Jos puoliso ei piittaa taiteesta, escortista saa seuraa.

MITÄ IHMETTÄ? Nykytaiteen museo Kiasma tarjoaa escort-palvelua! Mutta huh, tarjolla onkin taidekeskustelua. Palvelun käyttäjä saa Kiasma-teatterin esitykseen mukaansa taiteen ammattilaisen. Esityksen jälkeen escort tarjoaa kahvit ja puolen tunnin juttutuokion teoksesta. Teatterilipun saa escortin kera alennettuun hintaan.

KOKEMUS: Toivon seuralaista tanssija Sanna Kekäläisen Queer elegioita -esitykseen. Kohtaaminen jännittää. Entä jos en osaa sanoa mitään tai vaikutan pöljältä?

Kiasman lipunmyyntitiskiltä minut nappaa rennosti verkkareihin ­pukeutunut Elina Latva (kuvassa), joka kiinnittää rintaansa Escort-palvelu-rintanapin. ”Olen nyt hommissa vain sinua varten”, hän selittää.

Elina on tehnyt muun muassa performanssitaidetta ja kehittänyt escort-palvelun, koska halusi johdattaa vieraita ihmisiä kohtaamaan toisiaan ja puhumaan taiteesta. Hän vakuuttaa, ettei kahvi­kupin ääressä ole koskaan istuttu tuppisuina.

Kekäläinen tanssii – alasti – ja lempii kuusipuuta. Mietin, tuleekohan nyt ensimmäinen kerta, kun katsoja ei saa sanaa suustaan.

JÄLKIPYYKKI: ”Nyt kahville”, ohjaa Elina reippaasti. Pian käy selville, ettei kyseessä ole mikään nokkeluustesti tai kuulustelu. Teoksesta tulee pohdittua asioita, joita ei yksin olisi ehkä ajatellutkaan. ­Lopulta käy, kuten Elina arvelikin: keskustelua on vaikea keskeyttää, kun kahvila suljetaan.

Lopputulos: Pelkkää plussaa! Itsensä tyrkkiminen epämukavalle alueelle oli taas hyödyllistä. Ja jos puoliso ei piittaa teatterista, escort hoitaa seuranpidon mukinoitta.

Tutkimusten mukaan lukeminen kehittää empatiaa.

Kirja on loistotapa irtautua arjesta ja rentoutua, mutta lukeminen vaikuttaa aivoihin monin muinkin tavoin.

Kirjallisuus antaa usein mahdollisuuden kurkistaa kokemuksiin, jotka ovat erilaisia kuin omamme. Kun luemme muiden ihmisten värikkäästi kuvatuista kohtaloista, samastumme heihin. Terveys- ja lääketiedesivusto Stat uutisoi uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan lukeminen kehittää empatiaa ja auttaa siten ymmärtämään muita ihmisiä. Toronton yliopiston tutkimuksen tulokset julkaistiin Trends in Cognitive Sciences -tiedejulkaisussa.

Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että lukeminen parantaa empatiaa ja sosiaalista hahmotuskykyä, jotka molemmat auttavat tulkitsemaan muiden tunteita.

Tutkimusten mukaan nimenomaan lukeminen kehittää empatiaa. Kyse ei siis ole siitä, että empaattiset ihmiset tarttuisivat muita todennäköisemmin kirjaan.

Parhaiten tepsii fiktio

Sillä, millaisen kirjan valitsee, on väliä. Toronton yliopiston tutkijoiden mukaan henkilöhahmojen rakentamiseen keskittyvät kirjat kehittävät empatiaa enemmän kuin juonen rakentamiseen keskittyvät teokset. Lisäksi fiktio toimii paremmin kuin tietokirja.

Toisaalta mikä tahansa hyvä tarina todennäköisesti parantaa empatiakykyä, jos se tarjoaa mahdollisuuden asettua toisen asemaan. Eikä tarinan tarvitse välttämättä olla kirjan muodossa, vaan myös esimerkiksi sarja, elokuva tai peli voi ajaa asian.

High school -oppilaista tuli vähemmän rasistisia, kun he lukivat Harry Potteria.

