Naali on yksi Suomen uhanalaisista lajeista. Kuva: WWF / Asko Kaivosalo
Naali on yksi Suomen uhanalaisista lajeista. Kuva: WWF / Asko Kaivosalo

WWF:n uusi raportti on synkkää luettavaa: esimerkiksi nisäkkäiden, kalojen ja lintujen yksilömäärät ovat vähentyneet 40 vuoden aikana yli puolella.

WWF:n tuoreen Living Planet -raportin mukaan luonnon monimuotoisuus köyhtyy kiihtyvällä vauhdilla. Esimerkiksi selkärankaisten lajien – nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen – yksilömäärät ovat vähentyneet jopa 58 prosenttia viimeisen 40 vuoden aikana.

WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder osasi odottaa huonoja uutisia, mutta järkyttyi silti raportin luvuista.

– Tuli tosi masentunut olo. En ajatellut että luvut heikkenisivät noin paljon. Ja ennuste, että vuoteen 2020 mennessä määrät ovat vähentyneet jopa 67 prosenttia, vasta onkin kamala. Myös makean veden lajien yksilömäärien romahtaminen 81 prosenttia on järkyttävää.

Loputon itsekkyys ja ahneus

Palmuöljyn tuotanto vie elintilaa borneon orangeilta, salametsästys hävittää lumileopardeja. Living Planet -raportti listaa lajien maailmanlaajuiset uhat. Ilmastonmuutoksen ja elinympäristöjen tuhoutumisen lisäksi lajeja uhkaavat liiallinen metsästys ja kalastus.

Suomessa uhanalaisia nisäkkäitä ovat esimerkiksi susi, naali, ahma ja saimaannorppa, linnuista muun muassa kiljuhanhi, tunturihaukka ja kultasirkku.

– Naali on joutunut tosi ahtaalle pohjoisessa, sillä ilmastonmuutoksen myötä kettu on levittäytynyt sen elinpiirille. Saimaannorpan pesintä taas ei onnistu vähälumisten talvien takia.

Luonnontilaisten metsien häviäminen on ongelma, metsissä esiintyvistä lajeista 814 on uhanalaisia.

–  Esimerkiksi töyhtötiaisen määrät ovat huvenneet yli 50 prosenttia pelkästään 2000-luvulla, kun metsissä ei ole enää niin paljon lahopuita.

Töyhtötiainen ei ole uhanalainen, mutta 2000-luvun aikana myös sen yksilömäärät ovat laskeneet puolella.
Töyhtötiainen ei ole uhanalainen, mutta 2000-luvun aikana myös sen yksilömäärät ovat laskeneet puolella.

Ruoka ei ole näpertelyä

Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen taustalla on Rohwederin mukaan ”ihmisen loputon ahneus ja itsekkyys”. Jos kaikki kuluttaisivat niin paljon kuin suomalaiset, tarvitsisimme kolmen maapallon luonnonvarat sen kattamiseen. 

Myös ruuantuotanto on elinympäristöjen säilyttämisessä tärkeässä asemassa.

–  Ruoka ei ole mitään näpertelyä. On laskettu, että ruuantuotannon osuus hiilidioksidipäästöistä on noin 20 prosenttia, ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisessä sen rooli on vielä suurempi, muistuttaa Rohweder.

”Lihaa saisi syödä 500 grammaa viikossa, mutta raavas mies on ylittänyt määrän jo tiistaina.”

Suurin ongelma on tunnetusti lihankulutus. WWF suosittelee syömään viikossa 500 grammaa lihaa, joka on saman verran kuin terveyssuosituksissa.

–  Mutta raavas mies on ylittänyt tuon määrän jo tiistaina.

Kestävän ruokavalion lautasmalli on simppeli: vähemmän lihaa, enemmän kasviksia, kestävällä tavalla pyydettyä kalaa; kuhaa, muikkua, ahventa. Myös ruokahävikkiä pitäisi karsia kovalla kädellä. Suomalaiset kippaavat joka vuosi miljoona kiloa ruokaa roskiin.

Paperihommat on tehty, nyt hommiin

Rohweder haluaa, että yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa luonnon pääoma pitää saada yhtä arvokkaaksi kuin talouden pääoma.

