Pilvi Takalan Invisible Friendissa näkymättömälle ystävälle voi tekstailla tammikuun 10. päivään asti. Kuva: Helsinki Contemporary
Pilvi Takalan Invisible Friendissa näkymättömälle ystävälle voi tekstailla tammikuun 10. päivään asti. Kuva: Helsinki Contemporary

Ja ystävä saattaakin vastata: "Olenkin miettinyt sinua ja ollut vähän huolestunutkin."

Taiteilija Pilvi Takalan uudessa Invisible Friend -projektissa kuka tahansa voi lähettää viestin näkymättömälle ystävälle. Ystävä on oikeasti yksi projektin seitsemästä eri avustajasta tai he kaikki yhdessä.

Onko Invisible Friend kannanotto jatkuvasti lisääntyvään yksinäisyyteen, taiteilija Pilvi Takala?

– Tämä lähtee henkilökohtaisesta yksinäisyyteen ja epäyksinäisyyteen liittyvästä kokemuksesta. En ole lähtenyt korjaamaan mitään yhteiskunnallista ongelmaa. Mutta tällaiselle palvelulle voisi olla muutenkin tarvetta. Sain ideankin olemassa olevasta amerikkalaisesta palvelusta, jossa teeskennellään parisuhdetta.

– Invisible Friendissa teoksen voima on vuorovaikutuksessa. Myöhemmin teen siitä johtopäätöksiä, joten viestit eivät mene hukkaan, vaan niistä kertyy minulle arkisto. Minulla on tähän, kuten moneen muuhunkin projektiini, tutkimuksellinen ote. En tule julkaisemaan viestejä sellaisenaan missään.

Viestejä on saanut lähettää jo vähän yli viikon. Kuinka paljon niitä on kertynyt?

– Viestejä tulee paljon. Käyttäjiä on noin 200, mutta kukaan ei tiedä, kuka viestit on lähettänyt, vaan käyttäjät ovat anonyymejä. Osa keskustelee päivän verran, mutta moni palaa tekstailemaan. Jotkin suhteet ovat kestäneet jo viikon. Viestejä tulee niin paljon, että hetkittäin meillä on vaikeuksia vastata niihin kaikkiin. Aavistinkin, että kysyntää olisi ollut, ja jo nyt se on osoittautunut oikeaksi.

Mekin kokeilimme! Näin viestinvaihto näkymättömän ystävän kanssa alkoi. Ystävän viestit ovat harmaita, lähettäjän vihreitä.

Millaisia viestit ovat?

– Osaa kiinnostaa projekti, mutta heillä ei välttämättä ole sydämellään mitään. Jotkut aloittavat raskaalla ongelmalla, kun taas toiset iloisella asialla tai pienellä havainnolla, joka liittyy tunteisiin tai kokemuksiin. Moni haluaa jakaa jotain omasta elämästään. Usea kiittelee palvelusta, koska siellä voi sanoa asioita, joilla ei halua kuormittaa lähipiiriään. Kaikki viestit eivät siis ole synkkiä, mutta monessa niissä pohdiskellaan. Keskusteluissa saatetaan puhua aluksi kevyesti säästä kymmenen viestin verran, jonka jälkeen ne muuttuvat hirveän syvällisiksi.

Viesteihin vastailee seitsemän ihmisen porukka, joka muodostaa "näkymättömän ystävän". Miten he jaksavat käsitellä raskaita viestejä?

– En ole vielä ehtinyt kysyä, miltä heistä tuntuu, mutta tiedän, että moni on tunteella mukana. Vastaajia on monta, jotta he saavat taukoa,eikä kukaan ole koko päivää vuorossa. Huolehdimme yhdessä käyttäjistä, joten kukaan ei ole yksin, vaan voi kysyä neuvoa. Minua kiinnostavat myös vastaajien kokemukset. He kertovat toisilleen, miltä tuntuu milloinkin. Joku saattaa kysyä, että mitä pitäisi tehdä, kun on huolestunut viestittelijästä, eikä tiedä, mitä tehdä.

