Laura Londén uskoo, että hänellä on kutsumus tekemäänsä työhön. ”Yritän ajatella, että jokaisen numeron ja tilaston takana on ihminen.” Kuva: Anna Huovinen

Laura Londén toivoo, että naisten tarpeet olisivat kriisialueilla yhtä tärkeitä kuin ruoka ja vesi.

Laura Londén työskentelee YK:n apulaispääsihteerinä ja YK:n väestörahaston hallinnosta vastaavana varapääjohtajana. Hän on korkeammassa asemassa YK:ssa kuin yksinkään muu suomalaisnainen.

Londén edistää työkseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Glorian haastattelun mukaan hän on ollut viime vuonna esimerkiksi päättämässä zikavirukseen liittyvästä avusta sekä siitä, miten tyttöjen seksuaaliterveys ja -oikeudet turvataan Syyrian sodan kaltaisissa hätätilanteissa. Londénilla on yli 25 vuoden työkokemus eri YK-järjestöistä.

Laura Londén, millainen asema naisilla on maailman isoissa kriiseissä?

”Oli kriisi millainen tahansa, sen vaikutus tyttöjen ja naisten asemaan on aina hyvin dramaattinen. Naisilla on erityistarpeita, ja sitä on nyt ruvettu ajattelemaan enemmän. Esimerkiksi Syyriassa naisia saatetaan naittaa tilapäisesti useille eri henkilöille, ja aina seuraavalle. Perheet ovat niin epätoivoisessa tilanteessa ja tuntevat, etteivät he pysty suojelemaan tyttäriään. Se, että heidät naitetaan pois, auttaa perhettä taloudellisesti ja antaa tytölle mukamas jonkinlaista suojaa yhteiskunnassa. En usko, että kukaan tekee sitä mielellään. Se kuvastaa ihmisten epätoivoa.”

Miten näitä ongelmia yritetään ratkaista?

”Prioriteettimme on pitää huolta siitä, että naisilla ja tytöillä on kriisitilanteissakin pääsy terveydenhuollon pariin. On mobiiliklinikoita ja terveydenhoitopisteitä, joista voi saada ehkäisyvälineitä, kuukautispakkauksia ja psykososiaalista ja käytännön terveydenhoitoa väkivaltaan. Vaikka fyysinen vahinko olisi paha, henkinen on usein vielä pahempi.

Naisten tarpeet jäävät usein rahoittamatta, vaikka ne ovat yhtä tärkeitä kuin vesi, ruoka ja turva. Raskaana oleminen voi olla vaikeaa normaalissakin tilanteessa, mutta entäs silloin, kun olet pakolaisleirillä tai salakuljettajan kanssa huonossa veneessä?

En usko, että naisten tarpeita jätetään tahallaan syrjään. Vaistomaisesti vain ajatellaan, että kaikkein tärkeintä on ruoka ja vesi. Jos naiset ja tytöt voivat hyvin, koko yhteiskunta voi hyvin.”

”Raskaana oleminen voi olla vaikeaa normaalissakin tilanteessa, mutta entäs silloin, kun olet pakolaisleirillä tai salakuljettajan kanssa huonossa veneessä?”

Mitä tapahtuu, jos naisten tarpeisiin ei anneta rahaa?

”Äiti- ja lapsikuolleisuus lisääntyy, ja väkivallasta johtuvat traumat vaikuttavat yhteiskuntiin tulevina vuosina. On tärkeää, että tytöt voivat olla koulussa tarpeeksi kauan, jotta he pystyvät päättämään omasta elämästään ja tietävät, että ainoa vaihtoehto ei ole mennä nuorena naimisiin ja saada lukemattomia lapsia, halusi niitä tai ei. Jos tytöt eivät käy koulua, köyhyyden kierre usein periytyy ja vaikuttaa koko yhteiskuntaan.”

Olet nähnyt urallasi paljon tuskaa ja epätoivoa. Mistä saat toivoa?