– Jos taloudessa koettaisiin näin iso, 58 prosentin romahdus, niin sehän olisi mieletön kriisi. Nyt on meneillään luonnon kriisi, Rohweder vertaa. 

”Jos Suomi panisi allekirjoittamansa sopimukset toimeen, olisi tilanne jo aivan erilainen.”

– Jos Suomi valtiona toimeenpanisi allekirjoittamansa sopimukset, olisi tilanne jo aivan erilainen.

Sopimuksiahan riittää: kestävän kehityksen sopimus, Nagoyan biodiversiteettisopimus, joka on tehty juuri luonnon monimuotoisuuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi, ja viimeisimpänä Pariisin ilmastosopimus.

– Meidän pitää lakata kyttäämästä, mitä naapurit tekevät ja alkaa kilpailla siitä, kuka näyttää esimerkkiä ja vähentää eniten hiilidioksisipäästöjä.

Myös kansalaisilla on vastuu. Rohwederin mukaan ei saa tyytyä ajattelmaan, ettei viidellä miljoonalla suomalaisella ole tässä kaikessa väliä.

– Pitää ajatella, että meitä on seitsemän miljardia ja meillä kaikila on erilainen vastuu. Esimerkiksi kehitysmaiden asukkaiden ekologista jalanjälkeä on kasvatettava, että he saavat ruokaa, vettä ja energiaa. Sen sijaan meidän, jotka olemme ilmastonmuutoksen aiheuttaneet, tulee sitä pienentää.

Uhanalaista saimaannorppaa uhkaavat ilmastonmuutos ja verkkokalastus.
Uhanalaista saimaannorppaa uhkaavat ilmastonmuutos ja verkkokalastus.

Nuorissa on toivo

Synkistä uutisista huolimatta Rohwederin mukaan nyt enemmän tahtoa ratkaista kriisi kuin koskaan aikaisemmin, juuri kansainvälisten sopimusten vuoksi. 

– Onneksi myös nuoret ovat nykyisin aivan toisella tavalla vastuullisia ympäristön suhteen, esimerkiksi kasvissyönti on trendikästä. 

Rohweder on pohjakoulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, mutta hän on tehnyt ympäristön eteen 30 vuotta työtä.

– Aluksi ihmeteltiin, että mitä ihmettä sinä oikein teet. Kun sitten 2000-luvulla alettiin puhua kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta, kaikki olivat että juu, ne ovat tosi tärkeitä. Nykyisin kukaan ei pidä ympäristönsuojelua viherpiiperryksenä, mutta tietoisuus pitäisi valua asenteisiin ja toimintaan.  

–  Kunpa Suomella olisi rohkeutta olla edelläkävijä ja näyttää muille maille mallia, Liisa Rohweder toivoo.

"Yritysten osakkeenomistajien pitäisi pohtia, miten ympäristön voitot maksimoidaan, eikä miettiä vain omiin taskuihin tulevaa voittoa", patistaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Kuva: WWF
"Yritysten osakkeenomistajien pitäisi pohtia, miten ympäristön voitot maksimoidaan, eikä miettiä vain omiin taskuihin tulevaa voittoa", patistaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Kuva: WWF
Rydel

Maailman eläinlajien yksilömäärät hupenevat hälyttävää vauhtia: ”Luonto on kriisissä”

Pitää toivoa että minimaalisuus tulisi muotiin ja käytännöksi. Kaikki turhamaisuus pois ihmiskunnasta. Joko ihmiskunta itse lopettaa tai luonto laittaa lopettamaan. Suurin syy koko roskaan on talous (ahneus). Toinen sodat (vallanhimo) ja kolmas uskonnot (suvaitsemattomuus). Itse olen monesta luopunut, televisio, elektroniikka ja jostain syystä tunne elämäni paremmaksi kuin koskaan.
Lue kommentti

Osa Anna-Leena Härkösen ja Riku Korhosen kavereista jaksaa toisinaan yhä ihmetellä parin asumismuotoa. 

Kirjailijapari Anna-Leena Härkönen ja Riku Korhonen ovat olleet naimisissa kahdeksan vuotta, mutta eivät ole ikinä asuneet yhdessä.

