Kate McCay, Rita Beltran ja Emily Abate kannattavat Hillary Clintonia USA:n seuraavaksi presidentiksi. Kuvat: Kristiina Wilson
Kate McCay, Rita Beltran ja Emily Abate kannattavat Hillary Clintonia USA:n seuraavaksi presidentiksi. Kuvat: Kristiina Wilson

Voi hyvin olla, että ensi tiistaina valitaan USA:n historian ensimmäinen naispresidentti. Mutta onko presidentin sukupuolella merkitystä? Mitä sanovat Hillary Clintonin kannattajat Emily, Rita ja Kate?

”Synnyin demokraattisukuun, menin naimisiin republikaanin kanssa”

Kate McCayn työpaikka sijaitsee Broadwaylla.
Kate McCayn työpaikka sijaitsee Broadwaylla.

Kate McCay, 45, johtotehtävissä finanssialalla, naimisissa, ei lapsia:

”Suvussani on aina äänestetty demokraatteja, eikä minun ole tarvinnut tehdä poikkeusta. En ole valtavan poliittinen – en osallistu mihinkään ovelta ovelle kiertelyyn – mutta lahjoitan pieniä summia ehdokkaille, joita haluan tukea.

Opiskeluaikana tapasin Jimin. Vasta seurusteltuamme joitakin vuosia uskalsin kertoa perheelleni, että Jim tulee republikaanisuvusta. ’Mutta hänhän vaikuttaa niin mukavalta’, isoisäni parahti.

Jim sai töitä New Yorkista. Elimme pari vuotta etäsuhteessa, kunnes Jim kosi, menimme naimisiin ja minäkin muutin tänne. Nykyisin työskentelen johtotehtävissä yrityksessä, joka tarjoaa finanssialan teknologiaratkaisuja Wall Streetille. Teen normaalisti kymmenen tunnin työpäiviä.

Huomaan, että me demokraatit olemme vähemmistössä finanssialalla. Oman yritykseni johtoryhmässä puntit menevät varmaan suunnilleen tasan, mutta kaiken kaikkiaan tämä on hyvin konservatiivinen ala. Vältän puhumasta politiikkaa kollegoideni kanssa. En halua sitä konfliktia mukaan työpaikalleni.

En ole koskaan kokenut syrjintää sukupuoleni takia, enkä nähnyt sitä yrityksissä, joissa olen työskennellyt. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei syrjintää yhä olisi finanssialallakin.

Äänestäminen on mielestäni velvollisuus. Suutun, kun ihmiset sanovat, että heidän äänellään ei ole merkitystä. Myös Trumpin puheet, että koko vaalijärjestelmämme olisi mätä, ovat vaarallisia.

En minäkään usko, että systeemi on täydellinen, mutta en myöskään usko, että kukaan pystyisi järjestämään vaalitulosta oman halunsa mukaan.

” Vältän puhumasta politiikkaa kollegoideni kanssa. En halua sitä konfliktia mukaan työpaikalleni.”

Kun Obama valittiin, rotu ikään kuin poistui asialistalta. Naispresidentin valinta on virstanpylväs, joka olisi hyvä jo ohittaa. Hoitaa alta pois, jotta voisimme jatkaa eteenpäin. On ihmeellistä, että naispresidentin valinnassa on mennyt niin pitkään. Me ajattelemme mielellämme olevamme todella edistyksellinen kansakunta, mutta tässäkin kysymyksessä olemme jäljessä monia länsimaita.

Muissa kuin presidentinvaaleissa olen usein äänestänyt naisehdokasta sukupuolenkin takia, mutta en koskaan pelkästään sen vuoksi. Vaikka mieheni on republikaani, hän äänesti Obamaa, eikä missään tapauksessa tule äänestämään Trumpia. Monet perinteiset republikaanit seuraavat järkyttyneenä, miten heidän puolueensa on kaapattu.

Arvostan poliitikkoja, jotka saavat aikaan pieniä parannuksia ihmisten arjessa. Isot muutokset esimerkiksi terveydenhuoltosysteemiin ovat todella vaikeita. Presidentiltä odotan enemmän viisasta ulkopolitiikkaa. Uskon, että George Bush nuoremman kaudella tehtiin paljon hallaa maamme maineelle. Obama on korjannut suhteita hitaasti, ja uskon, että Clintonin johdolla kehitys jatkuisi.

