Ultra Bran Sinä lähdit pois -kappale syntyi neljässä tunnissa laulukilpailua varten.

Yksi 90-luvun suomipopin legendaarisimmista biiseistä, Ultra Bran Sinä lähdit pois, syntyi aikoinaan neljässä tunnissa.

– Vanha ylioppilastalolla oli leikkimielinen kilpailu, aikaa oli vain neljä tuntia tehdä biisi. Sinä lähdit pois on ollut omituisin yksittäisistä sävellyprosesseista, Kerkko Koskinen muisteli Radio Suomipopilla.

Biisissä lauletaan yön viimeinen drinkki, aamiaiseksi vaihtuu. Tämä pätkä aiheutti aikoinaan plagiointiepäilyjä, sillä kahdessa muussakin suomalaisessa kappaleessa lauletaan näin.

– Nämä sanat oli piti sisällyttää kilpailubiiseihin, Kerkko selitti.

Sinä lähdit pois oli Ultra Bran vuonna 1997 julkaistun Kroketti-albumin ainut single, ja se sai paljon radiosoittoa. Siitä tuli myös yksi 90-luvun suosituimmista erobiiseistä.

Kerkko lahjoi kaverinsa juomilla

Kerkko Koskinen kertoi Me Naisten haastattelussa reilu 15 vuotta sitten, että koko bändi – Ultra Bra – sai alkunsa, kun hän kuuli vuonna 1994 kilpailusta, jossa etsittiin uusia yhteiskunnallisia lauluja.

– Soitin kavereilleni ja sanoin, että nyt osallistutaan. Tarvitsen sanoja
ja laulajia. Tulkaa meille, tarjoan juomat. Istuimme pöydän ääreen ja löin paperit eteen. Aamulla heräsin ja katsoin, mitä olimme saaneet aikaan. Suurin osa alkuaikojen lauluistamme syntyi samaan tapaan, illanistujaisissa. Sen takia niissä kai on vähän häirikkömeininki, Kerkko kertoi vuonna 1998.

Katso klippi Kerkon haastattelusta. Jos video ei näy, voit katsoa sen myös Radio Suomipopin sivuilta.

Video: Radio Suomipop/Nelonen

Lue myös:

Paula Vesala Kerkko Koskinen Kollektiivista: "En ole jättänyt bändiä lopullisesti"

Varoitus Fifty Shades -faneille: juttu sisältää juonipaljastuksia.

Nyt se on julki! Nimittäin Fifty Shades Darkerin virallinen traileri. Ja kyseessähän on siis E.L. Jamesin Fifty Shades of Grey -trilogian kakkososaan perustuva elokuva.

Jatkuuko Anastasian ja Christianin rakkaustarina? No, siltä vaikuttaisi. Tosin nyt Anastasia sanelee säännöt, joten luvassa on vähemmän piiskaa ja enemmän tavallista vaniljaseksiä. Ainakin aluksi.

Traileri kyllä lupailee myös naamioleikkejä ja kuumaa suihkuseksiä vaatteet (!) päällä. Myös juonesta on tihkunut paljastuksia: saamme muun muassa tietää asioita Christianin taustasta, niin hänen perheestään kuin entisistä rakastajistaan, joista yhtä esittää Kim Basinger, 62.

Fifty Shades Darker saa ensi-iltansa ystävänpäivänä 2017, tasan kaksi vuotta sarjan ensimmäisen leffan jälkeen. Trilogian päätösosaa fanien ei välttämättä tarvitse odottaa kuitenkaan kahta vuotta, sillä kolmosraina Fifty Shades Freed kuvattiin yhtä aikaa kakkosen kanssa.

Sitomisleikkeihin mieltyneiden rakastavaisten Anastasian ja Christianin rooleissa nähdään jälleen Dakota Johnson ja Jamie Dornan.

 

Riikka Pulkkisen uutuuskirja vetoaa erityisesti heihin, joita kiinnostaa näyttelijän työ.

Aurelia on hehkutettu näyttelijälupaus. Kun hänet roolitetaan Berliiniin sijoittuvaan näytelmään, vanhemmat järkyttyvät selittämättömän paljon. Isä vannottaa tulemaan puheilleen – mutta saa ilmaisukyvyn vievän sairauskohtauksen ennen kuin ehtii kertoa asiansa.

Tästä lähes dekkarimaisesta asetelmasta alkaa Riikka Pulkkisen uusin romaani, joka kirjailijalleen tyypillisellä tavalla on matka keskelle kipeää, salattua ihmissuhdesolmua. Välillä seurataan Aureliaa, välillä ääneen päästetään minäkertojana äiti, joka on salaisuuden vartija. Sen paljastaminen ennakkoon pilaisi lukunautinnon, mutta sitä olennaisempaa onkin seurata, miten ihminen muuttuu ja kasvaa, kun saa tietää asioita, jotka muuttavat koko siihenastisen elämän.

