Urbaaneille lapsille avataan nyt kuntoklubeja, koska metsät ovat liian kaukana.

Ennen oli kaikki paremmin. Nuoriso oli tervehenkistä. Kouluun hiihdettiin kesät talvet, välitunnilla hypättiin narua ja kun tultiin kotiin, alettiin heti kitkeä kasvimaata. Nykyajan lapset istuvat sisällä, lihovat ja laiskistuvat. Vai miten se vanha virsi meni?

Jos haluaa patistaa lapsensa liikkumaan, vaihtoehtona on nyt perinteisten pihaleikkien ja urheiluseurojen lisäksi myös yksityinen, lapsille tarkoitettu kuntokeskus. Kuntoklubi GYMi on laajentumassa syksyllä Helsingin Kampista Espooseen ja Itäkeskukseen. Kysyntää on ollut, vahvistaa toimitusjohtaja Christina Nurmi.

– Ihmiset alkavat huomata, että yksityisellä puolella on enemmän vaihtoehtoja kuin urheiluseuroissa.

Gymin toimintaideaan on otettu malli aikuisten kuntokeskustoiminnasta. Valittavana on ohjattuja Vinkki-jumppia vauvoille, lapsille ja teineille sekä parkouria, joogaa, tankotanssia, sirkusta ja vaikka mitä. Ihan halvalla ei pääse: kausikortti maksaa 225–270 euroa iästä ja lajista riippuen.

Nurmen mukaan on vanhanaikaista ajatella, että lasten pitäisi saada liikuntansa pihalta tai metsästä.

– Ei kaikilla ole lähimetsiä tai kunnon pihaa. Mutta Suomessa istuu vielä tiukassa käsitys, että tällaisten asioiden kuin terveydenhuollon ja liikunnan täytyisi olla ilmaista. Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaiset aikuisetkin käyvät laiskasti kuntosaleilla.

Urheilusta innostuneet lapset ohjataan Suomessa perinteisesti urheiluseuroihin, jotka toimivat pitkälti vapaaehtoistyöllä.

– Ja se tarkoittaa, ettei ohjaus ole aina tasoltaan parasta mahdollista. 14-vuotiasta saattaa ohjata toinen melkein samanikäinen, Nurmi sanoo.

Urheiluseurojen toiminnassa näkyy Nurmen mielestä sekin, että niissä tähdätään lahjakkuuksien valmentamiseen. Kuntoklubilla sopiva laji ja oikea taso löytyy kaikille. No, ovatko lapset tosiaan nykyään ihan rapakunnossa?

– Jotkut ovat. Me aikuisethan heitä kuljetamme autoilla ja istutamme katsomaan telkkaria. Lapset liikkuisivat kyllä luonnostaan, mutta sitten varoitellaan, että älä vaan kiipeä ettet putoa. Joskus näkee lapsia, jotka eivät uskalla ottaa edes renkaista kiinni: tuntuma omaan kehoon puuttuu, koska kaikesta on varoiteltu.

Vaikka räppäri Mikael Gabriel on ”diippi jätkä”, tämän viikon Vain elämää -jaksoon mahtuu paljon muutakin kuin itkua.

Kun viidennen Vain elämää -kauden artistit julkistettiin, monen reaktio oli: ”Mikael Gabriel, siis kuka?”

Sitä ihmetelleet eivät kuuluneet siihen porukkaan, joka on kuunnellut nuoren miehen kappaleita miljoonia kertoja. Esimerkiksi Älä herätä mua unesta -kappaletta on toistettu Spotifyssa yli 7 miljoonaa kertaa.

Jo ensimmäinen jakso teki selväksi, että 26-vuotias MG eli Miklu ei ole mikään kiintiöräppäri, jollainen nyt piti ohjelmaan saada. Mikaelin versio Lauri Tähkän Pauhaava sydän -kappaleesta osui ja upposi. Onpa kotisohvilla jo ehditty pohtia sitäkin, että Mikael olisi paras ohjelman historiassa nähty räppäri.

Lue myös: Mikael Gabriel loisti Vain elämää -avauksessa – 5 asiaa, joita et tiennyt räppäristä

Perjantaina televisiossa nähdään Mikaelin Vain elämää -päivä. Katsoimme sen ennakkoon ja totesimme loistavaksi.

1. Liikuttumiselta ei voi välttyä

Kyynelvaroitus, ohjelmakuvauksessa lukee. Vaikka musiikkiohjelman perimmäinen tarkoitus ei olekaan artistien ja katsojien itkettäminen, kyyneleet kuvastavat jakson tunnetasoa. Mikaelin jaksosta ei tunteita puutu.

– Voi olla, että menee aika syvälle sieluun, Mikael itsekin arvelee tulevista esityksistä jaksossa.

2. Asiaa elämästä, ei vain musiikista

Mikael on Chisun mielestä ”diippi jätkä”. Sympaattisen miehen musiikki on rehellistä ja kuvaa nuoren miehen elämää vaikeuksineen. Vaikka tarina Mikaelin nuoruudesta ja huostaanotosta on kuultu monesti, se tulee musiikin ja keskustelun kautta lähemmäs kuin aiemmin.