Clintonin kaudesta ei tule helppo. Pelkään, että häntä tullaan tarkkailemaan ja kritisoimaan eri tavalla kuin miespresidenttejä. Siinä mielessä on väärin ajatella, että naiskysymys olisi vaalipäivän iltana pyyhitty pöydältä – vaikka naispresidentin valinta suuri voitto onkin.”

”Pelkään, että tyttäreni joutuu kasvamaan vähemmän tasa-arvoisessa maassa”

Emily Abate ja kahdeksanviikkoinen Noa perheen kotona Brooklynissa.
Emily Abate ja kahdeksanviikkoinen Noa perheen kotona Brooklynissa.

Emily Abate, 35, vaatesuunnittelija, naimisissa, yksi lapsi:

”Tyttäremme Noa syntyi kahdeksan viikkoa sitten. Hepreaksi Noa on tytön nimi – itse asiassa Noa on Raamatussa todellinen feministi: hän vaati Moosekselta, että tyttäret saisivat periä vanhempansa poikien tavoin.

Aion olla äitiysvapaalla neljä kuukautta, mikä on Yhdysvalloissa pitkä aika. Monet voivat olla kotona vain kuukauden tai kaksi. Tiedän, että monissa maissa äitiysvapaa on puolen vuoden, jopa vuoden mittainen. Jos saisin valita, jäisin kotiin pidemmäksi ajaksi.

Lapsemme syntymän ajoitus oli hyvä, ja pystyin sopimaan työnantajani kanssa neljän kuukauden äitiysvapaasta. Nyt olemme palkkaamassa Noalle hoitajaa, kun palaan töihin. Olemme haastatelleet jo kolmetoista ehdokasta.

On pelottava ajatus jättää vauva lastenhoitajalle. Mitä jos hän ryhtyykin itkemään, kun hoitaja lähtee ja minä tulen kotiin?

Kaikilla ei ole varaa yksityiseen lastenhoitajaan. Lapsen hankkiminen on täällä monelle myös taloudellinen kysymys. Sydämeni särkyy, kun hyvät ystäväni, pienen lapsen ihanat vanhemmat, sanovat, että haluaisivat toisenkin lapsen, mutta että heillä ei ole siihen varaa.

Äänestän ehdottomasti Clintonia. Nyt tärkeintä on torjua Trumpin valinta, mutta kyllä sukupuolellakin on vaaleissa merkitystä. New York Timesissa oli juuri juttu, miten naiset eivät nouse johtotehtäviin, koska eivät edes asetu ehdolle.

Tämä vaalitaistelu on ollut häpeällinen. On todella vastenmielistä, miten ehdokkaat nimittelevät toisiaan tai miten Trump puhuu naisista. Ja heidän pitäisi olla esimerkkinä lapsillemme!

En ole korviani myöten rakastunut Clintoniin, mutta en myöskään pidä häntä ’pienempänä pahana’ kahdesta ehdokkaasta, kuten moni tuntuu ajattelevan. Uskon, että hän olisi ihan okei presidentti. Bernie Sanders olisi ollut mielestäni vielä innostavampi vaihtoehto.

Clintonilla on jo laajat kansainväliset verkostot, ja hän olisi tärkeä roolimalli tytöille.

”Kukaan ei koskaan puhu töissä käyvistä isistä. Lasten ajatellaan yhä olevan äidin vastuulla.”

Kaikkein tärkein kysymys näissä vaaleissa ovat kuitenkin korkeimman oikeuden tuomarit. Presidentillä on oikeus nimittää korkein oikeus, ja jos Donald Trump valitaan, hän nimittää tuomareita, jotka vievät naisten oikeuksia taaksepäin.

On häpeällistä, että yhä joissakin republikaanisissa osavaltioissa rajoitetaan tai vaikeutetaan naisten oikeutta aborttiin.

