Silloin kun ei Mervi tai Marko ehdi itse kokata, perheen suosikkivalmisruoka on gluteenittomat kalapuikot tai falafelpullat ja pakastetut porkkana- ja palsternakkatikut ranskalaisten korvikkeena. Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Yhä harvempi perhe syö yhdessä joka päivä. Kävimme kolmessa kodissa päivällisaikaan. Mitä pöytään katetaan ja mistä puhutaan?

Ekoperhe: luomua & lähilihaa

Mervi Kumpulainen, akupunktiohoitaja, hieroja ja kiinalaisen lääketieteen asiantuntija. Marko Kupari, myymäläpäällikkö. Miro Kupari, ekaluokkalainen. Palokka, Jyväskylä.

– Otatko vettä vai kauramaitoa? Mervi Kumpulainen kysyy Miro Kuparilta, jolla on vähän vaikeuksia istua aloilleen ruokapöydän ääreen. Samaan aikaan pitäisi vastata uuteen puhelimeen ukille, että soittaa myöhemmin, esitellä tehtyjä läksyjä ja kertoa koulupäivästä. Koulukirja lentää olan yli kaaressa olohuoneen puolelle.

– Tämä perheen ruokahetki ei vilkkaan muksun kanssa ole aina niin ruusuinen, Mervi nauraa.

Marko Kupari kurkkaa keittiössä liinan alla nousevaa ruistaikinaa.

– Kunnollinen, hiivaton täysjyväruisleipä on aika kallista. Ollaan nyt muutama vuosi tehty leipä itse luomujauhoista.

Kumpulainen-Kuparin perheessä syödään joka päivä yhdessä kaksi kertaa: aamulla puuro ja vanhempien työpäivän jälkeen päivällinen.

– Ruoka ei ole vain vatsantäytettä, vaan siihen liittyy sosiaalinen aspekti, jakaminen ja ruuan kunnioittaminen. Nykypäivänä yhteistä aikaa perheen kanssa on liian vähän. Ruokapöydässä siihen on tilaisuus, Mervi sanoo.

Samalla perheen ekaluokkalaiselle kerrotaan, ettei ruoka ole itsestäänselvyys eivätkä kaikki voi valita, mitä syövät.

– Ehkä kaikkein tärkein eettinen asia meille on, ettei ruokaa haaskattaisi ja heitettäisi pois.

”Olen tajunnut, ettei tarvitse vetää mitään lihakuuria, että jaksaa käydä punttisalilla.”

Mervin lapsuudenkodissa syötiin yhdessä joka päivä ja puhuttiin samalla päivän asiat, myös murheet.

– Välillä äiti kyselemällä kyseli, mikä mieltä painoi, kun näki sen päällepäin. Sitten oli hyvä mieli, kun sai puhuttua.

Siivouksen sijaan ruokahetkiä

Mervi tutustui luomuruokaan 1990-luvun puolivälissä asuessaan Saksassa, ja lähes kaikki perheen ruoka on luomua tai eettisesti lähellä tuotettua.

– Itse heräsin parisuhteessa kiinnostumaan ruuan alkuperästä. Olen tajunnut, ettei tarvitse vetää mitään lihakuuria, että jaksaa käydä punttisalilla, Marko sanoo.

Tänään on ruokana pizzaa. Sen on saanut valita Miro, joka purskauttaa pizzapalansa päälle luomuketsuppia.Yleensä arkiruoka on kasvispainotteista.

– Kolme neljä kertaa viikossa syödään lihaa tai kalaa, muuten kasviksia, Marko arvioi.

Molemmat vanhemmat joutuvat tekemään kerran pari viikossa iltaisin töitä. Siksi kaikki ylimääräiset iltamenot on jätetty pois, jotta yhteiselle ruokahetkelle jäisi mahdollisimman usein aikaa.

– Emme myöskään tuunaa ja puunaa kotia koko ajan. Omiin liikuntaharrastuksiin käytetään aamuaikaa.

Kilautus lähitilalle

Mervi on päävastuussa arkiruuasta. Raaka-aineet valikoituvat sesongin mukaan. Rivitaloyhtiössä on kellari, jonne säilötään turpeeseen luomujuureksia ruokapiiristä ja Mervin äidin kotipaikasta Savosta. Mervin isän naapurista Iisalmesta perhe saa kotimaista järvikalaa, valmiiksi vakuumiin pakattua haukea ja kuhaa.