Millaista vaikutusta empatiakyvyllä sitten voi olla? Esimerkiksi vuonna 2014 ilmestyneen tutkimuksen mukaan high school -oppilaista tuli vähemmän rasistisia, kun he lukivat Harry Potterin yrityksistä voittaa Voldemortin kannattajat. He halveksuvat kirjoissa velhoja, joiden vanhemmat ovat jästejä eli tavallisia ihmisiä.

Esimerkiksi psykopaateilla on usein kyky kytkeä empatia pois päältä, tai he eivät välttämättä tunne sitä ollenkaan.

Syitä lukea riittää

Eivätkä lukemisen hyödyt suinkaan lopu empatian kehittymiseen. Lukijoilla on esimerkiksi muita paremmat sosiaaliset taidot sekä vähemmän masennusta ja dementiaa. Lisäksi lukeminen auttaa ymmärtämään muiden lisäksi itseä (aika hyödyllinen taito sekin), helpottaa stressiä ja saa nukkumaan makoisammin.

Ja yhdessä lukeminen se vasta kannattaakin. Tänä vuonna ilmestyneen australialaistutkimuksen mukaan sosiaaliseen harrastusporukkaan, kuten lukupiiriin, kuuluminen pidentää ikää. Se on jopa yhtä hyväksi terveydelle kuin säännöllinen liikunta.

Ei kun kirja käteen siis!

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Garbagen tuttu resepti on päivittynyt vain vähän, mutta toimii edelleen.

Yhdysvaltalainen Garbage oli 1990-luvun puolivälissä ensimmäisiä yhtyeitä, jotka yhdistelivat konepoppia ja kitararockia kansainväliseksi menestysreseptiksi. Suomessakin suosittu yhtye täytti Helsingin jäähallin.

Sittemmin Garbage on julkaissut levyjä matalammalla profiililla, mutta reseptiään vain hieman varioiden: laulaja Shirley Mansonin girl poweria uhkuva ääni on yhä kantava elementti hurjia kitamyrskyjä tarrapaperin tavoin tarttuviin melodioihin ja konerytmeihin yhdistelevässä popissa.

Uudella Strange Little Birds -albumillaan yhtye loikkaa kokeellisempaan suuntaan. Foo Fightersin ja Nirvanan hittilevyjen tuottajana ansioitunut Garbage-rumpali Butch Vig vie popkoneensa surrealistisiin musiikillisiin maisemiin, jotka eivät aukea heti, mutta palkitsevat kärsivällisen kuulijan.

Garbage: Strange Little Birds

(Stunvolume)

 

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Kesän viihderomaanien sankarittaret ovat epävarmoja lukutoukkia - sekä kaikki kovin kömpelöitä.

Psykologin musta aukko

Psykologi Aura Purolan elämä on mallillaan. Pesti parisuhde-tv-ohjelman psykologina on siivittänyt uran nousuun ja avomies Joelin kanssa kaikki on täydellistä. Mutta sitten nainen saa tällin päähänsä, ja alkaa nähdä tähtien lisäksi elämänsä mustat aukot: Joel uppoutuu vain töihinsä, kun taas tämän hurmaavalla kaksosveljellä Leolla riittäisi aikaa Auralle. Suhde Hanna-äitiinkin on pahasti solmussa.


Sari Luhtanen, kuva Tammi
Sari Luhtanen, kuva Tammi

Sari Luhtanen on kokenut viihdekirjailija, ja se näkyy: tarinassa riittää meheviä hahmoja, tosi-tv-tuotannon kuvaus on kutkuttavaa, ja kirjan miehissä riittää vetovoimaa. Ajoittain meno yltyy melko epäuskottavaksi ja päähenkilö Aura jää vähän persoonattomaksi ajelehtijaksi.


Sari Luhtanen: Tähtirooli (Tammi)


Nörttirakkautta

Lotan elämän suurin rakkaus ovat kirjat. Kirjaston vahtimestarina hän saa keskittyä tärkeimpään, ja sosiaalisen elämän voi kuitata työkavereiden synttärikahveilla. Sitten nainen kävelee nenä kirjassa auton alle ja päätyy siskonsa ja tämän avovaimon kotihoitoon. Nämä hoitavat ensitöikseen Lotan treffeille Jirin kanssa, joka olisi ainakin paperilla täydellinen kumppani lukutoukalle. Mutta Lotan mieltä vaivaa työkaveri Olle, jonka vauhdissa omaa rauhaa vaaliva nainen on koko ajan äärirajoilla.

