Tiina Tolonen, 41, asuu Helsingissä ja työskentelee business intelligence managerina. Kuva: Juhani Niiranen/HS
Tiina Tolonen, 41, asuu Helsingissä ja työskentelee business intelligence managerina. Kuva: Juhani Niiranen/HS

Mensan ensimmäinen ­naispuheenjohtaja Tiina Tolonen kannustaa puhumaan älykkyydestä avoimemmin.

Onnea puheenjohtajapestistä! Miten Mensassa tulee näkymään se, että olet ensimmäinen nainen tehtävässä?

Puheenjohtajana haluan rohkaista naisia ajattelemaan omaa älykkyyttään: kuinka nopeasti omaksuu uutta, millainen tilannetaju on ja sujuuko käytännön ongelmien ratkaiseminen joka­päiväisessä elämässä. Tällä hetkellä Mensan jäsenistä 70 prosenttia on miehiä ja 30 prosenttia naisia. Lukemani mukaan naiset uskovat usein menestyvänsä ahkeruudella ja tunnollisuudella, kun taas miehet ovat valmiimpia kokeilemaan rajojaan ja hakevat esimerkiksi rohkeammin työpaikkoja, vaikka ihan kaikki hakukriteerit eivät täyttyisikään.

Miten tieto siitä, että olet älykkäämpi kuin 98 prosenttia muista suomalaisista, on vaikuttanut elämääsi?

Looginen päättely on ollut minulle aina luontevaa, ja siitä on ollut hyötyä, kun esimerkiksi nuorena harrastin vaatteiden ompelua. Ratkaisuehdotuksia­ ongelmiin on aina tullut luontevasti.

Mensan testin tekeminen on lisännyt itsetuntemustani. Älykäs saattaa tuntea itsensä erilaiseksi: en ole aina saanut­ itseäni ymmärretyksi. Se on varmaan osittain johtunut siitä, että kun ajattelen nopeasti, menen myös nopeasti johtopäätöksiin, kun ympärillä olevat saattavat miettiä vielä välivaiheita. Olen tietoisesti rauhoittanut ulosantiani ja pyrin perustelemaan ja selittämään enemmän.

Miten sinusta tuli Mensan jäsen?

Pienestä tytöstä asti olen tykännyt tehdä päättelytehtäviä niin isin Valituista­ paloista kuin kirjaston pulmakirjoistakin, joten olen kyllä ollut tietoinen kyvyistäni. Uutta työpaikkaa hakiessani menin soveltuvuustesteihin, joiden älykkyyttä ja päättelykykyä mittaavasta osiosta sain palautetta, että se on minulla erityisen vahva. Se innosti minut käymään Mensan testissä vuonna 2005.

Pidit jäsenyytesi salassa melkein kymmenen vuotta. Miksi?

Olen kertonut jäsenyydestäni vain perheelleni ja muutamalle läheisimmälle ystävälleni, koska en ole halunnut, että älykkyys on minua määrittelevä tekijä. Älykkyys pitäisi käsittää positiivisena asiana, jonka avulla saa aikaan paljon hyvää. Puheenjohtajana toivonkin, että älykkyydestä keskusteltaisiin enemmän, koska Suomessa kasvaa myös älykkäitä lapsia, joiden perheille avoimesta keskustelusta ja kokemusten­ jakamisesta voi olla apua.

Mitä jokaisen naisen tulisi osata, Tiina?

1. Tuntea itsensä. ”Kannattaa miettiä, onko esimerkiksi harkitseva vai syöksyykö uusiin asioihin heti mukaan? Omalla mukavuusalueella on turvallista, mutta hyvällä tilannetajulla sel­viää­ yllättävissäkin tilanteissa.”

2. Tehdä rohkeasti sitä mitä osaa. ”Jos tuntee itsensä, voi luottaa osaamiseensa ja silloin voi rohkeammin kokeilla uusia asioita. Lisäksi on hyvä tunnistaa, milloin on aika luovuttaa. On hyvä ymmärtää, että elämää on myös koulussa, töissä ja vapaa-ajalla, eikä miettiä pelkästään naista kotiroolissaan.”