Jaksossa käydään läpi koko tunneskaala, eikä huumoriakaan puutu.

Usein artistit kertovat kappaleidensa tarinan olevan osittain totta, osittain keksittyä. Mikaelin jaksossa ei keskitytä biisien kirjoittamisen kiemuroihin, vaikka artisteilla varmasti riittäisi siitä keskusteltavaa. Jaksossa käsitellään vain ja ainoastaan elämää, josta musiikki on syntynyt. Elämää, johon kuuluvat myös vaikeudet ja kuolema.

3. Ei pelkkää itkemistä

Jaksossa käydään läpi koko tunneskaala, eikä huumoriakaan puutu. Erityisen hauska ja yllättäväkin on Mikaelin artisteille järjestämä ohjelmanumero lounaan ja illallisen välissä.

4. Se musiikki

Jos tunteet ovat ohjelman suola, kappaleista kuultavat uudet versiot ovat itse pihvi. Suvi Teräsniska huomauttaa jaksossa, että joutui poistamaan esityksestään alkuperäisen kappaleen sanoja, ”koska niitä tossa rap-musiikissa tuntuu olevan aika lailla”. Erityisesti Mikaelin kappaleissa sanoja riittää, kuten kuultiin myös silloin, kun Mikael esitti Vain elämää -avausjaksossa Lauri Tähkän Pauhaavasta sydämestä oman versionsa.

Muutenkin Mikaelin jakson biisit on ollut pakko vääntää kokonaan uusiksi, mikä saa ohjelman konkariosastoa edustavat Mikko Kuustosen ja Hectorinkin poistumaan edes vähän mukavuusalueeltaan ja nostaa jakson musiikillista tasoa. Myös Anna Puu yllättää tulkinnallaan.

Vain elämää, Mikaelin jakso perjantaina 30.9. Nelosella klo 20.00

Me Naiset ja Nelonen kuuluvat Sanoma-konserniin.

Vierailija

Onhan se hyvä jos Marjut Miklusta laukiaa, mutta kyseessä on kuitenkin hänen subjektiiviset arvionsa jotka perustuvat lähinnä hieman "tyttömäisille musta tuntuu" jutuille.

Vuodet vierivät, mutta Peter Nyman näyttää aina samalta.

Peter Nymania on siunattu hyvillä geeneillä. Toimittaja-uutisankkuri täyttää tänä vuonna 50 vuotta, mutta hän näyttää ihan samalta kuin kymmenen vuotta sitten.

Television katsojille Nyman on tullut tutuksi 2010-luvulla etenkin MTV3-kanavan ankkurina ja sitä ennen TV1:n Uutisvuoto-ohjelman juontajana.

Nyman juhlii pyöreitä vuosiaan tiistaina 27. syyskuuta. Kokosimme sen kunniaksi kuvia hänestä vuosikymmenten ajalta.

Katso ja vertaa itse: onko uutisankkuri muuttunut lainkaan kymmenessä vuodessa?

Vuonna 2015 Peter Nyman aloitti oman Peter Uutisvirrassa -nettiohjelman juontamisen. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen
Vuonna 2015 Peter Nyman aloitti oman Peter Uutisvirrassa -nettiohjelman juontamisen. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen

Vuonna 2014 uutisankkuri Peter Nymanilla oli oma matkailuohjelma, Peter Hispaniassa. Kuva: Sanoma-arkisto / Ari K. Ojala
Vuonna 2014 uutisankkuri Peter Nymanilla oli oma matkailuohjelma, Peter Hispaniassa. Kuva: Sanoma-arkisto / Ari K. Ojala

Four-in-hand-solmu vai Windsor-solmu? Vuonna 2013 Ilta-Sanomat uutisoi Peter Nymanin kravattisolmusta, josta hän on saanut paljon palautetta: ”Kumman solmun valitsee, jakaa kiivaasti kansakuntaa näköjään.”  Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio
Four-in-hand-solmu vai Windsor-solmu? Vuonna 2013 Ilta-Sanomat uutisoi Peter Nymanin kravattisolmusta, josta hän on saanut paljon palautetta: ”Kumman solmun valitsee, jakaa kiivaasti kansakuntaa näköjään.” Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio

MTV3 Uutiset juhli 30-vuotista historiaansa vuonna 2011. Peter Nyman oli ollut silloin vuoden ajan kanavan uutisankkurina. Kuva: Sanoma-arkisto / Leena Koskela
MTV3 Uutiset juhli 30-vuotista historiaansa vuonna 2011. Peter Nyman oli ollut silloin vuoden ajan kanavan uutisankkurina. Kuva: Sanoma-arkisto / Leena Koskela