Aurelian työtä kuvataan niin perusteellisesti, että ilman kiinnostusta se saattaa jopa puuduttaa.

Riikka Pulkkisella on aina ollut taito tasapainoilla kauniin ja lähes kliseisen ilmaisun välillä, ja siinä hän on vahvoilla nytkin. Perhesalaisuuksissa sen paremmin kuin nuoren naisen kasvutarinassakaan ei ole mitään erityisen uutta, mutta juonta kuljetetaan niin vetävästi, että lukijan on käännettävä sivuja tiheään tahtiin. Erityisen kiinnostava lukukokemus tämä on lukijalle, jota näyttelijäntyö ja rooliin uppoaminen kiinnostaa – Aurelian työtä kuvataan niin perusteellisesti, että ilman kiinnostusta se saattaa jopa puuduttaa.

Yksi romaanin päähenkilöistä on Berliini, kaupunki joka kahtia jakautuneen historiansa vuoksi sopii täydellisesti salaisuuden pitopaikaksi. Lukukokemuksen bonuksena tulee siis myös matkakuume ja ehkä hieman seikkailunhalukin.

Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma

(Otava)

Jane Austenin tarinaan perustuva Love & Friendship on terävällä huumorilla varustettu pukudraama, jossa romantiikka saa väistyä, kun aletaan kunnolla juonitella.

Lady Susan Vernon ei ole brittikirjailija Jane Austenin tyypillinen, hyveellinen sankaritar. Skandaalien ympäröimä leski on häikäilemätön juonittelija, röyhkeä opportunisti, joka silmää räpäyttämättä manipuloi muita oman etunsa nimissä. Whit Stillmanin ohjaamassa elokuvaversiossa lady Susanin rooliin astuu Kate Beckinsale, joka tulkitsee moraalittomuudessaan kiehtovaa hahmoa viiltävällä vetovoimalla.

Tarinan alkuasetelma on Austenin teoksista tuttu – aviomies pitäisi löytää, niin lady Susanille kuin tämän vastahakoiselle tyttärelle Fredericallekin (Morfydd Clark). Ehdokasta löytyy jos jonkinlaista, eikä lady Susan seurapiirien paheksunnasta huolimatta kaihda keinoja kietoessaan miehiä pikkurillinsä ympärille.

Kate Beckinsale tulkitsee moraalittomuudessaan kiehtovaa hahmoa viiltävällä vetovoimalla.

Kirjavan hahmokaartin kanssakäymisistä syntyy herkullista draamaa ja riemastuttavaa komediaa, joista olisi mielellään nauttinut pidempäänkin.

Katso traileri:

Love & Friendship

****

Ensi-ilta 23.9

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Selma Vilhusen Tyttö nimeltä Varpu on liikuttava elokuva nuoren tytön raskaasta elämästä. Leffaa kannattelevat ennen kaikkea näyttelijöiden vaikuttavat roolisuoritukset.

Varpun (Linnea Skog) suhde äitiinsä Siruun (Paula Vesala) on nurinkurinen. Äidin käyttäytyessä kuin vastuuton lapsi jää aikuisen rooli 12-vuotiaalle tyttärelle, eikä kavereistakaan oikein ole tueksi.

Eräänä päivänä Varpu saa tarpeekseen ja lähtee varastetulla autolla etsimään isäänsä, josta tietää vain nimen ja asuinpaikkakunnan.

Valokeilan varastaa kuitenkin Varpun isää näyttelevä Lauri Maijala.

Vilhusen hillityssä draamaelokuvassa loistavat ennen kaikkea näyttelijät. Nuoren Skogin ja Vesalan kemiat pelaavat hyvin yhteen ja molemmat vakuuttavat rooleissaan. Valokeilan varastaa kuitenkin Varpun isää näyttelevä Lauri Maijala. Syy sille, miksi isä on puuttunut kuvioista, rakentuu hiljalleen kohti sydäntä särkevää kärjistymää.

Miinuksena todettakoon, että elokuvan tarinat tuntuvat jäävän hieman puolitiehen. Etenkin yhden hahmon kohtalo jää suureksi kysymysmerkiksi. Myös hätiköidyltä tuntuva loppu olisi kaivannut enemmän lihaa luiden ympärille.

Katso traileri:

Tyttö nimeltä Varpu

***

Ensi-ilta 23.9.