Pelkään, että tyttäreni joutuu kasvamaan vähemmän tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kuin itse olen saanut elää. Tuntuu, että tapa, jolla naisista ja tasa-arvosta nyt puhutaan, ottaa pelottavalla tavalla takapakkia. Kun olin teini-ikäinen 1990-luvulla, Yhdysvallat tuntui tasa-arvoisemmalta kuin nyt. Muun muassa ehkäisyneuvontaa ja naisten terveydenhoitopalveluita tarjoavan Planned Parenthoodin vastaanotolle saattoi kävellä kuka tahansa tyttö tai nuori nainen, eikä asiaan liittynyt mitään arvolatauksia. Nyt Planned Parenthoodin toimintaa yritetään monessa paikassa vaikeuttaa ja naisten itsemääräämisoikeutta rajoittaa.

Toivon, että tasa-arvo alkaa kehittyä taas oikeaan suuntaan. Yhteiskunnassa on vielä paljon tehtävää. Äitiyden ja työnteon yhdistämisen vaikeudesta puhutaan jatkuvasti, mutta kukaan ei koskaan puhu töissä käyvistä isistä. Lasten ajatellaan yhä olevan äidin vastuulla.

Työpaikka tarjosi miestuttavalleni kuukauden mittaista isyysvapaata. Hän ei ottanut lomaa vastaan, koska pelkäsi, miten kollegat suhtautuisivat.”

”Moni tuntee itsensä toisen luokan kansalaiseksi”

Rita Beltran kotikulmillaan Manhattanin Gramercyn alueella.
Rita Beltran kotikulmillaan Manhattanin Gramercyn alueella.

Rita Beltran, 38, graafikko, seurustelee, ei lapsia:

”Äänestän näissä vaaleissa ensimmäistä kertaa. Minulla on kaksoiskansalaisuus; olen kotoisin Meksikosta. Tulin Yhdysvaltoihin ensin opiskelemaan El Pasoon Teksasiin, sitten töihin New Yorkiin. Olen asunut täällä yhdeksän vuotta.

Kun muutin New Yorkiin, käytiin Barack Obaman ensimmäistä presidentinvaalia. Sekin tuntui historialliselta, mutta en ollut vielä rekisteröity äänestäjä täällä, joten en voinut osallistua.

Naispresidentin valinnan ei pitäisi enää olla iso juttu, mutta onhan se. Toivon, että näiden vaalien jälkeen voimme arvioida ehdokkaita ihmisinä, emme naisina tai miehinä.

Kannatan Clintonia, mutta yhtä vahvasti vastustan Trumpia. Hän aloitti kampanjansa kutsumalla meksikolaisia siirtolaisia raiskaajiksi ja rikollisiksi, mutta kampanjan kuluessa listan jatkoksi ovat päässeet melkein kaikki muutkin kansalaisuudet ja vähemmistöt.

Eri rotujen ja kansalaisuuksien tasa-arvo on edelleen suuri kysymys Yhdysvalloissa, eikä siinä välttämättä ole menty parempaan suuntaan. Seuraan järkyttyneenä uutisia poliisiväkivallasta, joka kohdistuu afroamerikkalaisiin.

”Toivon, että näiden vaalien jälkeen voimme arvioida ehdokkaita ihmisinä, emme naisina tai miehinä.”

Minusta on täysin ymmärrettävää, että monet latinot tai afroamerikkalaiset pohtivat, onko heillä sama oikeus tuntea itsensä amerikkalaiseksi kuin valkoihoisilla. Me maksamme veromme ja asumme täällä, mutta silti moni tuntee itsensä toisen luokan kansalaiseksi.

Trumpin puheet laittomien siirtolaisten keräämisestä ja karkottamisesta, tai muurin rakentamisesta Meksikon rajalle… Ne ruokkivat epätasa-arvoa ja vääriä asenteita.

Uskon kyllä, että Hillary Clintonin presidenttiys olisi tärkeä viesti. Naispresidentti voisi olla esikuva nuorille tytöille. Nähtäisiin, että sekin on mahdollista.

Meksikossa huhutaan, että maan entisen presidentin Felipe Calderónin vaimo Margarita Zavala harkitsee pyrkimistä presidentiksi. Siellä toistuisi sama kuvio kuin Clintoneilla. Voi olla, että Yhdysvaltojen politiikka vaikuttaa näinkin. Muualla maailmassa seurataan, mitä täällä tehdään, ja sen jälkeen sama on mahdollista muuallakin.

