Awww! Kuka nyt ei näille tyypeille vähän haluaisi leperrellä? Kuva: Shutterstock
Awww! Kuka nyt ei näille tyypeille vähän haluaisi leperrellä? Kuva: Shutterstock

Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmiset puhuvat kaikenikäisille koirille kimeämpään ja hitaampaan ääneen kuin normaalisti puhuessaan.

"Kuulostan innostuneelta kiinalaiselta lapselta tai lottovoittajalta, kun lässytän kimeästi. Tillille lepertelen nimiparrella Tilli, suolasilli, metsän pölli, karvainen rölli”, näin toimittaja-juontaja Rakel Liekki kertoi puhuvansa chiuahualleen muutaman vuoden takaisessa Me Naisten haastattelussa.

Moni muukin sössöttää lemmikeilleen samalla tavalla. (Siitäkin huolimatta, että kanssaihmisiä lepertely saattaa rasittaa).

Uuden Proceedings of the Royal Society B -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan lässyttäminen kannattaa! Ainakin jos haluaa miellyttää pentukoiraa.

Asiaa tutkittiin näin:

Tutkijat näyttivät ryhmälle ihmisiä kuvia eri-ikäisistä koirista. Sen jälkeen tutkijat pyysivät ihmisiä puhumaan kuville samalla tavalla, kuin he puhuisivat elävälle eläimelle. Lisäksi ihmisiä pyydettiin puhumaan kuvan koiralle myös normaalilla äänenkorkeudellaan. Kummatkin puheet nauhoitettiin.

Nauhoitusten perusteella ihmiset puhuivat kaikenlaisille koirille kimeämpään ja hitaampaan ääneen kuin normaalisti puhuessaan. Pentukoirien kohdalla muutos äänessä oli huomattavin.

Myöhemmin puheet soitettiin koirille. Tutkijat huomasivat, että pentukoirat pitivät kimeästä lässytyksestä kaikista eniten. Sen sijaan aikuiset koirat vaikuttivat ihan yhtä innostuneilta ihmisen normaalista ja kimeämmästä äänestä.

Miksi pentukoirat innostuvat lässyttämisestä? Tutkijoiden mukaan syy saattaa olla sama kuin ihmislasten kohdalla: kimeä ja lapsenomainen ääni on nuorelle olennolle helpommin ymmärrettävissä.

Entä miksi ihminen lässyttää erityisesti pentukoirille eikä niinkään aikuisille? Ilmeisesti ihminen rinnastaa pennun ihmislapseen, joka ymmärtää vain kehnosti puhetta. Aikuisen koiran ajatellaan puolestaan ymmärtävän sanomiset paremmin. 

Anna Perhon uutuuskirjassa Antisäätäjä (Otava) pohditaan erilaisia kiireen ja stressin ongelmia sekä sitä, miten oman elämän tahdista saisi tehtyä vähän rauhallisemman.

Kännykkä piippaa jatkuvasti uusista viesteistä, tietokoneen näytölle ponnahtelee sähköposteja, puhelimet soivat ympärillä – monen olo on työpaikalla levoton, ja syystä! Keskittyminen vaikeutuu ja mieli käy ylikierroksilla, kun ympärillä tapahtuu jatkuvasti jotain, jolle pitäisi antaa huomiota.

Onko maailma tullut hulluksi, vai ehkä ongelma on loppujen lopuksi vähän meissä itsessämme?

Anna Perho uusi teos Antisäätäjä käsittelee muun muassa kiireen ja sähläämisen lieveilmiöitä. Moni porskuttaa sata lasissa, mutta kaipaa silti (tai siitä johtuen) rauhallisempaa fiilistä. Perhon mukaan se on myös mahdollista saavuttaa – ihan itse.

Lue myös: Tunnistatko itsesi? Perfektionisteja on kahta lajia – terapeutti antaa vinkit hölläämiseen

Yksi teoksen aiheista on reaktiivisen ajattelun, eli jatkuvasti kaikkeen ympärillä olevaan reagoimisen ongelma.

– Tutkimusten mukaan tarkistamme puhelimeen tulleet viestit keskimäärin joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Keskimäärin tarkoittaa, että moni tsekkaa viestejä vielä tiuhemmin. Ei siis ihme, että mieli on kuin maailmanpyörä ilman nopeusrajoitinta, Perho kuvailee kirjassaan.