– Elämme kumpikin omaa arkeamme, yhteistä arkea meillä ei käytännössä ole: emme ole nähneet toisiamme vaikka imuroimassa. Joskus olen pessyt Anna-Leenan ikkunat ja hän on siivonnut keittiöni, Riku kertoi torstaina Otavan syksyn avajaistilaisuudessa.

”Meillä ei ole siivous- tai sisustusriitoja.”

Molemmat ovat tyytyväisiä nykyiseen järjestelyyn. Anna-Leena painottaa, että hän ei kaipaa yhtään pikkulapsiaikojen ruuhka-arkea ja yhteisasumista. Hänen poikansa on jo täysi-ikäinen.

– Meillä ei ole siivous- tai sisustusriitoja. Kun tapaamme, meidän tarvitsee suoriutua vain toisistamme. Tietenkin siihen liittyy vahvasti se, ettei meillä ole yhteisiä tai pieniä lapsia, johon liittyisi velvoitteita.

Kerran viikossa

Pari tapaa usein viikonloppuisin, tai kun molempien kalentereissa on sopiva rako, yleensä kerran viikossa. Riku asuu Turussa, mutta on viettänyt viime keväästä enemmän vapaita Anna-Leenan luona Helsingissä. 

”Ihmiset pelkäävät hassuja asioita, kuten vaikka sukulaisten reaktioita.”

Pari arvelee, että asumismuoto herättää ihmisissä ihmetystä, koska yhteisasuminen on vielä yhteiskunnassa jonkunlainen normi.

– Ihmiset pelkäävät hassuja asioita, kuten vaikka sukulaisten reaktioita. Kun on vahvoja oletuksia, miten asioiden tulisi olla ja on vaikea toimia toisin, vaikka se voisi sopia itselle. Kun opetin yliopistossa, minulla oli kerran oppilas, jonka kumppani asui Japanissa. Minusta se kuulosti haastavalta, Riku sanoo.

Pari uskoo, että tulevaisuudessa useampi aikuinen pari saattaa valita erillään asumisen.

”Aamulla juomme myrtseinä kahvia.”

– Olen nyt huomannut, että nousussa on maailmalla trendi, että lapsettomat ihmiset asuvat erillään, Anna-Leena toteaa.

Kirjailijapari osaa arvostaa myös työrauhaa, jonka järjestely mahdollistaa. Puolivahingossa heidän julkaisutahtinsa on mennyt lomittain. Anna-Leenalta ilmestyi kesän alussa kirja ja Riku kirjoittaa parhaillaan seuraavaa. He arvelevat, että heidän suhteensa ei ole järjestelyllä arkipäiväistynyt.

– Paitsi aamuherätykset ovat aina arkisia. Aamua ei voi naamioida, illat ovat vapautuneita ja riehakkaita, mutta aamulla juomme myrtseinä kahvia, Riku kertoo.
 
 

Huomio! Juttu sisältää merkittäviä juonipaljastuksia Game of Thronesin uusimmasta jaksosta, mahdollisesta jatkosta ja kaikesta, mitä sarjassa on aiemmin tapahtunut.

Game of Thronesin viime maanantaina julkaistu jakso oli täyttä toimintaa. Yksi isoimmista hetkistä jaksossa oli se, kun kolmoskaudelta saakka kadoksissa ollut Gendry teki odotetun paluun. Lue siitä lisää täältä.

Gendryn paluuta kukaan katsojista ei voinut olla huomaamatta. Sen sijaan jakson ehdottomasti merkittävin käänne saattoi hyvinkin mennä joiltain ohi.

Jakson suurin paljastus on koko sarjan kannalta valtavan iso käänne.

(Juttu jatkuu Instagram-upotuksen jälkeen.)

Daenerysiä näyttelevä Emilia Clarke julkaisi hauskan videon Jonia näyttelevästä Kit Harringtonista sarjan kuvausten kulisseissa.

Paljastus liittyi Jonin yhteyteen Targaryenin sukuun, ja se tapahtui hyvin ohimennen Samin ja Neilikan lukiessa kirjoja Kastellissa.

Kohtauksessa Neilikka lukee ääneen muuan yliseptoni Maynardin yksityiskohtaisia sepustuksia kaikista mahdollisista asioista. Raapustuksissa Maynard kertoo muun muassa suolen toiminnastaan ja siitä, kuinka monta rappusta Baelorin septissä on. 