” Pidän aika tarkkaa kirjaa ruokakuluista. Maksimissaan menee 700 euroa kuussa.”

Mervi ei epäröi soitella lähitiloille ja kysellä, voiko tulla ostamaan ruokaa.

– Mervi suunnittelee ruuat tosi hyvin, meillä ei käytännössä mene mitään hukkaan, Marko kehuu.

– Pidän aika tarkkaa kirjaa ruokakuluista. Maksimissaan menee 700 euroa kuussa. Välillä mietin, miten Mervi pystyy siihen, eikä me todellakaan syödä huonosti.

Pizzapalat ovat kadonneet lautasilta, ja niin on pöydästä ajat sitten kadonnut Mirokin. Pian poika sujahtaa taas keittiöön kyselemään jälkiruokaa. Äiti menee kaivelemaan pakastinta.

– Kesällä on syöty aika usein jäätelöä arkenakin. Ja tämä ei nyt ole luomua!

 


Päivällispizza Kumpulainen-Kuparien tapaan.
Päivällispizza Kumpulainen-Kuparien tapaan.

Kumpulainen-Kuparien pöydässä

Tänään: Pizza, jossa ruisjauhopohja, jonka seassa luomuvehnäjauhoja ja luomurypsiöljyä. Paseerattua luomutomaattia, lähitilan luomupihvilihaa, luomusuippopaprikaa, oman pihan kesäkurpitsaa ja luomugoudaa. Mausteetkin osin luomua.

Tavallisesti: Juures- ja linssikeitot ovat vakiovalikoimaa. Makaronilaatikko tehdään spelttimakaronista soijamaitoon, ja lähilihan lisäksi sinne upotetaan porkkanaa ja lehtikaalia.

 

Markettiperhe: pikapastaa & porukkapäivällisiä

Sanna Aho, kalusteartesaani, verhoilija. Kimmo Aho, lehtori. Peppi, 13, Elli, 10, ja Anni, 8, Aho. Lohikoski, Jyväskylä.

– Onko Annia näkynyt, Kimmo Aho kyselee ja puolittaa sämpylöitä. Kello on jo reilusti yli puoli kuusi, ja kohta Pepillä alkavat cheerleading-treenit. Sitä ennen on syötävä.

Pian Anni ilmestyy ulko-ovelle. Tässä naapurustossa kuljetaan rennosti huushollista toiseen.

– Joskus meillä on ruoka-aikaan joka lapsella kaveri kylässä, Sanna kertoo.

Ahojen ison keittiönpöydän ääreen kyllä mahtuu porukkaa.

– Teen yleensä ruokaa sen verran, että siitä riittää ylimääräisille syöjille. Meille voi aina tulla syömään, arkiruokavastaava Kimmo sanoo.

Vanhempien työajat ovat sen verran säännölliset, että perhepäivällinen onnistuu yleensä ilman säätöä. Ahoilla syödään suomalaisittain myöhään, usein lähempänä iltaseitsemää.

– Eniten haastetta on saada lapset kavereilta ja menoistaan paikalle.

Tänään ruokana on ”hamppareita”.

– Tämä on vähän tällainen keräilyeräruoka. Jääkaapissa oli jauhelihapihvejä, jotka piti syödä pois.

Syömisen yhteydessä puhutaan, tai ainakin yritetään puhua, päivän tapahtumat.

– Toiset kertovat enemmän, toiset vähemmän, Sanna nauraa.

Yhdessä syöminen on vanhempien mielestä tärkeää myös siksi, että siinä opetellaan samalla pöytätapoja ja otetaan muut perheenjäsenet huomioon. Perheen kesken käydään myös yhdessä ravintolassa opettelemassa, miten siellä käyttäydytään.

Ei paineita nirsoilusta

Ruokanirsoilusta ei perheessä oteta paineita. Sanna ei lihan lisäksi syö mielellään kaaleja, Elli ei tykkää kalasta eikä Anni omien sanojensa mukaan tykkää mistään. Pöydästä kukin ottaa lautaselleen mitä haluaa.

– Peppi ja minä tykättäisiin perunamuussista, mutta sen tekemiseen menee arkena liikaa aikaa, Kimmo harmittelee.