”Edistysaskeleista, joita on nähty. YK:n uusi pääsihteeri painottaa, että on kaikille hyödyksi, jos kriisejä pystytään ennaltaehkäisemään. On kohtuullisen uusi ajattelutapa, että pitäisi investoida jo ennen kuin kriisi alkaa.

Ajatellaan vaikka Syyrian pakolaiskriisiä. Niin kauan kuin ihmisillä on toivoa siellä, missä he ovat, he eivät halua lähteä. Syyria oli kaunis vakavarainen maa. Ihmiset lähtevät vasta, kun eivät näe enää mitään muuta toivoa. Silloin asiat ovat jo pahasti.”

Uudessa kokkaussarjassa annetaan suomalaisille äideille kiitos kasvatustyöstä ja tarjotaan oman pojan kätösin loihdittu illallinen rakkaalle äidille.

IS TV-LEHTI: Menun yksityiskohtien kanssa julkkismiehiä avustaa kokki Kari ”Kape” Aihinen.

Mie en missään nimessä ole trendikäs kokkaaja, ja äiti on samaa sarjaa. Meitä ei yhtään kiinnosta hienostelu, kuvailee muusikko Jouni Hynynen suhdettaan ruuanlaittoon ensimmäisessä jaksossa.

Hynynen tarjoilee ohjelmassa äidilleen Railille muun muassa madekeittoa ja kokonaisen jäniksen. Kape Aihinen muistelee kuvauspäivää lämpimästi.

– Oli äärimmäisen positiivinen, lempeä ja mahtava päivä. Hynynen on samanikäinen jätkä kuin minäkin, ja meillä on pitkälle samanlaiset arvot. Pöytään pistettiin parasta yli sadalla eurolla, ja kyllähän kovakin rokkijätkä jäätyy ja hyytyy oman äidin edessä.

Ohjelman loppukirjeet ovat useassa jaksossa kirvoittaneet tunteita siihen malliin, että tuotantotiimikin on kaivanut nenäliinat esiin.

”Oli kiva kokata äidille ja käydä läpi lapsuuden juttuja, joita itse en muistanut.”

Jouni Hynynen ei myönnä herkistyneensä liikoja.

– Oli kiva kokata äidille ja käydä läpi lapsuuden juttuja, joita itse en muistanut. Ei siinä sen kummempia tunteita herännyt. Olemme paljon yhteydessä äidin kanssa muutenkin. Päivää emme ole puineet jälkeenpäin. Molemmilla on samanlainen luonne, että tekemässä käydään ja sitten paetaan paikalta, ja mitä sitä sen jälkeen turhia lätisemään.

Kape-kokkia Hynynen kuvailee tehokkaaksi, kun taas Kotiteollisuus-laulaja itse on rauhallinen ruuanvalmistaja.

– Yleensä kokkaan pitkällä kaavalla ja hitaasti, mutta nyt pelissä oli todellinen tekemisen meininki. Madekeiton valmistaminen oli aivan uutta. Oli hyvä oppia lisää kalan keittämisestä. Hieman häiritsi se, kun Kape pisti pekonia karjalanpaistiin, mutta en ryhtynyt tappelemaan.

Aihinen kertoo uuden ohjelman parhaaksi puoleksi itse äidit.

– Jokaisessa kymmenessä jaksossa huomataan, kuinka superhahmoja äidit ovat. Suomalaiset äidit hoitavat perheen, talouden, koko kuvion. Oli hienoa tarjota heille nyt valmis pöytä, johon saapua. Tuli hyvä mieli siitä, kun sai nähdä, että jokaiselle kokkaajalle äidit olivat niin kova juttu.

Sortuminen salaattiin

Hynysen mielestä televisiossa on liikaa ruokaohjelmia ja katsojat saavat väärän kuvan työn luonteesta.