Turhanpäiväisten asioiden joukosta Neilikka lukee kuitenkin äärimmäisen tärkeän ja kiinnostavan asian. Hän lukee, että yliseptoni Maynard myönsi ”prinssi Raggerille” avioliiton kumoamisen ja vihki prinssin toisen naisen kanssa salaisessa seremoniassa Dornessa.

Mitä tämä merkitsee?

Montaakin asiaa – mahdollisesti.

Suurella todennäköisyydellä ”prinssi Ragger” on oikeasti edesmennyt prinssi Rhaegar. Aiemmin hänen on tiedetty olleen naimisissa ainoastaan Elia Martellin kanssa. Hänellä oli kuitenkin sivusuhde Ned Strakin siskon Lyanna Starkin kanssa. Todennäköisesti Rhaegar siis kumosi avioliittonsa Elia Martellin kanssa ja avioitui salaa Lyanna Starkin kanssa.

Sarjan aiemmalla kaudella saimme tietää, että Jon Snown oikea isä ei olekaan Ned Stark vaan prinssi Rhaegar. Hänen äitinsä on puolestaan Nedin sisko Lyanna Stark.

Neilikan lukeman dokumentin perusteella Jon ei välttämättä ole ensinkään äpärä.

Aiemmin ajateltiin, että Jon on Rhaegarin äpärä, koska prinssi oli Jonin syntymän hetkellä naimisissa Elia Martellin kanssa. Neilikan lukeman dokumentin perusteella Jon ei välttämättä ole ensinkään äpärä. Sen sijaan hän saattaa olla Rhaegarin avioliitossa syntynyt poika.

Tämä tarkoittaisi siis sitä, että Jon on virallisesti Targaryen.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Viime kauden viimeisessä jaksossa selvisi virallisesti, että Ned ei olekaan Jonin oikea isä. Fanit olivat ounastelleet tätä jo vuosia. Kuva: HBO
Viime kauden viimeisessä jaksossa selvisi virallisesti, että Ned ei olekaan Jonin oikea isä. Fanit olivat ounastelleet tätä jo vuosia. Kuva: HBO

Ja mitä sillä on väliä, jos Jon on Targaryen?

Jos Jon on Targaryen hän on Targaryenien suvun laillinen perillinen. Rhaegar oli syrjäytetyn Hullun kuninkaan vanhin poika. Perimysjärjestyksen mukaan hänen kruununsa siirtyy suoraan hänen jälkeläisilleen. Koska kaikki muut heistä ovat kuolleet, Jonilla on täysi oikeus kruunuun.

Jonin oikeus kruunuun on siis suurempi kuin esimerkiksi Daenerysin, joka oli Hullun kuninkaan nuorin tytär.

Mutta ennen kuin Jonia julistetaan Seitsemän kuningaskunnan kuninkaaksi, matkassa on monta mutkaa:

Ensinnäkin: prinssi Rhaegarin avioliiton kumoamisesta ja uudesta liitosta ei ilmeisesti tiedä juuri kukaan. Jos Sam ja Neilikka eivät ottaneet Maynardin kirjaa mukaansa, vahvistus Jonin todellisesta identiteetistä ei välttämättä paljastu hirveän helposti. Tai sitä ei voida ainakaan kirjallisesti todistaa.

Daenerys ei mukisematta luovu kruunusta.

Toiseksi: Daenerys ei mukisematta luovu kruunusta. Saa nähdä millainen soppa hänen ja Jonin välille syntyy, jos kumpikin heistä alkaa tosissaan havitella paikkaa Rautaistuimella.

Kolmanneksi: Jon matkasi viime jakson lopussa muurin toiselle puolelle, ja tulevan jakson traileri näyttää varsin pahaenteiseltä. Tiedä häntä, elääkö hiljattain Pohjoisen kuninkaaksi kruunattu Jon kovin kauaa.

Mitä seuraavassa jaksossa tapahtuu? Katso traileri: 

Anssi Kela. Kuva: Jonna Öhrnberg

Nyt muusikko pyytää some-kommentoijilta kunnioitusta kaikkia kohtaan. 

