Herätyskellon tuijottaminen unettaa tuskin ketään. Kuva: Shutterstock
Herätyskellon tuijottaminen unettaa tuskin ketään. Kuva: Shutterstock

Naiset paljastavat, mikä omituinen keino auttaa nukahtamaan.

Juo maitoa. Laske lampaita. Tuuleta huone! Hohhoijaa, jokainen unettomuudesta kärsinyt tietää, ettei yleisimmistä nukahtamiskikoista ole välttämättä iloa. Joskus hieman erikoisempi kikka voi auttaa.

Kysyimme naisilta, mihin omituiseen keinoon he turvautuvat, kun uni ei tule.

1. Kuvittele huoneeseen rikollinen

”Olen lapsesta saakka leikkinyt sellaista kuvitteluleikkiä, että huoneessa on vaarallinen, ehkä karannut rikollinen. Minun tehtävänäni on leikkiä uskottavasti nukkuvaa, ettei hän vain hermostu ja saa päähänsä esimerkiksi tappaa minua. Tämä voisi muuten olla stressaavaa, mutta kuvitelmissa olen mukana poliisien salajuonessa ja tiedän heidän saapuvan paikalle, jos tilanteesta tulee uhkaava. Tarkoituksena on tutkia rikollisen käytöstä. En pysty millään tavalla selittämään tätä kuvitelmaa, eikä siinä ole mitään logiikkaa, mutta se toimii.”

2. Suunnittele häitäsi

”Modernina ja itsenäisenä naisena mietin, millaiset häät järjestäisin, jos menisin joskus naimisiin. Viimeistään ruokalistan kohdalla tulee uni. Talvisin mietin myös, mitä lempivaatteistani käyttäisin, jos olisi helle. Asukokonaisuuksien suunnittelu on ihanan rentouttavaa.”

3. Vaihda päätyä

”Vaihdan pään jalkopäähän, yleensä auttaa. Jotenkin siellä päässä on raikkaampaa.”

4. Pelaa tai mieti aamua

”Pelaan Candy Blast Maniaa tai Carcassonnea kännykällä. Carcassonnessa on vielä semmoinen pimputusmusiikki, joka kivasti nukuttaa. Pelaaminen ei tee minua levottomaksi, toisin kuin some. Siellä hermostun ihmisiin. Ilman teknisiä apuvälineitä nukahdan parhaiten kuvittelemalla, että on aamu ja joutuisin lähtemään peiton alta pois.”

5. Kuvittele itsesi mummolaan

”Kuvittelen itseni mummulan kivoihin paikkoihin lapsuudessa: uunin päälle, missä lojuin lukemassa, keinutuoliin ja hetekasänkyyn kiiltäväkankaisen peiton alle. Erityisen rauhoittavaa on kuvitella mummulan ääniä: lattian narinaa, oven kahvan metallista avausääntä, hiilihangon rapinaa uunin pohjatiiliä vasten. Jos en meinaa millään pystyä keskittymään, alan laskea riittävän isosta luvusta alaspäin: 6000, 5999, 5998… Ikinä en ole päässyt ykköseen saakka. Monotonia nukuttaa.”

6. Tee ruokalista

”Juon maitoa, ja lumeuskon, että se auttaa. Joskus alan suunnitella viikonlopun ruokalistaa.”

7. Lue vaikeaa tekstiä tai virtuaalimaalaa seinää

”Luen Tiede-lehdestä tosi vaikeaa artikkelia (en missään nimessä mitään koukuttavaa) tai makaan vartin piikkimatolla. Se on ainoa trendilahja, joka on jäänyt eloon ja jota oikeasti vielä käytän. Joskus ryhdyn mielessäni viikkaamaan t-paitoja kasoihin tai virtuaalimaalaan olohuoneen seinää. Jos pää on kipeä, laitan villapipon päähän. Tiede toimii näistä parhaiten.”

8. Lue runo

Laura Ruohosen lastenkirja Allakka Pullakka päättyy runoon:

Syviin vesiin

mureenan pesiin

sukellan öisin,

meri on hiljaa

taivas on musta

tähdet täynnä kaipausta

Lausun tekstin pari kertaa hitaasti mielessäni, ja ajattelen samalla syvää, yönsinistä väriä. Sitten keskityn vain yönsiniseen. Yleensä nukahdan.”

Anna Perhon uutuuskirjassa Antisäätäjä (Otava) pohditaan erilaisia kiireen ja stressin ongelmia sekä sitä, miten oman elämän tahdista saisi tehtyä vähän rauhallisemman.

Kännykkä piippaa jatkuvasti uusista viesteistä, tietokoneen näytölle ponnahtelee sähköposteja, puhelimet soivat ympärillä – monen olo on työpaikalla levoton, ja syystä! Keskittyminen vaikeutuu ja mieli käy ylikierroksilla, kun ympärillä tapahtuu jatkuvasti jotain, jolle pitäisi antaa huomiota.

Onko maailma tullut hulluksi, vai ehkä ongelma on loppujen lopuksi vähän meissä itsessämme?

Anna Perho uusi teos Antisäätäjä käsittelee muun muassa kiireen ja sähläämisen lieveilmiöitä. Moni porskuttaa sata lasissa, mutta kaipaa silti (tai siitä johtuen) rauhallisempaa fiilistä. Perhon mukaan se on myös mahdollista saavuttaa – ihan itse.