– Kokkiohjelmat ovat usein epärealistisia, ja arkipäivästä tehdään liian hienoa. Katsojat eivät aina ymmärrä, kuinka paljon on paiskittava duunia. Arvostan kyllä kokin ammattia, etenkin työn luovaa puolta. Itsekin on kiva joskus soveltaa eikä aina vääntää samaa jauhelihakeittoa. Chilihommia olen hieman harrastanut, mutta muuten menen perusmausteilla.

Työteliäs muusikko ei kiertueilla juuri ruokanautintoja pääse kokemaan.

– Kiertueella on usein pizzalinja, ehkä joskus käydään hienommassa ravintolassa. Yritän pitää huolta siitä, että syön kevyesti. Muuten lavalla lentää laatta. Siksi olen jopa sortunut salaattiin.

Lämpimiä leipiä ja pullaa

Sekä Kape Aihinen että Jouni Hynynen muistavat lapsuudesta vakioruokia.

– Jauheliha-roiskeläppää tuunattuna, lämpimiä leipiä paahtoleivästä ja nakeista ja tietenkin äidin lihapullat, sianlihakastike ja jouluna kotijuustot, Kape listaa ja kertoo tehneensä juuri edellisenä päivänä äidin ohjeella raparperipaistoksen.

– Ravintoloissani on kuitenkin eri konsepti, ja äiti ja koti ovat kokonaan oma, eritelty juttunsa.

Hynynen muistaa erään kulinaarisen nostalgiahetken.

– Oli se ihmeellistä, kun pimeällä 80-luvulla ensimmäistä kertaa kotiin tuotiin broileri. Koko perhe siinä ympärillä ihmetteli, että mikäs tämä tämmöinen herkku on. Ehkä tuosta muistosta johtuen syön yhä paljon kanaa. Possua en osta koskaan.

Suhde herkkuihin on lämmin.

– Mutsi teki niin raivopäisenä pullaa, että sain siitä urheilevana nuorena tarpeekseni. En suoraan syytä, mutta äiti on osallinen siihen, että olen karamelliaddikti. Hän oli töissä karkkitehtaalla, ja puberteetti-ikäisenä olin aina namia hakemassa. Teinin näkökulmasta tietenkin unelma-ammatti. Nyt maistuu salmiakki aika vahvasti.

– Mutta leivoksia ja sen sellaisia en syö, ja munkkejakin viimeksi armeijassa. Sen jälkeen eivät ole munkit kiinnostaneet.

Illallinen äidille, MTV3 to klo 20.00

 

Pieleen menneet sijoitukset opettivat sen, että Vappu aikoo jatkossa punnita tarkemmin miehensä näkemykset.

Tv-juontaja Vappu Pimiä on usein kehunut miestään Teemu Huuhtasta. Nyt aviomies saa kehuja Kotilieden haastattelussa, jossa Vappu avautuu työurastaan ja rahankäytöstään.

– Hän on paras tukijani. Kierrätän ideani hänellä. Hän myös sanoo vastaan, jos pitää jotain ajatusta huonona, Vappu kertoo Kotiliedessä.

Hän avautuu lehdessä myös hetkestä, jolloin ei kuunnellut puolisonsa neuvoja – vaikka jälkikäteen ajateltuna silloin olisi kannattanut. Teemu varoitteli Vappua, kun tämä sijoitti säästöjään luomuruokaan erikoistuneeseen yritykseen.

Yrityksen konkurssissa Vappu menetti säästönsä.

– En kuunnellut miestäni, vaikka olisi pitänyt. Jatkossa punnitsen hänen näkemyksiään tarkemmin.

”En kuunnellut miestäni, vaikka olisi pitänyt.”

Lehdessä Vappu sanoo, että hän on tehnyt menestyksensä eteen paljon työtä. Rahankäytön mallin hän on oppinut isältään, ”eikä mitään ole tippunut taivaalta suoraan syliin”.

– Minut on kasvatettu pitämään itsestäni huolta. En ole koskaan pyytänyt penniäkään yhdeltäkään mieheltä.

Vappuna keikoille palaava Jenni Vartiaisen keikkatauko ei ollut mutkaton.

