Älykön vikaa ihan selvästi, tosin huonotuulisuus ei sovi kuvaan. Kuva: Shutterstock
Älykön vikaa ihan selvästi, tosin huonotuulisuus ei sovi kuvaan. Kuva: Shutterstock

Neropatille mikään aihe ei ole liian arka vitsailtavaksi.

Alla on sarjakuvapiirros supersuositulta islantilaiselta Hugleikur Dagssonilta.

Naurattaako?

Kyseinen sarjakuva on hyvä esimerkki mustasta huumorista, jossa vitsiä väännetään mahdollisimman kipeistä aiheista. Kaikkia tyylilaji ei naurata, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan mustasta huumorista nauttivat etenkin älykkäät ihmiset.

The Guardian kirjoittaa wieniläisyliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jossa arvioitiin 156 ihmisen mustan huumorin ymmärrystä sekä sitä, kuinka viihdyttävänä tutkittavat synkkiä vitsejä pitivät. Aineistona käytettiin saksalaisen Uli Steinin sarjakuvia. Tutkimuksen julkaisi Cognitive Processing.

Lisäksi tutkittiin osallistujien kielellistä sekä nonverbaalista älykkyyttä ja selvitettiin heidän mielialansa, taipumuksensa aggressioon ja koulutustaustansa.

Huumori uppoaa hyväntuuliseen

Tutkimustulosten perusteella koehenkilöt voitiin jakaa kolmeen ryhmään. Ne, joilla oli kaikkein ”sairain” huumorintaju, pärjäsivät parhaiten älykkyystesteissä ja heillä oli muita parempi koulutus. Mustan huumorin ystävät saivat alhaiset tulokset aggressiosta ja huonotuulisuudesta.

Ne, joilla oli kaikkein ”sairain” huumorintaju, pärjäsivät parhaiten älykkyystesteissä.

Toisessa ryhmässä oli ihmisiä, jotka ymmärsivät vitsit kohtuullisen hyvin, mutta nauttivat niistä vähiten. Älykkyystesteissä he saivat keskivertotulokset. He olivat kaikkein pahantuulisimpia ja aggressiivisimpia.

Kolmannessa ryhmässä vitsit ymmärrettiin hyvin, mutta ne upposivat paremmin kuin kakkosryhmään. Tähän ryhmään kuului pääosin hyväntuulisia, maltillisen aggressiivisia ihmisiä.

Tutkimusryhmää johtaneen Ulrike Willingerin mukaan tuloksista voi päätellä, että musta huumori on aivoille monimutkainen tiedon prosessointitehtävä, jossa huonotuulisuus ja aggressio saattavat vaikeuttaa ihmisten kykyä ymmärtää vitsiä.

The Guardian kirjoittaa, että aiempien teorioiden mukaan musta huumori on ollut turvallinen keino päästä eroon aggressiosta, mutta tuoreet tutkimustulokset väittävät toista – mustaa huumoria rakastavat eivät olekaan sadistisia yrmyjä, vaan aika rentoja tyyppejä.

Juttua muokattu 21.4.2017 klo 18.15: kieliasua tarkennettu.

Rauhaa ja enemmän mustaa huumo...

Mitä mustempi, sen fiksumpi – huumorintajusi kertoo, oletko älykäs

Vierailija kirjoitti: Rauhaa maailmaan kirjoitti: Narsistit eivät ansaitse puolusteluja - Älykkyys ja narsismi ovat kuitenkin, kaksi eri asiaa. Viisas älykäs rakentaa rauhaa ja vaatii sitä muiltakin. Kuka tahansa pystyy olemaan typerän hauska. Joillakin on sitten mielestään valta ja oikeus kertoa millaista on se oikea älykkyys ja hauskuus se jos mikä on narsistista... Lähes kaikki suuret johtajat edellekävijät ovat olleet hulluja joko väkivaltaisia tai muutoin. Joopa joo, yllättäen ne, jotka...
Lue kommentti
Vierailija

Mitä mustempi, sen fiksumpi – huumorintajusi kertoo, oletko älykäs

Rauhaa maailmaan kirjoitti: Narsistit eivät ansaitse puolusteluja - Älykkyys ja narsismi ovat kuitenkin, kaksi eri asiaa. Viisas älykäs rakentaa rauhaa ja vaatii sitä muiltakin. Kuka tahansa pystyy olemaan typerän hauska. Joillakin on sitten mielestään valta ja oikeus kertoa millaista on se oikea älykkyys ja hauskuus se jos mikä on narsistista... Lähes kaikki suuret johtajat edellekävijät ovat olleet hulluja joko väkivaltaisia tai muutoin.
Lue kommentti

Maria Veitola kertoo Instagramissa uuvuttavasta työviikostaan, joka vaati lopulta veronsa ja ajoi lepäämään.