Katsoin kaikki Clintonin ja Trumpin vaaliväittelyt, ja ne olivat kyllä viihdyttäviä, mutta en ole varma, puhuttiinko väittelyissä oikeista asioista. Vähemmistöjen oikeuksista ja paperittomien siirtolaisten asemasta pitäisi puhua enemmän.

Myös Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmä on minulle mysteeri. Jos muualla maailmassa pystytään tarjoamaan terveydenhuolto verovaroin, miksei se onnistu täällä? Jos ei ole vakuutusta ja joutuu täällä sairaalaan, se on taloudellinen katastrofi. Tässä asiassa Yhdysvallat on todella jäljessä monia maita.

En tosin usko, että poliittiset päättäjät pystyvät systeemiä muuttamaan. Nykyjärjestelmästä hyötyvät niin vaikutusvaltaiset tahot, esimerkiksi lääke- ja vakuutusyhtiöt.

”Minusta pitkä kokemus politiikassa on hyvä asia, ei rasite, kuten Trump väittää.”

Pidän itseäni demokraattina, koska republikaanit on konservatiivien puolue. Luotan Hillary Clintoniin, vaikka moni epäilee hänen rehellisyyttään. Minusta pitkä kokemus politiikassa on hyvä asia, ei rasite, kuten Trump väittää. Haluammehan me, että kirurgeilla ja arkkitehdeillakin on kokemusta alastaan!

En usko, että Trump toteuttaisi presidenttinä kaikkia uhkauksiaan. Lupaavathan kaikki ehdokkaat vaaleissa asioita, joita eivät toteuta valtaan noustuaan.

Mutta jos Trump rakentaa muurinsa, Meksiko ei sitä maksa. Se on varma.”

Kaikkien aikojen vaalit?

Marraskuun kahdeksantena päättyy puolentoista vuoden sirkus, kun Yhdysvalloissa käydään presidentinvaali demokraattien Hillary Clintonin ja republikaanien Donald Trumpin välillä. Viimeisten viikkojen gallupit ennustivat, että yhdysvaltalaiset olisivat suurella todennäköisyydellä valitsemassa historiansa ensimmäisen naispresidentin.

Clinton on itse puhunut ”viimeisen lasikaton särkemisestä”.

Naisehdokkaita Yhdysvaltain presidentinvaaleissa tosin on ollut jo kauan ennen Hillary Clintonia. Naisasia-aktivisti Victoria Woodhull pyrki presidentiksi tasa-arvopuolueen ehdokkaana jo 1872. Yhdysvaltojen vaalijärjestelmästä johtuen Clinton on kuitenkin ensimmäinen nainen, jolla on todelliset mahdollisuudet nousta Valkoiseen taloon.

Yhdysvaltain presidentinvaalit pidetään aina vaalivuoden ensimmäisenä tiistaina, joka tulee marraskuun ensimmäisen maanantain jälkeen.

Tilanne 3.11. mielipidemittauksissa: Hillary Clintonilla oli 46,7 prosentin prosentin kannatus, Donald Trumpilla 45 prosentin. Lähde: Real Clear Politics

BBC:n mukaan tämän vuoden vaaleissa ratkaisevia ovat matalasti koulutettujen valkoisten miesten, korkeakoulutettujen valkoisten naisten, Trump-vastaisten republikaanien, puertoricolaisten maahanmuuttajien ja mormonien äänet.

Vuonna 2012 arviolta 93 miljoonaa amerikkalaista äänioikeutettua jätti äänestämättä.

Uusi presidentti astuu virkaan 20. tammikuuta 2017.

Lähteet: BBC, CNN, Pew Research Center, Yle.

Kahden puolueen maa

Republikaaninen puolue (tai Grand Old Party, GOP) on USA:n kaksipuoluejärjestämän oikeistopuolue. Arvokysymyksissä se on konservatiivinen.

Demokraattinen puolue on USA:ssa vasemmistopuolue, mutta eurooppalaisittain katsottuna vasemmalla on vain puolueen toinen laita. Arvokysymyksissä demokraatit ovat republikaaneja liberaalimpia. Presidentti Barack Obama on demokraatti.