Millainen ystävän ja viestittelijän suhde on?

– Kirjoittajan asenne on ystävän asenne. Ajatus on, että jos vaikkapa kaveri alkaisi laukoa häiritseviä kommentteja, niihin voisi reagoida kriittisesti. En antaisi ystävien sanoa minulle mitä tahansa, vaan puuttuisin siihen. Viesteistä on näkynyt, että niihin kanavoituu pahaa oloa, mutta ei epärakentavasti.

– Tässä tapauksessa viestittelijä ei tunne ystävää oikeasti. Ystävyys on siis kuviteltua ja käyttäjän päässä. Jos käyttäjällä ei ole kaikki hyvin, ystävä reagoi siihen niin kuin ystävä suhtautuisi. Kirjoittajat eivät ole henkisen hyvinvoinnin ammattilaisia, vaan valikoitu kirjoitustaitojensa perusteella. Tämä ei ole terapiasuhde, tavallinen ystävyyssuhde, suhde viranomaiseen, parisuhde tai vaikka sukulaisuussuhde, vaan täysin uudenlainen suhteen muoto. Kirjoittajat välittävät oikeasti käyttäjistä. Uskon, että välittämisen kyky ei lopu, vaikka käyttäjiä on paljon. Suhde loppuu siihen, kun palvelu päättyy tammikuussa. Käyttäjä ei voi tavoittaa ystävää sen jälkeen.

Entä, jos jään kaipaamaan ystävääni?

– Olen ollut alusta alkaen tarpeeksi selkeä siitä, kuinka kauan palvelu on auki, jotta jokainen voi varautua siihen, että ystävyys loppuu. Minullekin sitä käy jatkuvasti, kun ystävä vaikka muuttaa toiseen maahan. On holhoava ja hassu ajatus, että ihminen ei kestäisi ystävän menetyksen surua, ja siksi tällainen projekti olisi vastuuton. Elämässä tapahtuu pahempiakin asioita.

Pilvi Takala on palkittu taiteilija, joka muistetaan muun muassa teoksesta, jossa hän yritti Lumikiksi pukeutuneena päästä sisälle Disneylandiin. Toisessa teoksessaan hän antoi lapsille tuhlattavaksi 7 000 puntaa (noin 10 000 euroa). Invisible Friend on käytettävissä 16.11.2015–10.1.2016 päivittäin klo 8–02. Lisää tietoa projektin sivuilta. Pilvi Takalan näyttely Helsinki Contemporaryssa (Bulevardi 10, Helsinki) 27.11.2015–24.1.2016. Lisää tietoa taidegallerian sivuilla.

Tiina Lymin ohjaaman Napapiirin sankarit 3 -elokuvan tyyli muistuttaa turhan paljon Luokkakokous-komedioita.

Dome Karukosken vuonna 2010 ohjaama Napapiirin sankarit oli hitti. Siinä lappilaisessa kirkonkylässä asuva tunari Janne (Jussi Vatanen) metsästi ystäviensä avulla vaimolleen Inarille (Pamela Tola) digiboksia. Karukosken ohjaamassa kakkososassa Janne onnistui puolestaan hukkaamaan pariskunnan tyttären. Sarjan kolmannen osan on ohjannut Tiina Lymi. Tällä kertaa elämän tarkoituksen kadottanut Janne etsii itseään tuntureilta. Luvassa on siis jälleen yksi kotimainen kuvaus mieheyden kriisistä.

”Vitsit ovat jopa loukkaavia.”

Jo sarjan toinen osa oli väkinäinen, mutta kolmas tuntuu täysin väkisin väännetyltä. Aiemmat osat olivat kuitenkin sympaattisia, joten kolmosestakin haluaisi tykätä. Lymi on ottanut liikaa pesäeroa aiempiin osiin. Niissäkin oli sovinistista huumoria ja alapäävitsejä, mutta nyt vitsit ovat jopa loukkaavia. Tyyli muistuttaa lähinnä Luokkakokous-komedioita.