Vuonna 2010 Peter Nyman lomaili tällaisessa lookissa. Samana vuonna hän ilmoitti siirtymisestään MTV3:n uutisankkuriksi. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio
Vuonna 2010 Peter Nyman lomaili tällaisessa lookissa. Samana vuonna hän ilmoitti siirtymisestään MTV3:n uutisankkuriksi. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio

Peter Nyman juonsi Uutisvuodon lisäksi makasiiniohjelmaa Puoli seitsemän vuonna 2009. Kuva: Sanoma-arkisto / Seppo Solmela
Peter Nyman juonsi Uutisvuodon lisäksi makasiiniohjelmaa Puoli seitsemän vuonna 2009. Kuva: Sanoma-arkisto / Seppo Solmela

Vuonna 2007 julkaistiin Peter Nymanin suomenruotsalaisista kertova kirja Ankkalammikko. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen
Vuonna 2007 julkaistiin Peter Nymanin suomenruotsalaisista kertova kirja Ankkalammikko. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen

Bonuskuva!

Tältä Peter Nyman näytti 30-vuotiaana:

Vuonna 1997 Peter Nyman oli vielä tuore televisiokasvo ja juonsi Mediapeli-ajankohtaisohjelmaa MTV3-kanavalla. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen
Vuonna 1997 Peter Nyman oli vielä tuore televisiokasvo ja juonsi Mediapeli-ajankohtaisohjelmaa MTV3-kanavalla. Kuva: Sanoma-arkisto / Juhani Niiranen

Dokumentti seuraa ihmisoikeuksien puolesta saarnaavan radikaalipapin Kai Sadinmaan elämää.

IS TV-LEHTI: Mika Hotakaisen ohjaama Dokumenttiprojekti: Ristin tie (2016) seuraa radikaalipappi Kai Sadinmaan elämää reilun vuoden ajan. 

Hieman hajanaiseksi jäävän henkilökuvan päähenkilöstä on vaikea sanoa, onko kirkon uudistamisen puolesta kamppaileva kalliolainen pappi-kirjailija lopulta teologinen stand up -koomikko, omaa totuuttaan saarnaava provosoija vai todellinen uudistaja. Sen verran monessa roolissa tunnin ja vartin mittaisessa dokumentissa Sadinmaa nähdään.

Paljon aikaa annetaan Sadinmaan orastavalle poliittiselle uralle, kun seurataan hänen kampanjaansa eduskuntavaaleissa 2015 vasemmistoliiton ehdokkaana. Sadinmaan mukaan vasemmistolaisuus nousee evankeliumista, vaikka vasemmistolainen pappi onkin ihmetyksen aihe. 

Kai Sadinmaata seurataan tuomassa kirkolle uudet kymmenen käskyä, hämmennystä herättäneissä puhetilaisuuksissa, kirkolliskokouksessa, osoittamassa mieltään pakolaisten puolesta ja juontamassa keskusteluohjelmaansa Radio Rapu -kanavalla.

Kai Sadinmaan keskeinen missio ovat ihmisoikeuskysymykset ja tasa-arvoinen avioliittolaki. Mika Hotakainen tallentaa tapahtumia ja onnistuu poimimaan paljon puhuvia kommentteja ihmisten asenteista. 

Häkellyttävää on huomata, kuinka samanlaista retoriikkaa kuullaan kirkolliskokouksessa, jossa pohditaan homoseksuaalien avioliittoa ja torniolaisessa keskikaljabaarissa, jossa puhutaan turvapaikanhakijoista.

Dokumenttiprojekti: Ristin tie TV1 klo 21.30.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Petran jakamassa kuvassa yhdeksän vuotta sitten lopettanut yhtye viettää illanistujaisia.

1990-luvun lopussa pinnalle singonneen Tiktakin jäsenet eivät ole poseeranneet aikoihin yhteiskuvissa.

Nykyään soolouraa tekevä Petra Gargano, 31, julkaisi Facebookissa kuvan porukan illanvietosta. Mukana on koko Tiktak eli Mimmi, NeaEmppu ja Tuuli, joka on ottanut kuvan.

”Näin ihanassa seurassa sain viettää perjantaina iltaa, ihanat tytöt! Tuuli on kans messis kameran takana”, Petra kirjoittaa kuvan yhteydessä.

Comebackia ei kuitenkaan fanien harmiksi ole luvassa.

”Oi ja voi, sen verran haastavaa on löytää yhteistä aikaa, et koko porukka on saman pöydän ääressä... Comeback on yks iso logistinen mahdottomuus”, Petra vastaa kysymykseen bändin paluusta.

Yhtye perustettiin vuonna 1998 ja lopetti vuonna 2007. Tiktakin läpimurtohitti oli Lopeta. Yhtyeen ensimmäinen albumi Frendit ilmestyi vuonna 1999, jolloin Tiktakista tuli Suomen nuorin platinaa myynyt yhtye. Tuolloin bändin jäsenet olivat yläasteella.

Tiktak vuonna 2005. Kuva: Jere Hietala / Universal Music
Tiktak vuonna 2005. Kuva: Jere Hietala / Universal Music