3. Ylläpitää ystävyyssuhteita. ”Pitäisi pystyä tunnistamaan­ todelliset ystävät ja arvostamaan heitä.”

Lue myös:

Tutkimus: Multitaskaaminen laskee älykkyysosamäärää

Uskoisiko tätä: Kissaihmiset ovat tutkitusti koiraihmisiä älykkäämpiä

Onko ÄO:si yli 130? Uusi deittisivusto älykkäiden pariutumisvaikeuksiin

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

 

LEIJONA

On aika lähteä liikkeelle. Aikaa ei ole itsesääliin vaipumiseen tai valittamiseen. Saat perheestäsi tarvitsemaasi voimaa eteenpäin painaaksesi.

 

NEITSYT

Älä salaile tunteitasi pelon ajamana. Avoin keskustelu on kaiken hyvän alku. Yhdessä päädytte ratkaisuun, joka tyydyttää kaikkia.

 

VAAKA

Ole aktiivinen ja heitte ideoitasi ilmoille. Hyvää virtausta ei kannata haaskata. Olet omillasi luovan haasteen parissa.

 

SKORPIONI

Laadi itsellesi strategia. Ota epäröimättä käyttöön astetta erikoisemmatkin metodit. Nyt on aika kokeilla jotain aivan uutta.

 

JOUSIMIES

Joku tarjoaa sinulle kiinnostavaa tietoa. Tarkista faktat luotettavasta lähteestä ennen johtopäätösten vetämistä. On aika laittaa kaikki peliin.

 

KAURIS

Pysy vakaalla maaperällä. Voit välttää menneisyydessä tekemäsi virheet, jos olet rehellinen itsellesi. Ole hereillä neuvottelutilanteessa.

 

VESIMIES

Odottamaton tilaisuus osuu kohdallesi. Tee asiat rohkeasti omaa nenääsi seuraten. Luovuudesta on tänään hyötyä kaikilla elämäsi osa-alueilla.

 

KALAT          

Toimi niin kuin parhaaksi katsot. Sinun ei ole pakko kuunnella mahdottomia vaatimuksia. Hoida vain se, minkä olet tullut luvanneeksi.

 

OINAS

Älä kuormita itseäsi liikaa. Yllätykset saattavat käydä rasittaviksi, jos niitä ilmaantuu joka kulman takaa. Etsi rauhaa hyvän ystävän tai kumppanisi seurasta.

 

HÄRKÄ

Yritä olla mahdollisimman joustava. Sinun ei tarvitse luopua periaatteistasi, mutta ole valmis tulemaan vastaan. Joudut tekemisiin hankalan ihmistyypin kanssa.

 

KAKSONEN

Perhe ja koti ovat nyt tärkeysjärjestyksesi kärjessä. Kuuntele kiireettä, mitä läheisilläsi on sanottavana. On aika korjata väärinkäsityksiä.

 

RAPU

Päivä tarjoaa haasteita, jotka kysyvät pitkiä hermoja. Olet sen päätteeksi monta kokemusta rikkaampi. Opit tänään jotain arvokasta.

 

Jaa horoskooppi sähköpostilla kaverille!

No, niitä tarttuu Kotuksen sanastajien haaviin.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kuukauden sana ylitti tällä viikolla uutiskynnyksen: kaiketon, miten hieno ja kätevä sana! Kaiketon on syötävää, joka on ainakin maidotonta, munatonta, gluteenitonta ja soijatonta, ja kun sellaista leipoo syntymäpäiväjuhliin, kaikki vieraat voivat nauttia.

Kotuksen Kuukauden sanojen arkisto on muutenkin mahtava kokoelma ajankohtaisia puheenaiheita viime vuosilta: muistatteko, milloin puhuttiin ukkoskyykystä? Entäs milloin syötiin pakotejuustoa? (Samana kesänä: heinä- ja elokuussa 2014.)

Sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen Kotukselta kertoo, että kuukauden sanat tulevat sanakirjatyön sivutuotteena: toimittamiseen liittyy työvaihe nimeltä sanastus, jossa seurataan mediaa ja kerätään aineistoa. Kuukauden sanaksi valitaan sanastajien haavista jokin ajankohtainen, mieluusti uusi sana. Se voi olla somessa nähty, radiossa kuultu, lehdistä luettu tai jostain vain ponnahtanut.

