LeFou (vas.) on ihastunut Gastoniin. Kuva: Disney Enterprises
LeFou (vas.) on ihastunut Gastoniin. Kuva: Disney Enterprises

Uutinen Kaunotar ja hirviö -leffan homohahmosta on herättänyt vaihtelevia reaktioita.

Disneyn tulevan Kaunotar ja hirviö -filmatisoinnin ohjaaja Steve Condon kertoo Attitude-lehdessä, että leffassa nähdään ensimmäistä kertaa Disneyn historiassa homohahmo. Hän on pääpahis Gastonin kaveri LeFou, jota näyttelee Josh Gad.

– LeFou haluaa yhtenä päivänä olla Gaston ja toisena päivänä suudella Gastonia, Condon kuvailee Attituden haastattelussa.

– Hän on hämmennyksissä sen suhteen, mitä haluaa. Hän on vasta tajuamassa, että hänellä on tällaisia tunteita.

Lefou esittäytyy Twitterissä.

Uutiseen on reagoitu monella eri tavalla. 

Disney lähettää tärkeän viestin 

Attitudessa todetaan, että homohahmolla Disney lähettää viestin, että homous on luonnollista. Länsimaissa viesti lienee jo aika hyvin uponnut, mutta Kaunotar ja hirviö -elokuva leviää sellaisiinkin maihin, joissa homous on vailla sosiaalista hyväksyntää tai laitonta. 

Mutta rajojen rikkominen jää puolitiehen?

Kuten Condon kuvailee, LeFou on hahmo, joka pohdiskelee hämmentyneenä tunteitaan ja seksuaali-identiteettiään. Hän on ihastunut hyvin maskuliiniseksi kuvattuun heteromieheen, Gastoniin. Refinery29:n mukaan Disneyn yleisön luulisi jo olevan valmis avoimesti homoon hahmoon, jolle seksuaalinen suuntautuminen on osa elämää eikä uusi juttu. 

– Tämä ei tunnu sellaiselta rajojen rikkomiselta, jota yhtiö toivoi, toimittaja Sesali Bowen kirjoittaa.

Miksi homohahmosta piti erikseen ilmoittaa?

Bowen ihmettelee, eikö Disneyn leffoissa muka ole aiemmin nähty homoja. Hän uskoo, että yhden sivuhahmon homoudesta ei olisi tarvinnut tehdä suurta numeroa, vaan se olisi solahtanut luontevasti osaksi tarinaa.

The Atlanticin mukaan suuri osa Disney-leffoista on jo nyt varsin homomyönteisiä, ja yhtiön kerrotaan kohdelleen seksuaalivähemmistöihin kuuluvia työntekijöitään tasapuolisesti jo vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi Pride-tapahtumia on järjestetty Disney World -huvipuistossa vuodesta 1991 asti. 

Miksi Kaunotar ja hirviö edes on heterojen rakkaustarina?

Alkuperäisen Kaunottaren ja hirviön musiikin sanoittaja Howard Ashman oli HIV-positiivinen homomies. Attitudessa Bill Condon kertoo, että Ashman näki Kaunottaren ja hirviön juonen omalla tavallaan:

– Hänelle se oli aidsin vertauskuva. Hän oli kirottu, kirous oli tuonut tuskaa kaikille hänen rakkailleen. Ehkä ihme olisi mahdollinen ja kirous voitaisiin poistaa.

Niinpä Independent-lehdessä kysytään, miksi Kaunotar ja hirviö ei voisi olla homojen rakkaustarina. Lehden mukaan homouden näyttäminen sivuhahmoissa ei riitä – miksi he eivät ole pääosissa? 

LeFoun rooli ei ole kovin suuri ainakaan Kaunottaren ja hirviön klassikkoversiossa. Monille faneille on selvää, että LeFoulla on tunteita Gastonia kohtaan. 

”Ihmiset ovat yllättyneitä siitä, että LeFou on homo? Hänhän lauloi kokonaisen laulun siitä, kuinka mahtava Gaston on. Kuinka paljon selvemmin sen olisi voinut sanoa?”

Suomenkielisessä versiossa LeFou laulaa Gastonille muun muassa näin: ”Olet nasta, Gaston, tykkään susta, Gaston.”

Tampere-talon Muumimuseon uudessa näyttelyssä on esillä muumiaiheisia teoksia ja animaatioita, joita ei ole näytetty yleisölle koskaan aiemmin.

Muumifanit hoi, kannattaa käväistä Tampereella! Aamulehti nimittäin kertoo, että tänään yleisölle avautuneessa Tove Jansson ja muumit -näyttelyssä on tarjolla harvinaisia herkkuja. Tampere-talon Muumimuseon näyttely esittelee Tove Janssonin muumihahmoja aina 1930-luvun mustista muumeista 1990-luvun muumianimaatioihin.

Luit oikein: ihka ensimmäiset muumit eivät olleet pyöreitä, valkoisia ja suloisia, vaan mustia ja vihaisia. Mustat muumit eivät ole monille tuttuja, koska ne ovat pysyneet hyvin piilossa tähän päivään asti.

Museoamanuenssi ja näyttelyn käsikirjoittaja Virpi Nikkari kertoo, että Tove Jansson piirsi ensimmäisen muumin kaltaisen hahmon ollessaan noin 13-vuotias.