Maria Veitola, 44, kertoo Instagramissaan haastavasta työviikostaan esimiehenä. Veitolan mukaan voimat hupenivat oman kunnianhimon ja muiden ihmisten takia. Veitola työskentelee tällä hetkellä muun muassa Radio Helsingin sisältöjohtajana.

– Vaikka sitä kuinka yrittää huolehtia oman elämänsä kohtuullisuudesta ja selkeydestä, esinaisena altistuu sille, että on muita ihmisiä jotka sanovat, että ”en mä jaksakaan tai ei mua huvitakaan, vaikka mä lupasin”. Sitten se kaikki kaatuu tietty mun päälle, koska se on mun duuni – tavallaan – selvittää sotkut ja tilanteet, Veitola kirjoittaa.

 

Esimiestyössä -tai siis mit vit- esiNAIStyössä parasta ja pahinta: ihmiset. Oon ite tehnyt himmeen duunin siinä että tunnistan omat rajani esim. jaksamisen suhteen ja huolehdin niistä. Tää asia on muuten suoraan yhteydessä luotettavuuteen. Mutta: Vaikka sitä kuinka yrittää huolehtia oman elämänsä kohtuullisuudesta ja selkeydestä, esinaisena altistuu sille, että on muita ihmisiä jotka sanovat, että "en mä jaksakaan tai ei mua huvitakaan, vaikka mä lupasin". Sitten se kaikki kaatuu tietty mun päälle, koska se on mun duuni -tavallaan- selvittää sotkut ja tilanteet. No, viime viikko olikin sitten ihan hirveä edellämainituista syistä. Sata palloa ilmassa ja yritin jongleerata parhaani mukaan ja tehdä viisaita päätöksiä. Torstaipäivä meni paniikkihäiriön ja migreenin reunalla koska kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa. Kun työkaveri yritti halata, sanoin että "älä koske koska alan itkemään enkä pysty lopettamaan". Se on kamalaa kun oma elämänhallinta menee siitä syystä, että muut ei hallitse elämäänsä. Sit tähän liittyy vielä oma kunnianhimo: en tyydy keskinkertaisuuteen. Pääsisin itse helpommalla jos tyytyisin. Mutta kun en halua. Haluan tehdä työni mahd hyvin. Perjantaina laitoin työpaikalle viestin että en tuu töihin, meen metsään makaamaan sammalmättäälle koska muuten oon kohta jossain akuuttipäivystyksessä. Onneks oli mökkiviikonlippu buukattu veljen perheen kanssa. Tarinan opetus: menkää metsään ja olkaa rakkaittenne kanssa jos ja kun ahdistaa ja kaikki kaatuu päälle. Se saattaa auttaa. Ja pyytäkää apua. Mä pyysin ja onneks mun ihanat työkaverit antoi tukea ja apua. Ja Radio Helsingin sisältöjohtajana ilmoitan, että meidän syysohjelmisto starttaa viikon päästä maanantaina. Mukana mm. uusi, ihana aamushow. #bosslady #radiohelsinki 📻❤️

Henkilön Maria Veitola (@mariaveitola) jakama julkaisu

Instagram-päivityksen mukaan Veitola sai viime viikon lopulla jopa fyysisiä oireita.

”Kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa.”

– Torstaipäivä meni paniikkihäiriön ja migreenin reunalla koska kaikki oli vaan kaaosta ja olin aivan finaalissa. Kun työkaveri yritti halata, sanoin että ”älä koske koska alan itkemään enkä pysty lopettamaan”.  Se on kamalaa kun oma elämänhallinta menee siitä syystä, että muut ei hallitse elämäänsä. 

– Perjantaina laitoin työpaikalle viestin että en tuu töihin, meen metsään makaamaan sammalmättäälle koska muuten oon kohta jossain akuuttipäivystyksessä, Veitola kirjoittaa.

Instagram-kuvassa Veitola todella näyttää makaavan keskellä metsää. Hän myös neuvoo muita työstään ahdistuneita tekemään samoin.

– Menkää metsään ja olkaa rakkaittenne kanssa jos ja kun ahdistaa ja kaikki kaatuu päälle. Se saattaa auttaa. Ja pyytäkää apua. Mä pyysin ja onneks mun ihanat työkaverit antoi tukea ja apua.