Kaiketon on jännä karitiivijohdos.

– Kaiketon ei ole ihan uusi, mutta nyt se on ajankohtainen, kun ihmiset miettivät kesäjuhlien tarjoilua. Lisäksi se on aika jännä karitiivijohdos.

Klemettisen mukaan sanojen kanssa on mukavaa työskennellä: pysyy maailmassa kiinni. Syömiseen liittyvä sanasto on nyt pinnalla, samoin politiikkaan. Donald Trump on osoittautunut sanastoa tuottavaksi runsaudensarveksi.

– Tänään kuulin sanan whataboutismi. Se on retorinen keino, jolla kritiikin kohde yrittää siirtää huomion johonkin muuhun epäkohtaan.

Klemettisellä on myös selvä suosikki viime vuosien uusien sanojen joukossa.

– Sydäniskuri! Lääketieteen sanastolautakunnassa on etsitty suomenkielistä sanaa defibrillaattorille. Usein suomennokset otetaan nihkeästi vastaan, mutta sydäniskuri on poikkeus: se on tosi läpinäkyvä ja sopii suuhun.
 

Saksalainen halpamarkettiketju saapui Suomeen 15 vuotta sitten ja on vuosien varrella muokannut arkeamme monella tapaa.

Lukuisat pahvilaatikot, sekaiset hyllyt, hedelmät, joita ei punnittu itse. Kun pian 15-vuotispäiväänsä Suomessa viettävä Lidl rantautui Suomeen, monelle vierailu halpamarketissa oli eksoottinen kokemus, vähän kuin olisi ulkomailla ollut.

Epäsuomalaisuus oli räikeintä Lidlin ensimmäisinä vuosina. Lidleissä ei ollut aluksi lainkaan kassahihnoja, eikä kassojen päädyissä ollut pakkaustasoja, mutta näihin suomalaiset eivät tottuneet. Lidlin oli taivuttava. Itsepunnitusta Lidleissä ei ole sen sijaan vieläkään.

– Lidl oli Suomessa ensimmäinen hard discounter -ruokaketju, eli myymälätyyppi, jossa on rajattu valikoima ja pelkistetty, halvan oloinen ja näköinen esillepano. Tuotteita ei juuri hyllytetä, vaan ne pannaan esille vaikkapa lavoina. Konsepti on toki muuttunut Suomeen tulon jälkeen, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Luoto sanoo, että vähittäiskauppa on kansainvälistynyt hurjasti 15 vuoden aikana. Syy ei silti ole pelkästään Lidlin.

– Kun Suomi liittyi EU:hun, valikoimat ovat ruokakaupassa moninkertaistuneet. Lidl on ollut yksi osa kasvavaa kansainvälistymistä, ja se on isona toimijana merkittävästi lisännyt kilpailua ruokakaupassa, Luoto sanoo.

Nykyään lähes jokaisella suomalaisella on Lidlistä jonkinlainen mielipide, puolesta tai vastaan, ja kauppaketju on myös onnistunut muuttamaan Suomea monella tavalla. Esimerkiksi näin: 

  1. Lidl sekoitti sosiaaliluokkia. Aluksi Lidlissä käynti tuntui jotenkin nololta, jopa häpeälliseltä. Pikkuhiljaa työsuhde-Audejakin alettiin nähdä Lidlin parkkipaikoilla, ja Lidlissä käymisestä tuli jollakin tapaa sosiaalisesti hyväksyttävää.
  2. Lidlin tulo lisäsi ruokakauppojen kilpailua. Esimerkiksi S-ryhmän halpuutuskampanjat syntyivät ikään kuin vastaiskuna Lidlin halvoille hinnoille.
  3. Lidlin myötä Suomessa on mahdollista asioida ruokakaupassa, jossa ei kysytä kanta-asiakaskorttia.
  4. Kashmir ei ole enää vain rikkaiden etuoikeus. Noin 70 eurolla sai viime vuonna Lidlistä laadukkaan kashmirneuleen.
  5. Köyhäilystä on tullut muotia. Nykyään on ylpeyden aihe sanoa, että kesämekko maksoi alle kympin. 
  6. Lidl on saanut suomalaiset puhumaan. Jos puolituttujen kanssa on jo käyty kahvipöydän keskustelu säästä, nykyään jutellaan siitä, mistä kukin päivittäisostoksensa tekee.
  7. Lidl opetti suomalaiset vaihtuviin valikoimiin ja teemamaaviikkoihin: Italia-viikko, Ranska-viikko, USA-viikko… Joitakin tuotteita saa myymälöistä vain tietyn ajan. Se tarkoittaa samalla sitä, että asiakkaan on seurattava Lidlin tarjouslehtisiä, jotta pysyy kärryillä, mitä milloinkin on myynnissä.
  8. Lidl on muuttanut myös ulkomailla matkustelua siten, että nykyään voi reissatessa suorittaa ostokset Lidlissä, ja kaikki on siellä samalla tavalla kuin lähimmässä koti-Lidlissä. Yleensähän on kiva ulkomailla tutustua paikallisiin kauppoihin, mutta joskus kiireessä on aika kätevää asioida Lidlissä.