”Tarkistamme puhelimeen tulleet viestit keskimäärin joka kuudes tai seitsemäs minuutti.”

Reaktiivinen ajattelu ”vie meitä kuin pässiä narussa” ja voi johtaa Perhon mukaan niin kutsuttuun SVAMP-oireyhtymään.

– SVAMP on akronyymi, johon tiivistyy viisi reaktiivisen käyttäytymisen avaintoimintoa. Ruotsin kielessä sana svamp tarkoittaa sientä, mikä on hyvä vertauskuva tälle käyttäytymiselle. Jos kasvustoa ei aktiivisesti torju, se lahottaa kantajansa puhki.

Ehkä sinäkin kärsit SVAMP-oireyhtymästä? Näistä oireista sen voi tunnistaa:

  • Stressi. Olo on usein ärsyyntynyt, väsynyt ja ahdistunut. Nukkumisestakaan ei tule oikein mitään, ja ilonaiheet tuntuvat olevan harvassa.
  • Vaeltava mieli. Ajatukset säntäilevät päättömästi sinne tänne ja keskittyminen on vaikeaa. Keskittyminen myös herpaantuu jokaisesta piippauksesta, kutsusta ja kehotuksesta.
  • Aina online. Puhelimen sulkeminen tuntuu mahdottomuudelta, ja keho tuntuu käyvän ylimääräisillä kierroksilla. Rentoutuminen on vaikeaa, mutta havahdut myös usein siihen, että olet ollut pitkään aivan muissa ulottuvuuksissa.
  • Multitaskaus. Kaikkea pitää tehdä samaan aikaan, eikä sen takia mikään oikein tahdo valmistua. Ärsyttää, kun kaikki on aina kesken. Lounas tulee syötyä tietokoneen äärellä, etkä pysty esimerkiksi keskustelemaan ilman, että vilkuilisit välillä kännykkää.
  • Paineet. Tuntuu siltä, että on koko ajan kohtuuttomien paineiden alla. Jatkuva kiire ja suorittaminen ovat olennainen osa myös vapaa-aikaa.

Kuulostaako tutulta? SVAMP-oireyhtymästä on Perhon mukaan onneksi mahdollista päästä eroon.

Rauhoittuminen on huomattavasti tuottavampaa kuin raivokas, päämäärätön touhuaminen.

Hän toteaa teoksessaan yksiselitteisesti, että totaalinen pysähtyminen ja rauhoittuminen on huomattavasti tuottavampaa kuin raivokas, päämäärätön touhuaminen.

Perho listaa neljä neuvoa, jotka auttavat pääsemään yli SVAMP-oireyhtymästä:

  1. Opettele käyttämään sähköpostia järkevämmin.
  2. Lopeta multitaskaaminen. Useamman asian yhtäaikainen mukatekeminen verottaa työtehoasi 40 prosentilla, lisää stressioireita ja ärtymystä sekä hajottaa keskittymisen. Aivosi eivät kykene keskittymään kahteen asiaan kerralla, piste.
  3. Suunnittele päiväsi etukäteen ja tauota työpäiviä mindfulness- tai muun rauhoittumishetken avulla.
  4. Keskity lopputulokseen, älä näennäiseen helppouteen. Jos voit hoitaa asian x yhdellä puhelinsoitolla, tee se 40 sähköpostin lähettämisen sijaan.

Lue lisää Anna Perhon uutuuskirjasta Antisäätäjä (Otava), joka ilmestyi 11. elokuuta.

Ensitreffit-elokuvan pääosassa on näyttelijäsuvun uusin tähti: Eino Heiskanen.

IS TV-LEHTI. Pienellä budjetilla tehty kotimainen romanttinen komedia on sympaattinen leffa, jossa kolme miestä kamppailee kolmenkympin kriiseissä. Miehet ovat suurten elämänvalintojen edessä, mutta ensin heidän on selviydyttävä kaoottisista entitreffeistä.

Näyttelijäpari Kari Heiskasen ja Sara Paavolaisen poika Eino Heiskanen esittää elokuvassa naistenmies Tanelia. Muut pääosanäyttelijät ovat Frans Isotalo ja Marko Nurmi.

Parasta elokuvassa ovat rento kieli poskessa -ote sekä arkinen hilpeys. Valitettavasti latteudet ja ylitsepursuavan tunteikas musiikki vievät tehoa tarinalta.

Ensitreffit TV5:lla ke 16.8. klo 21.00.