”Minä olen meidän perheen kaikkiruokainen, aivot ja munuaisetkin menee.”

– Itse tykkäisin syödä keittoja, lapset taas ei oikein tykkää mistään keitoista, Sanna nauraa.

Kimmo haluaisi tehdä perheelleen enemmän kalaa, mutta muut perheenjäsenet eivät innostu.

– Minä olen meidän perheen kaikkiruokainen, aivot ja munuaisetkin menee.

Ahojen ruokaostokset hoidetaan perusmarketeissa, Lidlissä, Citymarketissa ja lähinnä olevassa Minimanissa. Ruokamenoista he eivät pidä kirjaa.

Elli röyhtäisee kuuluvasti.

– Elli! Sanna sanoo.

– Se oli kohteliaisuus!

 


Itse tehty hamppari.
Itse tehty hamppari.

Ahojen pöydässä

Tänään: Hampparit eli Kimmon tekemät sämpylät, joiden kanssa aiemmin tehtyjä jauhelihapihvejä, salaattia, pekonia, tomaattia, suolakurkkua, majoneesia ja ketsuppia.

Anni laittoi sämpylän väliin vain ketsuppia, salaatinlehden ja tomaatinviipaleen. Sanna ei syö lihaa, joten hänen hampurilaisensa täytteeksi löytyi jääkaapista lohenpala.

Tavallisesti: Useimmiten arkena on pastaa. ”Pasta on tylsää ruokaa, mutta se on nopeaa ja kelpaa kaikille”, Kimmo sanoo. Kesällä perheen pastoihin saadaa vaihtelua, kun Kimmo maustaa pastan omassa pihassa kasvavalla salvialla.

 

Afganistanilaistaustainen perhe: pilauta ja nakkikeittoa

Mir Masiullah Wayezy, ravintolayrittäjä. Nushin Wayezy, opiskelija. Tabasum, 9, Baaset, 6, ja Benjamin, 3, Wayezy. Kangaslampi, Jyväskylä.

Isä Mir Masiullah pitää ravintolaa Jyskässä, äiti Nushin kokkaa kotona. ”Yleensä lapset karkaavat pöydästä heti kun ovat syöneet”, Nushin sanoo.

– Kysytpä keneltä tahansa afgaanilta, lempiruoka on aina riisi ja liha, nauraa Nushin, ja kauhoo painekattilasta valkoiselle tarjoilulautaselle riisiä ja lihaa, pilauta.

– Tämä on niin perinteinen afgaaniruoka kuin voi olla, ja tätä on aina oltava, jos tulee vieraita tai sukulaisia syömään.

Kolmevuotias Benjamin istuu pöydän päässä haarukka ja veitsi tanassa. Omakotitalon keittiöön kuuluu, kuinka poikien huoneessa raikaa Risto Räppääjä.

– Meille on tosi tärkeää, että ollaan ruokapöydässä yhdessä. Siinä vaalitaan meidän kulttuuria ja perinteitä, ja toivon, että lapset oppivat saman tavan aikuisina, Nushin sanoo.

Ihan joka päivä koko perhe ei pääse yhdessä ruokapöytään, sillä Mir Masiullah on töissä ravintolassaan myös perheen ruoka-aikaan.

Kun kaikki ovat koolla, suunnitellaan kyläilyjä ja puhutaan paitsi omista myös tuttavien kuulumisista. Ja ruuasta.

– Kerron perheelle, jos olen löytänyt netistä tai lehdestä jonkin uuden suomalaisruuan reseptin ja varoitan, että aion nyt kokeilla tällaista. Ettei tarvitse ihmetellä, jos se ei ensimmäisellä kerralla onnistu.

Nushin käy kerran viikossa ruokakaupassa. Hän arvelee, että viisihenkisen perheen ruokiin kuluu noin 900 euroa kuussa.

” Jälkiruuaksi teen melkein aina jotain suomalaista, rahkaa tai kiisseliä.”

Mikä on lasten lempiruoka?

– Saanko minä vastata? yhdeksänvuotias Tabasum kysyy.

– Nakkikeitto.

Lapset syövät päiväkodissa ja koulussa suomalaisia perusruokia, ja ne ovat myös Wayezyn perheen ruokalistalla.