– Ensimmäinen hahmo syntyi, kun Tove Jansson vietti nuorena kesiä Pellingin saaristossa. Hän kävi veljensä kanssa väittelyä piirtelemällä ja kirjoittelemalla ulkokäymälän seinälle. Kun Tove kommentoi veljensä kirjoittamaa Immanuel Kantin lausetta, hän päätti piirtää rumimman olennon, jonka keksi. Silloin hän piirsi vähän muumimaisen hahmon siihen seinälle, Nikkari kertoo.

”Tove kirjoitti nuoruuden päiväkirjoissaan pelottavasta muumipeikosta, joka vaani sängyn alla.”

Tove Janssonin nimeämätön teos 1930-luvulta. Kuva: Jari Kuusenaho, Moomin CharactersTM
Tove Janssonin nimeämätön teos 1930-luvulta. Kuva: Jari Kuusenaho, Moomin CharactersTM

Hahmo yhdistyi Muumipeikko-nimeen, jonka oli keksinyt Toven eno.

– Toven eno pelotteli toisinaan häntä sillä, että Muumipeikko käy kimppuun, kun Tove kävi jatkuvasti salaa ruokakaapilla. Silloin Tove näki Muumipeikon uhkaavana hahmona, ja kirjoitti myös nuoruuden päiväkirjoissaan pelottavasta Muumipeikosta, joka vaani sängyn alla. Vasta ensimmäisten kirjojen myötä hahmo alkoi muuttua positiivisemmaksi ja lämminhenkisemmäksi.

Tove Jansson ja muumit -näyttelyssä on esillä neljä teosta, joissa esiintyy alkuperäisiä, mustia muumeja.

”Ensimmäiset muumit ovat pikimustia, niillä on punaiset silmät ja ne ovat aika pelottavia hahmoja.”

– Teoksissa muumit ovat pikimustia, niillä on punaiset silmät ja ne ovat aika pelottavia hahmoja, eli aika kaukana nykyisestä muumihahmosta. Mustat muumit on kuvattu melko jännittävissä miljöissä, kuten synkässä yökuvassa, jossa yksinäinen musta muumi kävelee kaupunkiaukiolla, Nikkari kertoo.

Näyttelyssä tarkastellaan muun muassa muumihahmojen taustoja, Tove Janssonin suhdetta muumeihin, hahmojen syntyhistoriaa sekä miten muumit saavuttivat maailmanlaajuista huomiota 1950-luvulla. 

– Näyttelyssä on mukana aika paljon 50-luvun esineistöä, kuten ensimmäinen muumiastiasto, joka on tarkoitettu lapsille. Astiastoon kuuluu myös muki, josta muumimukien teko on myöhemmin lähtenyt liikkeelle. Ensimmäinen muumimuki onkin aika tavoiteltu esine keräilijöiden keskuudessa, ja sen hinta on jopa noin 2 000 euroa, Nikkari kertoo.

Popmusiikissa on riittänyt tunteiden tulkkeja, mutta Leevi and the Leavings -yhtyeen dynamo Gösta Sundqvist oli siinä valovuoden edellä muita.

Leevi and the Leavings jäi suomalaisen popmusiikin historiankirjoihin heti ensimmäisellä albumillaan Suuteleminen kielletty – vaikka nuori yhtye ei sitä vielä levyn ilmestyessä keväällä 1980 itse tiennytkään.

Debyyttilevyn hulvattoman disko-instrumentaalin Tuhannen markan setelin melodian osaavat kuitenkin nykyään ulkoa kaikki ennen 1990-lukua syntyneet suomalaiset.

Urheiluruudun pitkäaikaisena tunnussävelmänä kappale ennakoi tekstittömyydestään huolimatta Leevi and the Leavingsin sanoittajan ja säveltäjän Gösta Sundqvistin tulevaa roolia suomalaisuuden syvimpien tuntojen tarkkanäköisenä tulkkina.

Näitä tulkkeja on riittänyt popmusiikissa useita, mutta Sundqvist erosi muista naittamalla tarkkanäköisyyden vinoon huumoriin. Leevi and the Leavingsin lauluja kuuntelemalla suomalaiset oppivat nauramaan omalle elämäntavalleen.

Kun kuuntelee Leavingsin vuosien 1980 ja 1985 välissä julkaistua neljää ensimmäistä albumia, Sundqvistin tarkkanäköisyys hätkähdyttää yhä. Kunhan sanoituksessa vaihtaa mikroaaltouunin ja videonauhurin tilalle pari Applen tuotetta, on vuoden 1981 Onnelliset-kappale nykypäivänäkin hersyvä kuvaelma siitä, kuinka parisuhteeseen yritetään ostaa sisältöä tavaroilla, siis viime kädessä illuusiolla keskiluokkaisesta elämästä.

Tyylillisen kokonaisuuden kruunasi jo bändin varhaiskaudella omalaatuinen musiikki, joka oli samaan aikaan sekä erittäin epäsuomalaista että supisuomalaista; uuden aallon syntikkasoundien ja amerikkalaisen 1960-luvun teinipopin yhdistelmä kuulosti Leavingsien käsissä yhtä suomalaiselta kuin Kalevalan runot. 

Pienen Svart-levymerkin huolella tehdyt uudelleenjulkaisut näistä suomalaisen popin merkkipaaluista ovat kulttuurityö vailla vertaa. Tällä tavalla ainutlaatuista härmäläistä ajankuvaa kuuluu dokumentoida.

Leevi and the Leavings: Suuteleleminen kielletty / Mies joka toi rock’n’rollin Suomeen /Kadonnut laakso / Raha ja rakkaus (Svart). Timo Forssin kijoittama Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo -kirja (Like) ilmestyy 16.8.