Laura Londén uskoo, että hänellä on kutsumus tekemäänsä työhön. ”Yritän ajatella, että jokaisen numeron ja tilaston takana on ihminen.” Kuva: Anna Huovinen
Laura Londén uskoo, että hänellä on kutsumus tekemäänsä työhön. ”Yritän ajatella, että jokaisen numeron ja tilaston takana on ihminen.” Kuva: Anna Huovinen

Laura Londén toivoo, että naisten tarpeet olisivat kriisialueilla yhtä tärkeitä kuin ruoka ja vesi.

Laura Londén työskentelee YK:n apulaispääsihteerinä ja YK:n väestörahaston hallinnosta vastaavana varapääjohtajana. Hän on korkeammassa asemassa YK:ssa kuin yksinkään muu suomalaisnainen.

Londén edistää työkseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Glorian haastattelun mukaan hän on ollut viime vuonna esimerkiksi päättämässä zikavirukseen liittyvästä avusta sekä siitä, miten tyttöjen seksuaaliterveys ja -oikeudet turvataan Syyrian sodan kaltaisissa hätätilanteissa. Londénilla on yli 25 vuoden työkokemus eri YK-järjestöistä.

Laura Londén, millainen asema naisilla on maailman isoissa kriiseissä?

”Oli kriisi millainen tahansa, sen vaikutus tyttöjen ja naisten asemaan on aina hyvin dramaattinen. Naisilla on erityistarpeita, ja sitä on nyt ruvettu ajattelemaan enemmän. Esimerkiksi Syyriassa naisia saatetaan naittaa tilapäisesti useille eri henkilöille, ja aina seuraavalle. Perheet ovat niin epätoivoisessa tilanteessa ja tuntevat, etteivät he pysty suojelemaan tyttäriään. Se, että heidät naitetaan pois, auttaa perhettä taloudellisesti ja antaa tytölle mukamas jonkinlaista suojaa yhteiskunnassa. En usko, että kukaan tekee sitä mielellään. Se kuvastaa ihmisten epätoivoa.”

Miten näitä ongelmia yritetään ratkaista?

”Prioriteettimme on pitää huolta siitä, että naisilla ja tytöillä on kriisitilanteissakin pääsy terveydenhuollon pariin. On mobiiliklinikoita ja terveydenhoitopisteitä, joista voi saada ehkäisyvälineitä, kuukautispakkauksia ja psykososiaalista ja käytännön terveydenhoitoa väkivaltaan. Vaikka fyysinen vahinko olisi paha, henkinen on usein vielä pahempi.

Naisten tarpeet jäävät usein rahoittamatta, vaikka ne ovat yhtä tärkeitä kuin vesi, ruoka ja turva. Raskaana oleminen voi olla vaikeaa normaalissakin tilanteessa, mutta entäs silloin, kun olet pakolaisleirillä tai salakuljettajan kanssa huonossa veneessä?

En usko, että naisten tarpeita jätetään tahallaan syrjään. Vaistomaisesti vain ajatellaan, että kaikkein tärkeintä on ruoka ja vesi. Jos naiset ja tytöt voivat hyvin, koko yhteiskunta voi hyvin.”

”Raskaana oleminen voi olla vaikeaa normaalissakin tilanteessa, mutta entäs silloin, kun olet pakolaisleirillä tai salakuljettajan kanssa huonossa veneessä?”

Mitä tapahtuu, jos naisten tarpeisiin ei anneta rahaa?

”Äiti- ja lapsikuolleisuus lisääntyy, ja väkivallasta johtuvat traumat vaikuttavat yhteiskuntiin tulevina vuosina. On tärkeää, että tytöt voivat olla koulussa tarpeeksi kauan, jotta he pystyvät päättämään omasta elämästään ja tietävät, että ainoa vaihtoehto ei ole mennä nuorena naimisiin ja saada lukemattomia lapsia, halusi niitä tai ei. Jos tytöt eivät käy koulua, köyhyyden kierre usein periytyy ja vaikuttaa koko yhteiskuntaan.”

Olet nähnyt urallasi paljon tuskaa ja epätoivoa. Mistä saat toivoa?

”Edistysaskeleista, joita on nähty. YK:n uusi pääsihteeri painottaa, että on kaikille hyödyksi, jos kriisejä pystytään ennaltaehkäisemään. On kohtuullisen uusi ajattelutapa, että pitäisi investoida jo ennen kuin kriisi alkaa.

Ajatellaan vaikka Syyrian pakolaiskriisiä. Niin kauan kuin ihmisillä on toivoa siellä, missä he ovat, he eivät halua lähteä. Syyria oli kaunis vakavarainen maa. Ihmiset lähtevät vasta, kun eivät näe enää mitään muuta toivoa. Silloin asiat ovat jo pahasti.”

”Hääpäivä meni nopeasti, mutta kaikki oli ihanaa. Sain juuri valokuvat ja häävideon, joita fiilistelen nyt jälkeenpäin”, viikko sitten avioitunut mentalisti Noora Karma sanoi. Kuva: Jonna Öhrnberg

Yhteisiä biologisia lapsia Noora ei aio tuoreen aviopuolisonsa kanssa hankkia.

Mentalisti Noora Karma, 42, avioitui viikko sitten avopuolisonsa Jani Strömsholmin kanssa. Pari tapasi reilu vuosi sen jälkeen, kun Noora erosi taikuripuolisosta Alfonso Riosista syksyllä 2013.

– Naimisiin meneminen ei ollut meille itsestäänselvyys. Mutta tuntui kuitenkin oikealta, kun on yhteinen koti ja lapset. Häät olivat sinetti tälle kaikelle.

Nooralla on edellisestä liitosta 6- ja 8 –vuotiaat lapset. He ovat elävät arkea parin kanssa Sipoon kodissa.

