäkeläiset sai murskavoiton. Nyt odotus palkitaan.

IS TV-LEHTI: Rintamäkeläisten ensimmäinen jakso nähtiin vuonna 1972. Silloin TV2 marssitti ruutuun kaksi pientilallisperhettä, Rintamäet ja Honkoset, joiden elämää seurattiin maaseudun murrosaikana.

Kansa ihastui arkirealistiseen sarjaan, ja vuonna 1975 sitä seurasi 900 000 katsojaa. Sarjan perään on haikailtu myöhemminkin. Rintamäkeläiset sai murskavoiton, kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa. Silloin sarjasta nähtiin joulujakso vuodelta 1973.

Sotajuttuja ja pikku riitoja

Rintamäkeläiset loi Reino Lahtinen, joka oli aiemmin käsikirjoittanut toista suosittua tv-sarjaa eli Heikkiä ja Kaijaa. Rintamäkeläisten pääosiin valittiin Heikistä ja Kaijasta tutut näyttelijät Veijo Pasanen, Sirkka Lehto, Eila Roine ja Antti Haljala.

Sarjan henkilöt istuvat tyypillisesti kahvipöydässä ja keskustelevat milloin mistäkin. Keskusteluista syntyy usein riidanpoikanen.

Antti Rintamäki ja Veikko Honkonen ovat sotaveteraaneja, joten usein esillä on toinen maailmansota. Antin ja Veikon sotajutut perustuvat pitkälti käsikirjoittaja Reino Lahtisen omiin sotakokemuksiin.

Välillä puhutaan tietysti ihmissuhteista ja lipsahdetaan reilusti juoruilun puolelle. Tässä kunnostautuu erityisesti Helmi Honkonen. Helmiä näytellyt Eila Roine kertoi muutama vuosi sitten Studio55:lle nauttineensa roolistaan.

– Sain olla niin peruskateellinen, suomalainen ämmä kuin ikinä vaan. Ja minullahan oli paljon esikuvia, ja useat esikuvista sanoivat, ettei tuollaista ihmistä voi ollakaan. En maininnut, että esikuvani puhuu juuri, Roine sanoi nauraen.

Särmikkään sanailun lisäksi kansaan vetosi sarjan ajankuva. 1970-luvulla elettiin rakennemuutosta, jolloin perinteinen elinkeino maanviljely oli vaakalaudalla. Honkoset myyvätkin tilansa ja muuttavat rivitaloon kirkolle.

Politiikkaa ruudun täydeltä

Lisäksi vuosikymmenen puoluepolitisoitunut ajan henki näkyy vahvasti Rintamäkeläisissä. Antti on vennamolainen, Veikko demari ja sivuhenkilöissä on kommunisteja, kokoomuslaisia sekä kepulaisia. Poliittiset näkökannat leimahtavat yhteisiä asioita hoidettaessa, kuten meijerikysymysten äärellä.

Yhteiskunnallisista näkökulmista huolimatta sarjasta ei puutu komediallisia elementtejä. Ne nivotaan arkisiin asioihin: kun Honkoset ovat lähdössä juhliin, Veikon haisevista sukista ja likaisesta aluspaidasta saadaan aikaan kunnon suukopu.

Rintamäkeläiset, 10.8. alkaen Yle Areena

 

 

 

Vierailija

Tänään tv:ssä: Muistatko vielä Rintamäen Antin? Suomalaisten suosikkisarja palaa ruutuun

Kiva kun pakkoverorahojani suunnataan oikein ja saan katsella mustavalkoista nostalgiaa loppumattomana virtana, sellaista jonka olisi voinut sinne areenaan tunkea ihan ilman kyselyjäkin. Olisihan se vallan kauheaa jos joutuisi katsomaan vaikka jotain hittisarjoja kuten vaikka Game of thronesia jne ja pysyisi ehkä aavistuksen ajan hermolla... Noh, tärkeintähän on kuitenkin, että ne lukuisat pikkuiset herrat/rouvat saavat elää mukavaa yltäkylläistä elämäänsä ylellä onnellisena elämänsä loppuun...
Lue kommentti

Näyttelijä Eija Vilpas on huomannut, että nauraminen on terapeuttista.

Näyttelijä Eija Vilpas täytti vastikään 60 vuotta. Tämän olen oppinut -haastattelussaan hän kokee, että vielä on paljon tehtävää.

–Haluaisin opetella suunnistamaan. Viihdyn metsässä, mutta en uskalla mennä vieraaseen metsään edes kompassin ja kartan kanssa, koska minulla on niin onneton suuntavaisto. Ruotsin-laivallakin hytin löytäminen on aivan mahdotonta, kansansuosikki nauraa.

Ikääntyessään Eija kokee palanneensa nuoruuteensa: hän asuu taas yksin, ja perhearjen pyörittäminen on ohi. Kolme lasta ovat jo aikuisia. Seurana asuu kaksi koiraa ja kissa.

–Ystävien kanssa nauraminen on minulle tärkeää. Pitää jutella vakaviakin, mutta nauraminen on hirveän terapeuttista. Ajattelen, että kerran päivässä pitäisi nauraa oikein kunnolla, Eija sanoo.

–Ihmissuhteeni ovat aika pysyviä. Entisen miehenikin, Ville Virtasen, kanssa olemme hyviä kavereita. Ihmissuhteet voivat säilyä, vaikka elämäntilanteet muuttuvat.

Mitä Eija kertoo uskostaan? Entä 30 vuoden urastaan ”samalla raksalla”? Miten äitiys muuttuu ikääntyessä? Lue Eijan haastattelu Me Naisten uusimmasta numerosta 32/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.