Huumoria revitään myös self help -kulttuurista. Siinä riittäisikin ivaamista, mutta ote on turhan lempeä. Jussi yrittää löytää itsensä Paulo Coelhon sivuilta ja viheltelee erämaisemissa El Condor Pasaa. Ei siis mitään varsinaisia oivalluksia.

Napapiirin sankarit 3

**

Ensi-ilta 23.8.

Poimimme Sanojen lahja – valitut sitaatit -kirjasta Tove Janssonin tekstinpätkiä, joissa riittää ajateltavaa vaikka loppuelämäksi.

Tove Janssonin hauskimmat ja mieleenpainuvimmat oivallukset yhdessä kirjassa – kyllä kiitos! Yli 500 sivuinen teos Sanojen lahja – valitut sitaatit (WSOY) on niitä täynnä.

Uutuuskirjaan on koottu yksittäisiä lauseita ja pidempiä pätkiä Janssonin kirjoista aina Muumi-sarjakuvista novellikokoelmiin. Aiheet vaihtelevat kepeistä ja rakkaudentäyteisistä ajatelmista kuolemaan ja yksinäisyyteen.

Erityisesti muumit ovat yli 70-vuoden ajan opettaneet meille tärkeitä asioita elämänilosta, ihmissuhteista ja muista tärkeistä asioista. Yksinkertaisten asioiden sanominen ääneen on usein juuri sitä, mitä elämässä tarvitsee kaikkein eniten. Muumien viisaudet on vuosikymmeninkien jälkeen yhtä päteviä kuin 1940-luvulla sotien aikaan.

Kokosimme 10 Janssonin muumikirjoista saatua ajatusta, joista voi saada paljon irti paikasta, iästä ja vuodesta riippumatta:

Viisaita sanoja

”Hän oli ehtinyt oppia, miten tärkeää oli lykätä hartaasti odotettuja asioita tuonnemmaksi, ja hän tiesi että retkeä tuntemattomaan oli valmisteltava harkiten.” Muumipappa ja meri

”Hän katseli tuumivasti tummaa vuolasta vettä ja sai päähänsä, että elämä oli ihan kuin virta. Toiset purjehtivat hitaasti ja toiset nopeasti ja jotkut keikahtivat kumoon. Tämän minä kerronkin Muumipapalle, Hemuli mietti totisena. Eiköhän se vain ole aivan uusi ajatus.” Muumilaakson marraskuu

”Kaikki hauska on hyvää vatsalle.”

”Myy kohautti harteitaan ja ryömi takaisin sammaliin. Hän oli usein nähnyt, miten ne joiden piti tavata seisoivat odottamassa toisiaan väärässä paikassa, tyhmästi ja epätoivoisesti. Sitä ei voi auttaa, ehkä se kuuluu asiaan.” Muumipappa ja meri

”– Paetkaa! huusi Muumimamma. – Poliisi on täällä! Hän ei tiennyt mitä Muumipeikko oli tehnyt, mutta siitä hän oli aivan varma, että hän hyväksyi tuon teon.” Vaarallinen juhannus

”Kaikki hauska on hyvää vatsalle.” Muumipapan urotyöt

”Sellainen henkilö, joka syö pannukakkua ja hilloa, ei voi olla kauhean vaarallinen. Hänen kanssaan voi puhua.” Taikurin hattu

Hyvää fiilistä

”Kyllä on jännittävää elää, ajatteli Muumipeikko. Kaikki voi hetkessä kääntyä ihan ylösalaisin – ilman mitään syytä.” Muumipappa ja meri

”Niiskuneiti pani käpälänsä Muumipeikon käpälään. – Oli miten oli, hän sanoi. – Niin kauan kun sinä et pelkää, minäkin lupaan olla pelkäämättä.” Muumipeikko ja pyrstötähti

”Tämä ilta on laulun ilta.”