Veitola on aikaisemmin kertonut, että viime vuosi oli hänelle yksi rankimmista. Hänen isänsä kuoli, ja kodista paljastui paha sisäilmaongelma. Nämä asiat vaikuttivat myös hänen parisuhteeseensa.

Sosiaalisen median mukaan Ohtosesta tuli avioitumisen jälkeen Ohtonheimo.

Luontokuvaaja ja toimittaja Kimmo Ohtonen avioitui Laura-vaimonsa kanssa viime lauantaina. Pariskunta vaihtoi ilmeisesti samalla sukunimensä Ohtonheimoksi. Molemmat löytyvät nyt nimittäin Facebookista sillä nimellä. Toimittaja kertoi avioliitostaan myös Instagramissa.

– Kannan sydäntäsi. Kannan sitä sydämessäni. Eilen sanoimme "tahdon" kauniin perheemme ja ystäviemme edessä. Kiitos teille kaikille, rakastamme teitä paljon, Ohtonheimo hempeilee sunnuntaina Facebookissa julkaisemansa kuvan yhteydessä.

Kimmo Ohtoheimo on suomalainen luontokuvaaja ja -toimittaja. Hän tuli tunnetuksi uituaan Saimaalla 140 kilometrin matkan saimaannorpan hyväksi. Tempauksestaan Ohtonen palkittiin Kultaisella Venlalla vuoden TV-tekona 2013.

 

They said Yes! 😍#ohtonheimot

Henkilön Riikka Kantinkoski (@weekdaycarnival) jakama julkaisu

 

Vapaaottelija Makwan Amirkhani pyytää, ettei syyttömiin ihmisiin kohdistettaisi vihaa.

Vapaaottelija Makwan Amirkhani, 28, on ottanut Facebook-sivuillaan kantaa perjantain tapahtumiin Turussa. Turvapaikanhakijana Suomeen muuttanut marokkolaismies puukotti Turun kauppatorilla kahdeksaa ihmistä, joista kaksi menehtyi. Tekoa tutkitaan terrorismina.

Iskun jälkeen erityisesti sosiaalisessa mediassa on nähty paljon maahanmuuttokriittisiä ja ja jopa rasistisia puheenvuoroja, jotka ovat kohdistuneet myös syyttömiä maahanmuuttajataustaisia ihmisiä kohtaan. Päivityksessään Amirkhani puolustaa suomalaisia maahanmuuttajaperheitä ja pyrkii suitsimaan ihmisten vihaa. Päivitys on kerännyt maanantaihin mennessä yli 23 000 tykkäystä.

– Mun äiti viettää kaiken ajan päivästään kasvimaalla. Vanhin veli pyörittää kauneussalonkia. Vanhin sisko taas on lähihoitaja. Nuorempi veli toimii myös yrittäjänä, yks siskoista on hammashoitaja, yks kosmetologi, yks kokki ja mä taas urheilen ammatikseni, Amirkhani kirjoittaa.

”Älä pliis kohdista vihaasi ihmisiin joilla ei oo mitään tekemistä Turun raukkamaisen ja oksettavan teon kanssa”

Amirkhani on itse Iranissa syntynyt kurdi. Hän muutti perheensä kanssa Suomeen ollessaan lapsi.

– Kaikki on kiitollisia kaikesta, mitä meillä tällä hetkellä on. Samankaltaisia maahanmuuttajaperheitä on ympäri Suomea, joten älä pliis kohdista vihaasi ihmisiin joilla ei oo mitään tekemistä Turun raukkamaisen ja oksettavan teon kanssa.

– Jos sä annat vihan ottaa vallan, niin terroristit on voittanut, Amirkhani päättää päivityksensä.

Amirkhani on myös aiemmin kommentoinut maahanmuuttoa ja -muuttajia. Vuonna 2015 hän julkaisi videon, jossa pyysi maahanmuuttajia välttämään konflikteja ja väkivaltaa.

– Te teette niin monen muun maahanmuuttajan eämästä paljon vaikeampaa täällä Suomessa, Amirkhani sanoi maahanmuuttajien väkivaltaa käsittelevässä videossa.