Millaisia muistoja Lidl sinussa herättää? Mikä on paras Lidl-löytösi? Entä mikä Lidlissä raivostuttaa? Kerro meille!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Linda Liukkaan tärkein kohderyhmä on pienten lasten isät.

Linda Liukas on palkittu lastenkirjailija ja koodauslähettiläs. Liukkaan tietotekniikka-aiheiset Hello Ruby -lastenkirjat ovat olleet jättimenestys maailmalla: ensin hän keräsi kirjoilleen 380 000 euron arvoisen joukkorahoituspotin ja voitti sitten kiinalaisen 130 000 euron arvoisen muotoilupalkinnon.

Liukkaan uusin, keskiviikkona julkaistu kirja vie lapset tutkimusmatkalle internetiin. Kirjasarjan oikeudet on myyty 22 kielialueelle.

Vaikka Liukkaan teokset ovat lastenkirjoja, kirjailija on kertonut tärkeimmäksi kohderyhmäkseen pienten lasten isät. Hänen mukaansa isien roolimallilla on tärkeä vaikutus pienten tyttöjen päätöksiin.

– Ollessani pieni muut isät sanoivat tietokoiden olevan kalliita aikuisten juttuja. Oma isäni sen sijaan opetti, ettei ole asiaa, mitä ei voisi tietokoneella korjata. Opettelimme yhdessä juttuja ja välillä mokailtiin, Liukas muistelee.

”Sanonkin pienille tytöille, että he voivat olla vaikka ballerina-koodaajia.”

Liukkaan mukaan koululla on paljon vaikutusta lapsen asenteisiin, mutta vanhemmilla vielä suurempi. Liukas haaveileekin omistavansa kymmenen vuoden päästä koulun, jossa teknologiaa kehitetään yhdessä lasten kanssa.

– Lapsia pitää kannustaa löytämään oma juttunsa, ja heitä pitää altistaa uusille asioille. Ei suljeta liian aikaisin mahdollisuuksia lapselta. Sanonkin pienille tytöille, että he voivat olla vaikka ballerina-koodaajia.

Ruby pienten poikien esikuvana

Teknologia-alalla vallitsee vieläkin merkittävä naispula. Liukas kannustaa naisia innostumaan alasta, sillä teknologiaan tarvitaan naisten näkökulmia.

– Ohjelmoija on se henkilö, joka käyttää tietokonetta ratkaistakseen maailman ongelmia, ja tarvitsemme naisten näkemystä. Tietokoneella voi ilmaista itseään ja muuttaa maailmaa paremmin kuin millään muulla, Liukas sanoo.

Kun Liukkaan ohjelmointityöpaja Rails Girls alkoi menestä, hän kohtasi vanhempia miehiä, jotka yrittivät neuvoa joka käänteessä.

– Kun sulkee korvansa setämiesten kritiikiltä, ei törmäile lasikattoihin.

Liukas kertoo ylpeimmäksi hetkekseen sen, kun pienet pojat ovat tulleet kertomaan hänelle, että kirjojen naiskoodaaja Ruby on heidän esikuvansa.

– Se on feminismiä parhaimmillaan, kun nainenkin voi olla teknologia-alan esikuva.