”Häät olivat sinetti tälle kaikelle.”

– He näkevät isäänsä silloin tällöin. Viimeksi he olivat kesällä hänen luonaan Espanjassa. Hän ei ole kokonaan poissa kuvioista, mutta kutsuvat myös Jania isäksi. Hän elää heidän kanssa kuitenkin sitä arkea. Lola oli myös niin pieni, kun tapasimme, että hän ei oikein edes muista muuta aikaa.

Ei kiinnostusta titteleihin

Sinkkuaikana Nooralle tuli paljon treffipyyntöjä sosiaalisen mediankin kautta. Janissa hän arvosti sitä, että julkisuus tai Nooran titteli ei kiehtonut häntä.

– Alkuun hän ei tykännyt yhtään julkisuudesta, mutta on oppinut olemaan sinut sen kanssa. Näin, että hän oli minusta aidosti kiinnostunut. Oli vaikea luottaa miesten tarkoitusperiin, mutta hänen kiinnostuksen vilpittömyyttä en epäillyt missään vaiheessa.

Syksyn ajan Noora tekee yrityskeikkoja ja siirtää Kauhukartanon pyörittämisen Vantaalle Håkansbölen kartanoon. Lasten kasvettua arki on helpottunut. Yhteisiä biologisia lapsia Noora ja Jani eivät aio hankkia.

– On saatu nuo kaksi jo sen verran isoksi, että emme jaksa aloittaa enää alusta. Ja onhan meillä ikääkin jo jonkin verran, Noora totesi eilen Specsaversin tilaisuudessa, jossa kerättiin silmä- tai aurinkolaseja niitä tarvitseville Tansaniaan.

Teatterikorkeakoulun professori, näyttelijä Elina Knihtilä viihtyy nuorten oppilaidensa aseurassa. – Nykynuorilta puuttuu turha auktoriteettien kunnioitus. He puhuvat rohkeasti omista tunteistaan ja kokemuksistaan. Ihailen heitä!

Elina Knihtilän ensimmäinen jakso Teatterikorkeakoulun näyttelijätaiteen professorina päättyy ensi kesään. Tällä hetkellä Elinasta tuntuu, että hän haluaa jatkaa työtä maan arvostetuimmassa näyttelijäkoulussa.
 
– Työsopimus seuraavaksi viideksi vuodeksi odottaa pöydällä allekirjoitusta. Tuntuu, että saan työssäni olla näköalapaikalla näkemässä, mitä taiteen kentällä tulevaisuudessa tapahtuu, Elina kertoi tänään Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja -elokuvan kuvauksissa Tuusulassa.
 
Professorina Elinalla on lupa tehdä kaksikymmentä prosenttia työajasta omia näyttelijän töitä. Ennen yliopistopestiään Elina ehti työskennellä freelancerina yli kaksikymmentä vuotta.

"Omaankin uraan on mahtunut kaikenlaisia vaiheita."
 

– Nyt pystyn valitsemaan näyttelijän työni, koska teen niitä suhteessa vähemmän. Harvalla freelancerilla on Suomessa sellainen tilanne. Omaankin uraan on mahtunut kaikenlaisia vaiheita. Välillä joutuu tekemään valintoja ihan sen perustella, että saisi leipää pöytään.
 
– Vakituisessa työsuhteessa tekeminen on ollut myös kiinnostavaa. En voinut esimerkiksi ymmärtää, että minulla on työterveyshuolto, jonne voin vain mennä. Ja lomarahat! Nekin tulivat minulle aivan puskista.
 
Elina ei ole huomannut, että oppilaat olisivat jännittäneet kuuluisaa opettajaansa. Kouluun pääsevillä ei ole myöskään epärealistisia ajatuksia työstä.
 
– Nykynuorilta puuttuu turha auktoriteettien kunnioitus. He puhuvat rohkeasti omista tunteistaan ja kokemuksistaan. Ihailen heitä! Pyrin myös itse siihen, että keskusteluyhteys oppilaiden kanssa toimii.

Suorituskeskeisyyttä ja nimittelyä

Elina Knihtilä naurahtaa, että oppilaat ovat erilaisia kuin hän itse oli parikymppisenä, kun aloitti koulussa.
 
– Luikin nurkkia pitkin, pelkäsin professoreja ja olin kamalan suorituskeskeinen. Legendaarinen akrobatiaopettaja sanoi minulle osuvasti kerran yrittäessäni, että sinä Elina olet tuollainen duunari. Sä vaan duunaat ja duunaat, mutta sitä temppua ei tule.
 
Lopulta Knihtilästä tuli kuitenkin yksi maan kysytyimmistä naisnäyttelijöistä. Hän on myös tehnyt vuoden aikana ensimmäiset työprojektit omien oppilaiden kanssa. Mielensäpahoittajan naispääosan näyttelevä Satu Tuuli Karhu on yksi Elinan oppilaista. Elokuvassa tämä näyttelee Elinan tytärtä.
 
– Muistan, kun hän aloitti opinnot. Aika menee niin hurjan äkkiä. Mitään negatiivista ikäriisiä en ole kokenut. Ennemmin on tullut tunne, että näiden pitääkin mennä uralla ja elämässä eteenpäin.
 
Elina Knihtilän ja näyttelijäpuoliso Tommi Korpelan poika on täyttänyt myös jo kaksikymmentä. Hän asuu kotona ja suorittaa ylioppilastutkintoa loppuun.

– Kyllä hänet vielä saa jonnekin meidän mukaan lähtemään. Näyttelijähaaveista hän ei ole ainakaan meille puhunut mitään. Jos hän ilmaantuisi Teatterikoulun pääsykokeisiin, minun pitäisi vain jäävätä itseni.