– Fifty-fifty syödään suomalaisia ja afgaaniruokia. Jälkiruuaksi teen melkein aina jotain suomalaista, rahkaa tai kiisseliä, Nushin sanoo.

– Varsinkin silloin, jos tulee afgaanivieraita. Haluan, että he saavat maistaa jotakin erilaista.

Lapsille maistuvat kaikki ruuat.

– Paitsi silloin, kun ovat kipeinä.

Turshia sukulaiselta

Baaset ei halua syödä valkoiselta lautaselta ja häipyy pöydästä. Muut jatkavat syömistä.

– Älä mun huoneeseen mene, mene omaasi! Tabasum huutaa.

Baaset palaa hetken päästä ja saa pilaunsa Angry Birds -lautaselta.

Pilaun lisäkkeenä syödään turshi-nimistä kasvissäilykettä, jossa on kasviksia, chiliä ja etikkaa. Sitä tekee Nushinin sukulainen, ja se sopii pilaun kanssa kuin nenä päähän.

Tabasum kippaa lautaseltaan lihanpalat isän lautaselle. Isä haarukoi ne tottuneesti suuhunsa.

 


Wayezyien pilau.
Wayezyien pilau.

 

Wayezyien pöydässä

Tänään: Pilauta. Liha oli luullista lammasta ja riisi vähän basmatiriisiä muistuttavaa pamir-riisiä. Pilaussa oli porkkanaa ja rusinoita, lisukkeena salaattia ja maustamatonta jogurttia.

Tavallisesti: Suomalaisista ruuista pinaattikeitto ja -letut, makaronilaatikko, spagetti ja jauhelihakastike, lihapullat ja perunamuussi.

Mieli tekisi useammin

Suomalaiset syövät yhä harvemmin yhdessä, mutta haluaisivat tehdä sitä paljon useammin.

Maailman terveysjärjestön WHO:n kyselyssä vuonna 2009 selvisi, että Suomessa syödään yhdessä harvemmin kuin muissa teollisuusmaissa. Selityksinä olivat niin vaihtelevat työajat, perheen harrastukset kuin erilaiset ruokamieltymyksetkin.

Suomessa kokoontuu yhdessä syömään useimmiten perhe, jossa on alle 12-vuotiaita lapsia.

91 prosenttia pitää yhdessä syömistä hyvänä tai tavoiteltavana asiana, mutta vain puolet perheistä venyy siihen päivittäin, selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta.

Yhteiset ruokahetket näyttäisivät olevan yhteydessä muun muassa parempaan työkykyyn, terveyteen ja henkiseen jaksamiseen.

Yhdessä syöminen on yksi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden teemoista.

Norjalainen Viljar Hanssen palaa heinäkuun 2011 tunnelmiin Utøyan saarelle. Silloin 17-vuotias nuorukainen haavoittui vakavasti joukkomurhaajan luodeista.

IS TV-LEHTI: Tavattoman hieno ruotsalainen keskusteluohjelma Elämä käännekohdassa (När livet vänder, 2013–2016) koskettaa syvältä. Toimittaja Anja Kontorin juontamassa sarjassa kuullaan tarinoita ihmisiltä, joiden elämä on muuttunut kokonaan, eikä mikään ole enää ollut itsestään selvää.

Anja Kontor antaa vieraalleen tilaa kertoa ja kysyy hienovaraisesti oikeat kysymykset oikeaan aikaan. Sekä haastattelija että haastateltava ovat vahvasti läsnä, joten puolituntisia keskusteluja kuuntelee herpaantumatta. Keskustelun lomassa pysähdytään hetkeksi, jolloin tunnelmallisten maisemakuvien ja kauniin musiikin äärellä voi hetken hengähtää.

Vaikka oma henki oli veitsenterällä, pojan tärkein huolenaihe oli 13-vuotias pikkuveli Torje.

Kahdeksanosainen uusi kausi valmistui viime vuonna. Kauden ensimmäinen haastateltava on norjalainen Viljar Hanssen, joka palaa heinäkuun 2011 tunnelmiin Utøyan saarelle. Silloin 17-vuotias nuorukainen haavoittui vakavasti joukkomurhaajan silmittömässä tulituksessa. Hänet merkittiin ensin kuolleeksi, mutta onneksi joku oli huomannut pojan olevan hengissä. Viljar kertoo analyyttisesti sinnittelystään. Vaikka oma henki oli veitsenterällä, pojan tärkein huolenaihe oli 13-vuotias pikkuveli Torje. Pikkuveljeään suojellessaan Viljar sai viisi osumaa.