 Laulaja Jenni Vartiainen kärsi keikkatauollaan pitkittyneestä äänihuulen turpoamisesta, joka vei hänet lopulta puhekieltoon.

– Olin huolissani, että palautuuko ääneni koskaan ennalleen. Siinä ehdittiin epäillä kaikkea, mistä tilanne johtuu. Ylärekisteri puuttui kokonaan ja lauloin puheäänellä. Jouduin puhekieltoon, ja olin useita päiviä puhumatta.

Sairastumisen aikana Jenni kirjoitti uusia kappaleita, mutta niiden viimeistely ja levyttäminen jäivät tälle keväälle.

– Se oli hyväkin, että äänen kanssa piti pihtailla. Kappaleiden mehusteluvaihe kesti pidempään.

Viime aikoina Jenni on viettänyt lähes kaiken vapaa-ajan studiolla.

– Olen ihan studiomyyränä siellä. En edes joka päivä kehtaa ottaa sieltä kuvia sosiaaliseen mediaan, kun olen vaan siellä.

Keikkatauon aikana Jenni ehti viettää sosiaalista elämää, tavata ystäviä ja läheisiä.

– Elämäni oli tosi sosiaalista. Tein myös kotiin liittyviä projekteja, joita en ole ehtinyt tehdä.

Uusi puoli esiin

Kymmenen vuotta sitten Ihmisten edessä -albumin julkaissut laulaja arvelee olevansa uuden edessä. Vuoden alussa julkaistu Turvasana-kappale toi esiin suurelle yleisölle aivan uuden puolen Jenni Vartiaisesta.

– En lähtenyt tietoisesti tekemään mitään räävitöntä. Tuo puoli on osa minua, ja oli täysi vääjäämätön ja luonnollinen askel, että se tuli nyt esille. Trilogian julkaisemisen jälkeen olen tietoisesti vapauttanut itseni monesta työskentelytavasta. Nollannut tilanteen.

Lue myös: ”Mä oon väsynyt pelkkään hiplailuun”, Jenni Vartiainen laulaa uudella Turvasana-kappaleellaan – kuuntele!

34-vuotiaana Jenni elää arkena hyvin samanlaista elämää kuin taiteilijaystävänsä.

– Ystäväpiirini koostuu muusikoista ja tanssijoista. Meillä on koko ajan menossa omat projektimme. Nuorempana toivoin, että pystyisin löytämään työn, joka tarjoaa minulle haastetta ja jossa tunnen olevansa oikeassa paikassa. Viidentoista vuoden jälkeen minulle ei ole tullut sellainen olo, että minulla ei olisi musiikillisesti mitään annettavaa.

Cheek kertoo saaneensa tappouhkauksen suurkeikkansa alla.

Rap-artisti Jare ”Cheek” Tiihonen avautuu Kauppalehden haastattelussa tappouhkauksestaan, jonka hän sai Hartwall Arena -jäähallikeikkansa alla.

– Onhan se aika diippiä, että juttu menee niin pitkälle, että sut uhataan tappaa Hartsun keikalle.

”Onhan se aika diippiä, että juttu menee niin pitkälle, että sut uhataan tappaa Hartsun keikalle.”

Artisti on ollut aiemmin vaitonainen tappouhkauksista. Tälläkin kertaa hän kuittaa asian lyhyesti: uhkaukset johtivat poliisisuojeluun ja luotiliiveihin turvamiehille, Cheek, 35, toteaa lehdessä.

Hän lisää, että rankatkin asiat on pakko hyväksyä. Se kaikki on vain elämää.

– Ei sitä voi ruveta pelkäämään sanomisiaan tai tekemisiään, vaan pitää mennä vaan all out, niin kuin tähänkin asti.

Viimeisimpänä aluevaltauksena Cheek on lähtenyt mukaan Helsingin ravintolabisnekseen. Hänen osaksi omistamansa yökerho avautuu perjantaina.