Lue myös: Tunnistatko itsesi? Perfektionisteja on kahta lajia – terapeutti antaa vinkit hölläämiseen

Yksi teoksen aiheista on reaktiivisen ajattelun, eli jatkuvasti kaikkeen ympärillä olevaan reagoimisen ongelma.

– Tutkimusten mukaan tarkistamme puhelimeen tulleet viestit keskimäärin joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Keskimäärin tarkoittaa, että moni tsekkaa viestejä vielä tiuhemmin. Ei siis ihme, että mieli on kuin maailmanpyörä ilman nopeusrajoitinta, Perho kuvailee kirjassaan.

”Tarkistamme puhelimeen tulleet viestit keskimäärin joka kuudes tai seitsemäs minuutti.”

Reaktiivinen ajattelu ”vie meitä kuin pässiä narussa” ja voi johtaa Perhon mukaan niin kutsuttuun SVAMP-oireyhtymään.

– SVAMP on akronyymi, johon tiivistyy viisi reaktiivisen käyttäytymisen avaintoimintoa. Ruotsin kielessä sana svamp tarkoittaa sientä, mikä on hyvä vertauskuva tälle käyttäytymiselle. Jos kasvustoa ei aktiivisesti torju, se lahottaa kantajansa puhki.

Ehkä sinäkin kärsit SVAMP-oireyhtymästä? Näistä oireista sen voi tunnistaa:

  • Stressi. Olo on usein ärsyyntynyt, väsynyt ja ahdistunut. Nukkumisestakaan ei tule oikein mitään, ja ilonaiheet tuntuvat olevan harvassa.
  • Vaeltava mieli. Ajatukset säntäilevät päättömästi sinne tänne ja keskittyminen on vaikeaa. Keskittyminen myös herpaantuu jokaisesta piippauksesta, kutsusta ja kehotuksesta.
  • Aina online. Puhelimen sulkeminen tuntuu mahdottomuudelta, ja keho tuntuu käyvän ylimääräisillä kierroksilla. Rentoutuminen on vaikeaa, mutta havahdut myös usein siihen, että olet ollut pitkään aivan muissa ulottuvuuksissa.
  • Multitaskaus. Kaikkea pitää tehdä samaan aikaan, eikä sen takia mikään oikein tahdo valmistua. Ärsyttää, kun kaikki on aina kesken. Lounas tulee syötyä tietokoneen äärellä, etkä pysty esimerkiksi keskustelemaan ilman, että vilkuilisit välillä kännykkää.
  • Paineet. Tuntuu siltä, että on koko ajan kohtuuttomien paineiden alla. Jatkuva kiire ja suorittaminen ovat olennainen osa myös vapaa-aikaa.

Kuulostaako tutulta? SVAMP-oireyhtymästä on Perhon mukaan onneksi mahdollista päästä eroon.

Rauhoittuminen on huomattavasti tuottavampaa kuin raivokas, päämäärätön touhuaminen.

Hän toteaa teoksessaan yksiselitteisesti, että totaalinen pysähtyminen ja rauhoittuminen on huomattavasti tuottavampaa kuin raivokas, päämäärätön touhuaminen.

Perho listaa neljä neuvoa, jotka auttavat pääsemään yli SVAMP-oireyhtymästä:

  1. Opettele käyttämään sähköpostia järkevämmin.
  2. Lopeta multitaskaaminen. Useamman asian yhtäaikainen mukatekeminen verottaa työtehoasi 40 prosentilla, lisää stressioireita ja ärtymystä sekä hajottaa keskittymisen. Aivosi eivät kykene keskittymään kahteen asiaan kerralla, piste.
  3. Suunnittele päiväsi etukäteen ja tauota työpäiviä mindfulness- tai muun rauhoittumishetken avulla.
  4. Keskity lopputulokseen, älä näennäiseen helppouteen. Jos voit hoitaa asian x yhdellä puhelinsoitolla, tee se 40 sähköpostin lähettämisen sijaan.

Lue lisää Anna Perhon uutuuskirjasta Antisäätäjä (Otava), joka ilmestyi 11. elokuuta.

Ensitreffit-elokuvan pääosassa on näyttelijäsuvun uusin tähti: Eino Heiskanen.

IS TV-LEHTI. Pienellä budjetilla tehty kotimainen romanttinen komedia on sympaattinen leffa, jossa kolme miestä kamppailee kolmenkympin kriiseissä. Miehet ovat suurten elämänvalintojen edessä, mutta ensin heidän on selviydyttävä kaoottisista entitreffeistä.

Näyttelijäpari Kari Heiskasen ja Sara Paavolaisen poika Eino Heiskanen esittää elokuvassa naistenmies Tanelia. Muut pääosanäyttelijät ovat Frans Isotalo ja Marko Nurmi.

Parasta elokuvassa ovat rento kieli poskessa -ote sekä arkinen hilpeys. Valitettavasti latteudet ja ylitsepursuavan tunteikas musiikki vievät tehoa tarinalta.

Ensitreffit TV5:lla ke 16.8. klo 21.00.