Game of Thrones -sarjassa näyttelevä Peter Dinklage on ryhtynyt Petan kanssa toimiin huskyjen hylkäämisen vähentämiseksi.

Huskyt ja suden näköiset koirat ovat tärkeä osa Game of Thrones -sarjaa, ja monet fanit haluavat lemmikikseen samanlaisia koiria. Valitettavasti ilmiö näkyy huskyjen hankkimisen lisäksi myös hylättyjen koirien määrässä.

Helsingin Sanomat kertoo, että Britanniassa hylätään nykyään vuosittain jopa 80 huskya. Ennen Game of Thrones -sarjan alkua määrä oli vain noin kymmenen huskya vuodessa.

Sarjassa Tyrion Lannisteria näyttelevä Peter Dinklage on HS:n mukaan huolestunut siitä, että Game of Thronesin fanit ovat ottaneet siperianhuskyja lemmikeikseen. Moneilta faneilta on puuttunut koiraa ottaessa varmuus siitä, että lemmikistä pystyy pitämään huolta.

Dinklage on yhdistänyt voimansa eläinsuojelujärjestö Petan kanssa estääkseen koirien harkitsematonta ostamista ja hylkäämistä.

Peter Dinklage. Kuva: Lucy Nicholson / Reuters
Peter Dinklage. Kuva: Lucy Nicholson / Reuters

– Ymmärrämme että hurjasusien suosion myötä monet ovat ostaneet huskyja. Se on väärin löytöeläintalojen kotia tarvitseville koirille, ja lisäksi myös näitä huskyja hylätään usein. Niin usein käy, jos koira hankitaan hetken mielijohteesta, Dinklage kirjoittaa.

– Pyydän ja anelen, jos aiotte ottaa koiran perheeseenne, olkaa varmoja siitä, että olette valmiita suureen vastuuseen.

Myös esimerkiksi Game of Thronesissa Arya Starkia näyttelevä Maisie Williams toimii aktiivisesti eläimien oikeuksien hyväksi. Williams on muun muassa protestoinut delfiinien metsästämistä vastaan sekä puhuu eläinkokeilla testaamattomien tuotteiden puolesta. Vuonna 2016 hän myös adoptoi itselleen hylätyn koiran.

 

Nivea-tuotemerkin omistama Beiersdorf Oy pahoittelee mainoksesta koitunutta ikävää huomiota. 

Erityisesti Twitterissä älähdettiin useaan otteeseen keskiviikkona, kun Nivea julkaisi Facebookissaan vartalovoidetta käsittelevän postauksensa.

Mainoksessa oli kuva riippukeinussa makoilevan naisen sääristä sekä seuraava teksti: ”Nosta jalat ylös ja rentoudu. Mihin tarvitaan kirjaa, kun voi keskittyä ihailemaan kaunista ihoa?”.

Nivean Facebook-sivulla jaettu postaus, joka on sittemmin poistettu, näytti tältä.
Nivean Facebook-sivulla jaettu postaus, joka on sittemmin poistettu, näytti tältä.

Mainoksen nähneet ihmettelivät postauksen kommenteissa ja Twitterissä, onko kaunis ulkomuoto älykkyyttä ja sivistystä tärkeämpää.

Mainoksesta aiheutuneen negatiivisen kommentoinnin vuoksi Nivea poisti postauksensa.

Nivea-tuotemerkin omistaman Beiersdorf Oy:n kaupallinen johtaja Rita Levomäki-Elamo vakuuttaa, ettei tarkoituksena ollut pahoittaa kuluttajien mieltä.

– Olemme pahoillamme, jos NIVEAn Suomen facebookissa 16.8.2017 tekemämme postaus on aiheuttanut ikävää huomiota. Tarkoituksenamme oli kertoa, miten hyvältä ja rentoutuneelta olo voi kesällä tuntua, Levomäki-Elamo lausunnossaan.

– Ymmärrämme postaukseen kohdistuneen huomion, eikä tarkoituksemme ollut missään nimessä loukata kuluttajiamme, joita arvostamme erittäin paljon. Tästä syystä postaus on poistettu sivuiltamme. 