Muusikko Anssi Kela julkaisi eilen Facebookissaan kuvan Turun kauppatorista. Kuvan alla muusikko kirjoitti seuraavasti:

– Näin torin kulmassa ruumispussin ja raskaasti aseistautuneet poliisit. Tunnelma torilla oli kuitenkin tuossa vaiheessa rauhallinen. Nyt poliisi on tyhjentänyt torin, kuva hotellihuoneeni ikkunasta. Kamala tapaus. Maailma on sairas, ei tähän oikein muuta voi sanoa.

Asiasta kirjoitti eilen esimerkiksi Iltalehti.

”Osa kommentoijista on ollut sitä mieltä, että minut tai muita artisteja pitäisi tappaa.”

Tänään Anssi julkaisi aiheesta uuden päivityksen, jossa kertoo, että on joutunut poistamaan edellisen päivityksensä rasististen kommenttien vuoksi.

– Olen saanut kuulla olevani tapahtumiin osasyyllinen, koska olen mm. esiintynyt rasisminvastaisessa mielenosoituksessa. On tullut yksityisviestejä, joissa minua syytetään murhaajaksi. Osa kommentoijista on ollut sitä mieltä, että minut tai muita artisteja pitäisi tappaa. Tällaiset kommentit olen pyrkinyt heti poistamaan. Sivullani on aina ollut lupa esittää mielipiteitä, jotka eriävät omistani. Raja kulkee uhkausten esittämisessä.

Muusikko toteaa, että kommenttien lukeminen on surullista. Hän toivoo, että uuden postauksen jälkeen ihmiset osaisivat käyttäytyä paremmin.

– Poistan tämän julkaistuani eilisen postaukseni ja kaikki sen kommentit. Ne eivät edistä mitään hyödyllistä. Voitaisiinko tämän kirjoituksen alla yrittää kohdella toisiamme hieman kunnioittavammin? hän peräänkuuluttaa.

”Ei ole sinun vika”

Monet uuden postauksen kommentoijista ovat todenneet, että Anssin aiemmin saamat kommentit ovat järkyttäviä ja kaikin puolin tarpeettomia.

– [Tapahtunut] ei ole sinun, eikä yhdenkään artistin vika. Päinvastoin, artistit ovat aina ensimmäisenä ottamassa osaa suruun ja laulamassa hyvää henkeä moisten ikävien tapahtumien jälkeen, eräs kommentoi päivityksen alla. 

– Loistava kirjoitus Anssi. Toivottavasti muutkin suhtautuisivat yhtä fiksusti asiaan. Vihan lietsominen ja rumat puheet eivät auta ketään. Kaikkea hyvää sinulle, toinen kommentoija totesi.

Lue Anssin koko postaus joko hänen kaikille julkiselta Facebook-sivultaan tai tästä alta: 

Juttua muokattu 18.8.2017 klo 15.51: Lisätty päivityksen alla kirjoitettuja kommentteja.

Ruudussa nähdään nyt kolmas kausi, joka jää viimeiseksi.

Walesilainen rikosdraamasarja Syrjäinen maa (Hinterland/Y Gwyll, 2014–2017) jatkuu kolmannella ja viimeiseksi jäävällä tuotantokaudella. Kausi sisältää neljä itsenäistä puolitoistatuntista jaksoa.

Syrjäiselle maalaisseudulle menneisyyttään paennut Tom Mathias (Richard Harrington) on uusien jaksojen alussa joutunut hyökkäyksen kohteeksi. Tuhotyötä tutkivat kollegat. Mathias puolestaan selvittää paikallisen pastorin murhaa.

Sarjaa on kuvailtu kauniiksi ja synkäksi. Kauneus sarjaan tulee Walesin länsirannikolla sijaitsevan Aberystwythin ja sen lähiseudun maisemista. Murhamysteerien synkkyyttä korostetaan niin runsaasti, että lopputulos on epäaito. Teennäisyyttä tehostavat liikaa käytetyt hidastukset, päähenkilöiden tapa puhua kuiskaten sekä uhkaava musiikki.

Kauden aikana palataan myös vuosikymmenien takaisiin tapahtumiin.

Ed Talfanin ja Ed Thomasin luomasta sarjasta on kuvattu kaksi kieliversiota, kymriksi ja englanniksi. Suomessa nähdään englanninkielinen versio.

Syrjäinen maa TV1:llä la 19.8. kello 21.15