Maylis de Kerangal. Kuva: Siltala / Catherine Hèlie, Editions Gallimard
Maylis de Kerangal. Kuva: Siltala / Catherine Hèlie, Editions Gallimard

Ranskalaisen Maylis de Kerangalin palkittu romaani seuraa yhden sydämen kohtaloa.

Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät -romaani seuraa yhden sydämen matkaa. Ensin se sykkii ensin nuoren surffaripojan Simon Limbres’n rinnassa. Hän vajoaa koomaan, ja kun vanhemmat lopulta päättävät luopua toivosta, sydän jatkaa matkaansa. Se päätyy elinsiirtoleikkauksessa vakavasti sairaan, keski-ikäisen Claire Méjeanin käyttöön.

Maylis de Kerangal kirjoittaa kiivasta tajunnanvirtaa, jossa lääketieteelliset termit, tarkat havainnot, arkiset ajatukset ja suuret tunteet sekoittuvat kuin suureksi maalaukseksi.

Yhden vuorokauden aikana tapahtuva tarina vaikuttaa lukijaan yllättävän voimakkaasti. Kukapa olisi uskonut, että kirurgian kuvaaminen voi olla näin tunteikasta?

Maylis de Kerangal kirjoittaa kiivasta tajunnanvirtaa.

De Kerangalin kirja on voittanut Ranskassa jo kymmenen kirjallisuuspalkintoa.

Maylis de Kerangal: Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät

Suom. Ville Keynäs, Anu Partanen (Siltala)

Jennifer Lawrence repii itsensä vereslihalle kauhuelokuvassa Mother!.

Nainen (Jennifer Lawrence) ja mies (Javier Bardem) nauttivat hiljaiselosta syrjäisessä talossaan. Nainen remontoi ja inspiraatiota odotteleva runoilijamies, suuri taiteilija, yrittää kirjoittaa. Idylli särkyy, kun taloon saapuu kutsumattomia vieraita (Michelle Pfeiffer ja Ed Harris).

Darren Aronofsky muistetaan vuonna 2010 ilmestyneestä psykologisesta kauhuelokuvasta Black Swan, jossa Natalie Portman kitui kärsivänä ballerinana. Ohjaaja jatkaa saman lajityypin parissa uutuuselokuvassaan Mother!. Se on äärimmäisen väkivaltainen ja suorastaan groteski elokuva, jonka tunnelma on kiihkeän intensiivinen. Herkimpien katsojien kannattaa jättää leffa suosiolla väliin, sillä jotkut kohtaukset ovat suorastaan häiriintyneitä. Päähenkilö on jälleen nainen, jonka todellisuudentaju alkaa järkkyä. Jennifer Lawrence antaa kaikkensa pääosassa. Hän hyperventiloi sitä vaatineessa kohtauksessa niin voimakkaasti, että yksi hänen kylkiluistaan siirtyi paikaltaan.

Elokuva viittaa useisiin kauhuelokuvan klassikoihin, kuten Hohtoon, Inhoon ja Piinaan, mutta on silti vahvasti oma itsenäinen teoksensa. Tärkein esikuva on Roman Polanskin vuonna 1968 ilmestynyt Rosemaryn painajainen. Siinä Mia Farrow näytteli raskaana olevaa Rosemarya, joka alkoi syystäkin epäillä naapureidensa tarkoitusperiä. Mother! taas on kertomus siitä, miten naisen oma tila kaventuu parisuhteessa. Naisen rooliksi lankeaa pelkkä muusan osa. Naisesta ei ole luomaan mitään omaa. Paitsi tietysti synnyttämään lapsia, mutta hekin ovat luonnollisesti puoliksi miehen luomuksia.

Lawrence on kimpassa ohjaaja Aronofskyn kanssa. Kriitikot ovatkin jo ehtineet löytää elokuvasta omaelämäkerrallisia viittauksia. Mikäli leffa on ohjaajan näkemys parin suhteesta, kovin pitää ikää sille ei voi ennustaa.

Mother!

****

Ensi-ilta 15.9.

Ysärin musakirjo on laaja, mutta tiivistimme sen 12 tiukkaan kysymykseen vuosikymmenen kappaleista ja artisteista. Testaa tietosi!

Testaa myös, kuinka hyvin muistat 90-luvun!