Asiasta kertoi ensimmäiseksi Markkinointi & Mainonta.

Hieman ahdistava ohjelma on hyvä muistutus siitä, kuinka vahvoja luonnonvoimat saattavat olla.

IS TV-LEHTI. Hiton idiootit! Niin tekisi mieli huutaa ensimmäiselle lomailijaporukalle, joka esiintyy Hurja lomasää -sarjassa (Extreme Weather – The Survivors, 2015).

Brittimiehet lähtevät varta vasten Filippiineille, kun kuulevat taifuunin uhkaavan sitä. Sitten kun alkaa rytistä, ollaan paniikissa ja sokissa. Sen jälkeen vielä ihmetellään tv-haastattelussa, kuinka kamalaa oli olla hengenvaarassa.

Ohjelman ideana on esitellä brittejä, jotka ovat lomamatkallaan kohdanneet katastrofaalisia säätiloja. Taifuunijengi herättää vain ärtymystä, mutta seuraava tarina on oikeasti pelottava ja koskettava.

Se kertoo kolmesta opiskelijasta Turkissa. He luulevat lähtevänsä pienelle patikointireissulle, mutta eksyvät viikoksi rankkasateiden ja myrskyn keskelle vuoristoon ilman ruokaa. Etsiessään pakotietä he ajautuvat vain yhä kauemmas tulvivan joen armoille ja lopulta putoukselle, josta ei tunnu olevan mitään ulospääsyä.

Kammottava on myös osio belgialaisilta rockfestareilta, jossa nuoriso bilettää kuuman auringon alla. Lopulta neljä ihmistä kuolee. Myös rankkasateet ja tulvat brittien suosimilla leirintäalueilla Etelä-Ranskassa pysäyttävät.

Hieman ahdistava ohjelma on hyvä muistutus siitä, kuinka vahvoja luonnonvoimat saattavat olla. Paljon parjattu Suomen kesäsääkin alkaa yllättäen tuntua ihan kivalta. Vaihtoehto kun voisi olla vaikka henkeäsalpaava hiekkamyrsky.

Hurja lomasää Foxilla pe 18.8. klo 19.00.

Naisille jää näissä kaverielokuvissa vain heteroalibin rooli.

Henkivartija Michael Bryce (Ryan Reynolds) tyrii työkeikallaan pahanpäiväisesti. Onneksi Michaelin ex-naisystävä Amelia Ryder (Elodie Yung) tarjoaa hänelle tilaisuuden todistaa ammattitaitonsa. Michael saa tehtäväkseen toimittaa inhoamansa palkkamurhaaja Darius Kincaidin (Samuel L. Jackson) Haagiin. Kincaid on kutsuttu todistamaan Kansainvälisessä tuomioistuimessa Valko-Venäjää diktaattorin elkein johtavaa presidentti Dukhovichiä (Gary Oldman) vastaan.

Patrick Hughesin ohjaama uutuus The Hitman’s Bodyguard noudattelee kaveruskomedioiden tuttua kaavaa. Lajityypin kivijalka on Tappava ase, jossa sähäkästi sanailevaa kyttäkaksikkoa näyttelivät Mel Gibson ja Danny Glover. Näissä elokuvissa kaverukset ovat yleensä niin kiinni toisissaan, että naisille jää vain heteroalibin rooli. He ovat mukana tarinassa vain todistaakseen, etteivät päähenkilöt ole homoja, vaikka viihtyvätkin mieluiten keskenään. Miesten suhde etenee samalla tavalla kuin Hollywood-romansseista: toisiaan inhoava parivaljakko mieltyy toisiinsa, kunhan on ensin saanut ärhennellä keskenään. Näinhän miesten ja naistenkin suhde saa alkunsa, mikäli Hollywoodia on uskominen.

Hughes ei tuo tähän kuvioon mitään uutta. Aina kun katsoja on pitämäisillään leffasta, Jackson murjaisee sovinistisen tai homofobisen vitsin. Niin, eihän sitä tosiaan olla homoja, vaikka ollaan kahden.

Katso traileri:

The Hitman's bodyguard

**

Ensi-ilta 18.8.