Viljar Hanssenin kertomus kauhunhetkistä on niin kamala, että sitä olisi vaikea kuunnella, jollei nuorimies olisi niin rauhallinen. Hän kertoo myös viikkoja kestäneestä kamppailustaan kuolemaa vastaan ja kohtaamisestaan oikeussalissa joukkomurhaaja Breivikin kanssa.

Elämä käännekohdassa, Fem ma klo 18.30

Koomikko kertoo Facebookissaan olevansa vaikeasti selitettävässä baarisuhteessa joidenkin tamperelaisten ravintoloiden kanssa. 

Pitkään yhdessä olleet Rosa Meriläinen, 41, ja Simo Frangén, 53, kertoivat toissa viikolla eroavansa. Entinen pari kertoi yhteisessä tiedotteessa liittonsa päättyneen ”musiikillisiin erimielisyyksiin”.

Viime viikolla Rosa kertoi muuttaneensa väliaikaisesti vanhempiensa luokse asumaan. Sunnuntaina hän vahvisti Anna-lehdelle, että seurustelee tällä hetkellä toimittaja Tuomas Murajan kanssa. Sunnuntai-iltana sekä Rosa että Tuomas merkitsivät Facebookiin, että ovat parisuhteessa.

Myös Simo on päivittänyt suhdetilanteensa Facebookissa. Lauantaina hän merkitsi olevansa ”baarisuhteessa”.

– Simo Frangén on baarisuhteessa joidenkin tamperelaisten ravintoloiden kanssa. (Vaikeasti selitettävä baarisuhde), Simo kirjoittaa.

”Vaikeasti selitettävän baarisuhteen” konsepti on herättänyt koomikon seuraajissa hilpeyttä.

– Etkö osaa päättää, mikä baari olisi se, jonka kanssa voisi jakaa loppuelämänsä? Mieti vaikka, mikä on luotettavin, ei petä koskaan, on aina valmis jakamaan murheesi ja tuottaa eniten mielihyvää? eräs pohdiskelee nauruhymiöiden kera.

Tähän Simo vastaa omalla kysymyksellään:

– Vaikea kysymys on myös se, kumman pitäisi tehdä aloite, minun vai baarin?

”Vaikea kysymys on myös se, kumman pitäisi tehdä aloite, minun vai baarin?”

Myös baarisuhteen ”turvallisuus” on nostettu päivityksen alla esiin.

– Mitä sillä turvallisuudella tarkoitetaan? Kun minä menen baariin vähäksi aikaa istumaan, niin en minä aina sinä aikana käytä kondomia, Simo heittää.

Lisäksi hän tokaisee, että ehkä hänen on parasta mennä baarisuhdekurssille tai baarisuhdeterapiaan. Eräs kommentoija kertoo, että baarisuhde on hänen mielestään suhteista paras.

– Baarisuhde ei petä. Se on ollut minullakin ainoa kestävä suhde.

Huippumalli haussa -ohjelman uusi juontaja, malli Maryam Razavi seurasi kahden vuoden ajan 16-vuotiasta Olivia Orasta ja tämän elämää Instagramissa.

Mallina tunnettu, hiljattain uudeksi Huippumalli haussa -ohjelman juontajaksi valittu Maryam Razavi on ohjannut dokumentin The Perfect Selfie. Hän ja ohjaaja-kuvaaja Jenni Salonen seurasivat kahden vuoden ajan taidemaalari Johanna Oraksen tytärtä Olivia Orasta, joka oli kuvausten alkaessa 16-vuotias.

Dokumentissa tutkitaan Olivian suhdetta sosiaaliseen mediaan, erityisesti Instagramiin. Sen on tuottanut Mikko Leppilampi.

– Minua kiehtoo tietää, miltä tuntuu kasvaa aikuiseksi, kun koko maailma katsoo. Siinä täytyy olla aivan hirveät paineet. Nykymaailma on teineille somen takia raaempi kuin omassa nuoruudessani. Instagram-feedejä selatessa on varmaan aika riittämätön olo, kun oma arkielämä ei näytä samalta, Maryam pohtii.