”Tämä ilta on laulun ilta, ajatteli Nuuskamuikkunen. Uuden laulun, jossa on yksi osa odotusta, kaksi osaa kevätkaihoa ja loput vain hillitöntä hurmaa siitä, että saa vaeltaa, olla yksin ja viihtyä oman itsensä seurassa.” Näkymätön lapsi: Kevätlaulu

”Yhden ainoan kerran hän oli nähnyt Muumimamman kuonon pilkahtavan oviaukossa – pyöreän ystävällisen kuonon. Koko Muumimamma oli pyöreä juuri sillä lailla kuin äitien kuuluu olla.” Muumilaakson marraskuu

Naisille jää näissä kaverielokuvissa vain heteroalibin rooli.

Henkivartija Michael Bryce (Ryan Reynolds) tyrii työkeikallaan pahanpäiväisesti. Onneksi Michaelin ex-naisystävä Amelia Ryder (Elodie Yung) tarjoaa hänelle tilaisuuden todistaa ammattitaitonsa. Michael saa tehtäväkseen toimittaa inhoamansa palkkamurhaaja Darius Kincaidin (Samuel L. Jackson) Haagiin. Kincaid on kutsuttu todistamaan Kansainvälisessä tuomioistuimessa Valko-Venäjää diktaattorin elkein johtavaa presidentti Dukhovichiä (Gary Oldman) vastaan.

Patrick Hughesin ohjaama uutuus The Hitman’s Bodyguard noudattelee kaveruskomedioiden tuttua kaavaa. Lajityypin kivijalka on Tappava ase, jossa sähäkästi sanailevaa kyttäkaksikkoa näyttelivät Mel Gibson ja Danny Glover. Näissä elokuvissa kaverukset ovat yleensä niin kiinni toisissaan, että naisille jää vain heteroalibin rooli. He ovat mukana tarinassa vain todistaakseen, etteivät päähenkilöt ole homoja, vaikka viihtyvätkin mieluiten keskenään. Miesten suhde etenee samalla tavalla kuin Hollywood-romansseista: toisiaan inhoava parivaljakko mieltyy toisiinsa, kunhan on ensin saanut ärhennellä keskenään. Näinhän miesten ja naistenkin suhde saa alkunsa, mikäli Hollywoodia on uskominen.

Hughes ei tuo tähän kuvioon mitään uutta. Aina kun katsoja on pitämäisillään leffasta, Jackson murjaisee sovinistisen tai homofobisen vitsin. Niin, eihän sitä tosiaan olla homoja, vaikka ollaan kahden.

Katso traileri:

The Hitman's bodyguard

**

Ensi-ilta 18.8.

Legendaarisen Catherine Deneuven karisma kannattelee ensi-iltaelokuvaa, jossa nainen kohtaa isänsä rakastajattaren.

Keski-ikäinen kätilö Claire (Catherine Frot) pakenee elämää arkisiin rutiineihinsa. Clairen elämä mullistuu, kun hänen isänsä rakastajatar Bèatrice (Catherine Deneuve) ottaa häneen yhteyttä kolmen vuosikymmenen hiljaisuuden jälkeen. Naisilla on iso kana kynittävänä. Samaan aikaan Clairen puutarhapalstan naapurin ilmestyy kiinnostava mies Paul (Olivier Gourmet).

Ranskalaisohjaaja Martin Provost muistetaan meillä parhaiten taiteilijaelämäkerroista Violette ja Séraphine, jotka kertoivat kirjailija Violette Leducista ja taidemaalari Séraphine de Senlisistä. Tällä kertaa ohjaaja on vaihteeksi tarttunut sepitteelliseen tarinaan.

Provostin uutuusdraama Rakkaudella, Bèatrice lepää ranskalaisen elokuvan grand old ladyn Catherine Deneuven harteilla. Deneuve on legenda, jonka näyttelijäntyötä seuraisi mielellään, vaikka hän tulkitsi pelkkää puhelinluetteloa. Erityisen vakuuttavasti hän esittää hurjapäistä naista, joka on tottunut pärjäämään omilla ehdoillaan miehisessä maailmassa. Konkari on saanut arvoisensa vastuksen Catherine Frotista, joka tulkitsee uskottavasti pikkuhiljaa kukkaan puhkeavaa seinäruusua.

katso traileri:

Rakkaudella, Béatrice

***

Ensi-ilta 18.8.