Jipo

Vapaaottelija Makwan Amirkhani vetoaa suomalaisiin Turun iskun jälkeen – ”Jos sä annat vihan ottaa vallan, terroristit voittavat”

Mut hei, tosiasia on se että Suomessa ei tarvinnu pelätä terroristeja ennenkö ne otettiin avosylin vastaan. Sitä ei pysty kukaan kieltämään. Meillä on kädet täynnä ihan kotimaisiakin hulluja, niin miks vielä haalitaan muualtakin? Mitä hyötyä näistä on Suomelle? Ne möllöttää omissa porukoissaan eikä yritäkään sopeutua. Ne on vain kuluerä tässä uppoavassa laivassa mitä joskus ylpeänä kutsuin kotimaaksi.
Lue kommentti

Poimimme Sanojen lahja – valitut sitaatit -kirjasta Tove Janssonin tekstinpätkiä, joissa riittää ajateltavaa vaikka loppuelämäksi.

Tove Janssonin hauskimmat ja mieleenpainuvimmat oivallukset yhdessä kirjassa – kyllä kiitos! Yli 500 sivuinen teos Sanojen lahja – valitut sitaatit (WSOY) on niitä täynnä.

Uutuuskirjaan on koottu yksittäisiä lauseita ja pidempiä pätkiä Janssonin kirjoista aina Muumi-sarjakuvista novellikokoelmiin. Aiheet vaihtelevat kepeistä ja rakkaudentäyteisistä ajatelmista kuolemaan ja yksinäisyyteen.

Erityisesti muumit ovat yli 70-vuoden ajan opettaneet meille tärkeitä asioita elämänilosta, ihmissuhteista ja muista tärkeistä asioista. Yksinkertaisten asioiden sanominen ääneen on usein juuri sitä, mitä elämässä tarvitsee kaikkein eniten. Muumien viisaudet on vuosikymmeninkien jälkeen yhtä päteviä kuin 1940-luvulla sotien aikaan.

Kokosimme 10 Janssonin muumikirjoista saatua ajatusta, joista voi saada paljon irti paikasta, iästä ja vuodesta riippumatta:

Viisaita sanoja

”Hän oli ehtinyt oppia, miten tärkeää oli lykätä hartaasti odotettuja asioita tuonnemmaksi, ja hän tiesi että retkeä tuntemattomaan oli valmisteltava harkiten.” Muumipappa ja meri

”Hän katseli tuumivasti tummaa vuolasta vettä ja sai päähänsä, että elämä oli ihan kuin virta. Toiset purjehtivat hitaasti ja toiset nopeasti ja jotkut keikahtivat kumoon. Tämän minä kerronkin Muumipapalle, Hemuli mietti totisena. Eiköhän se vain ole aivan uusi ajatus.” Muumilaakson marraskuu

”Kaikki hauska on hyvää vatsalle.”

”Myy kohautti harteitaan ja ryömi takaisin sammaliin. Hän oli usein nähnyt, miten ne joiden piti tavata seisoivat odottamassa toisiaan väärässä paikassa, tyhmästi ja epätoivoisesti. Sitä ei voi auttaa, ehkä se kuuluu asiaan.” Muumipappa ja meri

”– Paetkaa! huusi Muumimamma. – Poliisi on täällä! Hän ei tiennyt mitä Muumipeikko oli tehnyt, mutta siitä hän oli aivan varma, että hän hyväksyi tuon teon.” Vaarallinen juhannus

”Kaikki hauska on hyvää vatsalle.” Muumipapan urotyöt

”Sellainen henkilö, joka syö pannukakkua ja hilloa, ei voi olla kauhean vaarallinen. Hänen kanssaan voi puhua.” Taikurin hattu

Hyvää fiilistä

”Kyllä on jännittävää elää, ajatteli Muumipeikko. Kaikki voi hetkessä kääntyä ihan ylösalaisin – ilman mitään syytä.” Muumipappa ja meri

”Niiskuneiti pani käpälänsä Muumipeikon käpälään. – Oli miten oli, hän sanoi. – Niin kauan kun sinä et pelkää, minäkin lupaan olla pelkäämättä.” Muumipeikko ja pyrstötähti

”Tämä ilta on laulun ilta.”

”Tämä ilta on laulun ilta, ajatteli Nuuskamuikkunen. Uuden laulun, jossa on yksi osa odotusta, kaksi osaa kevätkaihoa ja loput vain hillitöntä hurmaa siitä, että saa vaeltaa, olla yksin ja viihtyä oman itsensä seurassa.” Näkymätön lapsi: Kevätlaulu

”Yhden ainoan kerran hän oli nähnyt Muumimamman kuonon pilkahtavan oviaukossa – pyöreän ystävällisen kuonon. Koko Muumimamma oli pyöreä juuri sillä lailla kuin äitien kuuluu olla.” Muumilaakson marraskuu