Maryamin mielestä Instagramin ja Snapchatin tarkoitus on tuottaa iloa, mutta mitään oikeaa ja aitoa niissä ei itsestä jaeta.

”Somessa otetaan kantaa, muttei näytetä omaa surua ja epävarmuutta.”

– Some on uusi 15 minuuttia julkisuudessa. Siellä kaikki on mielivaltaista – siitä ei saa otetta, sillä se on tavallaan todellisuutta muttei kuitenkaan. Some on esteettinen paikka, jossa otetaan kantaa, muttei näytetä omaa surua ja epävarmuutta. Olen onnellinen, että sain itse kasvaa aikuiseksi ilman sitä.

Ei filttereille

Maryam itse käyttää Instagramia eniten työvälineenään, sillä mallina ja stylistinä työskennellessä kuvat puhuvat puolestaan.

– Instagramissa jaan mielelläni sisältöä, joka toivottavasti ilahduttaa muita arjen keskellä, kuten inspiroivia sitaatteja ja kauniita kuvia. Filttereitä en käytä. Muutenkin jaan paljon behind the scenes -kuvia ja yksittäisiä hetkiä, jotka eivät ole tarkkaan suunniteltuja ja rakennettuja.

Somekanavat ovat Maryamille myös keino tutustua etukäteen esimerkiksi uuteen valokuvaajaan ja tämän kuvaustyyliin.

– Tajuan kyllä niitäkin, jotka eivät halua olla esimerkiksi Facebookissa, sillä ymmärrän yksityisyyden arvon. Nämä ovat veteen piirrettyjä viivoja.

The Perfect Selfie DocPoint -dokumenttielokuvafestivaaleilla perjantaina 27.1.

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

 

VESIMIES

On aika toimia. Tarjoa apuasi pulaan joutuneelle. Sinulla on jalat tiukasti maan pinnalla ja osaat suhtautua asioihin kylmän rauhallisesti.

 

KALAT

Älä jätä mitään puolitiehen tänään. Joku yrittää sekaantua asioihisi turhan innokkaasti. On aika lopettaa taakse vilkuileminen.

 

OINAS

Lähde liikkeelle. Nyt ei ole aika pyöritellä peukaloita. Satsaa kaikkesi projektiin, joka on lähellä sydäntäsi ja onnistut taatusti.

 

HÄRKÄ

Ole sinnikäs ja aja suunnitelmasi perille asti. Pelkkä puhe ei vie kovin pitkälle. Pidä omaisuuttasi silmällä ja panosta hyvinvointiisi.

 

KAKSONEN

Mieti tarkkaan, mitä olet tekemässä. Älä hyppää pää edellä tuntemattomaan, ellet ole selvittänyt ensin taustoja. Kaikki eivät kannata uutta ideaasi.

 

RAPU

Muista kommunikoida avoimesti. Ole kuulolla ja ota läheistesi mielipiteet huomioon päätöksissäsi. Rakkauselämääsi on luvassa onnellinen käänne.

 

LEIJONA

Seuraa sydäntäsi ja panosta kaikkesi peliin. Lähde liikkeelle, kysele neuvoja ja pysyttele ajan tasalla siitä, mitä ympärilläsi tapahtuu.

 

NEITSYT

Älä pidä ketään itsestäänselvyytenä. Tunteet kuohahtavat tänään helposti, kun epävarmuus iskee. Kommunikoi rauhallisesti ja selkeästi.

 

VAAKA

On aika nauttia ystävien seurasta ja selvittää pois tieltä asia, joka vaatii käsittelyä. Ole valmis satsaamaan yhteisiin projekteihin. Kanna vastuusi.

 

SKORPIONI

Mysteeri on sinulle hyväksi. Kokeile jotain uutta ja solmi ystävyyksiä nyt, kun vedät ihmisiä puoleesi. Haasteet kasvattavat sinua.

 

JOUSIMIES

Luvassa on vastalauseita. Et ehkä ole ollut täysin rehellinen tunteistasi puhuessasi. Älä kiirehdi tekemään johtopäätöksiä.

 

KAURIS

Älä syöksy ääripäihin. Kaikki sujuu hyvin, kunhan pysyttelet kultaisella keskitiellä. Sulje välillä korvasi muiden puheilta kokonaan.