Veera Vaahtera on kirjailija Pauliina Vanhatalon alter ego, kuva Sara Ahde
Veera Vaahtera on kirjailija Pauliina Vanhatalon alter ego, kuva Sara Ahde

Veera Vaahtera on kirjailija Pauliina Vanhatalon alter ego, eikä hän aliarvioi lukijoita viihderomaaneissakaan. Lotta on fiksu, uskottava ja kokonainen päähenkilö, joka kipuilee uskottavasti introverttiytensä kanssa. Naiseen toivoisi silti vähän särmää ja kirjan dialogiin annoksen nasakkuutta, jotta se tempaisisi vielä tukevammin mukaansa.

Veera Vaahtera: Kevyesti kipsissä (Tammi)

Henkistyjä sekoilee

Reiki-, naiseus- ja jälleensyntymiskurssi, tähtikarttoja ja self-help-kirjallisuutta. Emma on valmis kokeilemaan mitä tahansa löytääkseen paikkansa maailmassa. Aviomies Jarkko ja tytär Mallu ihmettelevät kärsivällisesti vieressä - kunnes Emma alkaa sekoilla toden teolla. Tähtikartoista kun on löytynyt uhka avioliitolle Jarkon vastanäyttelijättären muodossa. Tarvitaan jälleen kerran tälli päähän, että päähenkilö saa elämäänsä uuden suunnan.

Tiina Piilolan kuvasi Cata Portin
Tiina Piilolan kuvasi Cata Portin

Tiina Piilola ottaa kaiken ilon irti Emman henkistymisprojekteista, eikä paukkuja jää tarpeeksi ihmissuhdekuvioihin. Emma on kuitenkin vastustamattoman omapäinen sekoilija ja kirjassa hulvaton vauhti – ehdottomasti pinon hauskin romaani.

Tiina Piilola: Taivaanmerkit (Kustantamo S&S)

Vanhan elokuvat fanit voivat pelata leffateatterin hämärässä bingoa.

Uudessa Ghostbusters-kauhukomediassa New York (ja ehkä koko maailma) on vaarassa, kun hyljeksitty outolintu Rowan North (Neil Casey) päättää kostaa ihmiskunnalle ja vapauttaa kuolleet. Hädässä auttaa neljän nörttinaisen (Melissa McCarthy, Kristen Wiig, Kate McKinnon ja Leslie Jones) haamujengi, joka panee karkkiväriset ja hassut mutta ilkeät aaveet kuriin.

Naiset eivät ole elokuvan ongelma. He ovat hauskoja ja nokkelia ja viljelevät alapää- ja pieruhuumoria.

Elokuvaa parjattiin jo pitkään ennen sen ensimmäistä esitystä. Kriitikoiden mukaan alkuperäinen teos on pilattu, eivätkä fanit olleet innoissaan siitäkään, että haamujengi toimii tällä kertaa mimmienergialla. Mutta naiset eivät ole elokuvan ongelma. He ovat hauskoja ja nokkelia ja viljelevät alapää- ja pieruhuumoria. Sen sijaan elokuvan miehet, muun muassa haamujengin komea apuri Kevin (Chris Hemsworth), ovat naurettavan yksinkertaisia, eikä juonessakaan ole kehumista.

Loppujen lopuksi tuore Ghostbusters on söpö aavetarina ystävyydestä, yksinäisyydestä ja vähän koulukiusaamisestakin, mutta ei aivan niin huono kuin yleisesti on odotettu.

Faneille elokuva on hauska bingotuokio. Siitä voi nimittäin bongata alkuperäisen haamujengin jäseniä minirooleissa ja viittauksia aikaisempiin elokuviin. Tässä leffassa kannattaa istua lopputekstien ajan.

Katso traileri:

Ghostbusters

***

Ensi-ilta 22.7.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.