Jari Sillanpää on saanut monta silmäkulmaa kostumaan, eikä siinä ole mitään hävettävää. Kuva: Sanoma-arkisto / Sari Gustafsson
Jari Sillanpää on saanut monta silmäkulmaa kostumaan, eikä siinä ole mitään hävettävää. Kuva: Sanoma-arkisto / Sari Gustafsson

Myönnä pois, että sinäkin olet sortunut pilkkaamaan monien rakastamaa hittibiisiä vain korostaaksesi hienostunutta musamakuasi.

"Oli tukala hetki, kun joku ystäväni huomasi minun kuunnelleen Spotifyssa Pave Maijasta. Hän on mielestäni epäkiinnostava artisti, eikä Vain elämää -hehkutus ole mielipidettäni muuttanut. Ei vain voi mitään, että Maijasen Lähtisitkö saa sieluni sisäisen silmäripsen värähtämään. Se on kasarirumpuineen ja kaikuefekteineenkin koskettava, suloisen haikea kappale. Ja nostalgiapisteitä siitä, että biisi tuo mieleen lapsuuden", tunnustaa 37-vuotias nainen.

Rosa Meriläinen kirjoittaa Helsingin Sanomissa häpeäbiiseistä – kappaleista, joista on noloa tykätä. Arttu Wiskaria kuuntelevat vain juntit, joten keskiluokkainen hipsteri ei kehtaa tunnustaa, jos miehen tuotanto sykähdyttää.

– Koska ei ole poliittisesti korrektia haukkua toisia köyhiksi, samaa oman paremmuuden tarvetta korvataan sillä, että mollataan työväenluokkaisten makua, Rosa Meriläinen kirjoittaa.

Musiikki saattaa kuitenkin puhutella, oli sen esittäjä kuka tahansa. Rosa Meriläinen kirjoittaa, että loppujen lopuksi Arttu Wiskarin Kahvimaito-kappaleen tarina on täynnä rakkautta. Miksi pönkittää omaa asemaansa häpeämällä sitä?

Kysyimme naisilta, mitä kappaleita he ovat joskus nolostelleet – vaikka se onkin aivan turhaa. Moni on jopa saanut kappaleista voimaa.

Britney Spears: Born to make you happy

"Niin nolo, niin itkettävä. Omasta mielestäni yksi maailman parhaista erobiiseistä, kaikkien muiden mielestä ihan hirveää paskaa. Muistuttaa nuoruudesta ja ajasta, kun takerruin huonoon ja typerään ihmissuhteeseen, koska ajattelin, ettei elämä jatku ilman. Altistuin tälle joskus laskuhumalassa baarin narikassa ja itkin koko matkan kotiin."

Johanna Kurkela & Tomi Metsäketo: Tahdon tanssia kanssasi

"En muista, miksi omistin Tomi Metsäkedon cd-levyn, mutta yksi kappale siltä on syöpynyt tunnemuistiini ikuisiksi ajoiksi: Metsäkedon ja Johanna Kurkelan herkkä duetto Tahdon tanssia kanssasi. Kymmenisen vuotta sitten kuuntelimme sitä ystäväni kanssa putkeen lukuisia kertoja aina aamuöisin, kun olimme tulleet baarista. Makasimme pimeässä yksiössäni ennen nukahtamista hiljaa, molemmat omissa haaveissamme. Ehkä biisiin kiteytyy sinkkuaikamme rakkaudenkaipuu, että löytyisipä joku, joka tekisi elämästä ihanaa."

Nightwish: Bye Bye Beautiful

"Tämä kappale julkaistiin bändin ensimmäisen solistin Tarja Turusen saatua kenkää. Yleensä en voi sietää Nightwishin musiikkia, se on mielestäni huonosti tehtyä huumorimusiikkia ja sietämättömän mahtipontista, mutta jokin tässä kappaleessa vetoaa. Sorrun kuuntelemaan sitä harvoin, mutta se soi usein korvamatona päässä. Laulan sitä mukana – huonolla äänelläni, nuotin vierestä." 

Jari Sillanpää: Sinä ansaitset kultaa

"Omassa suhteessani koen tulleeni välinpitämättömästi kohdelluksi, joten laulun sanat kolahtavat, vaikken muuten mikään Jari Sillanpää -fani ole."

Taylor Swift: Blank Space

"Starbucks loverseistaan (kohdassa lauletaan oikeasti got a long list of ex-lovers) pilkattu parisuhdetilitys vain toimii. Sen mukana on jopa kiva laulaa, vaikka kappale onkin aikamoista purkkapoppia – mutta erittäin osuvaa sellaista."

Antti Tuisku: Hyökyaalto

"Tämä soi tosi paljon loppuvuodesta 2010, kun tyttäreni syntyi. Kätilöopiston radio huudatti biisiä monta kertaa päivässä. Saan vieläkin kyyneleet silmiini pelkästä kertosäkeen ajattelemisesta – niin hyvin se minusta kuvasi ennen kokematonta, valtavaa rakkaudentunnetta vastasyntynyttä lasta kohtaan. Visioin jo mielessäni, että lasteni rippi- ja muissa juhlissa reilun kymmenen vuoden päästä vaadin saada esittää laulun ohjelmanumerona. Silloin hävettää kyllä muitakin."

Juice Leskinen: Viidestoista yö

"Juicen Viidestoista yö on todella, todella hyvä kappale. Se on syystäkin todella, todella kulunut."

Poimimme Sanojen lahja – valitut sitaatit -kirjasta Tove Janssonin tekstinpätkiä, joissa riittää ajateltavaa vaikka loppuelämäksi.

Tove Janssonin hauskimmat ja mieleenpainuvimmat oivallukset yhdessä kirjassa – kyllä kiitos! Yli 500 sivuinen teos Sanojen lahja – valitut sitaatit (WSOY) on niitä täynnä.

Uutuuskirjaan on koottu yksittäisiä lauseita ja pidempiä pätkiä Janssonin kirjoista aina Muumi-sarjakuvista novellikokoelmiin. Aiheet vaihtelevat kepeistä ja rakkaudentäyteisistä ajatelmista kuolemaan ja yksinäisyyteen.

Erityisesti muumit ovat yli 70-vuoden ajan opettaneet meille tärkeitä asioita elämänilosta, ihmissuhteista ja muista tärkeistä asioista. Yksinkertaisten asioiden sanominen ääneen on usein juuri sitä, mitä elämässä tarvitsee kaikkein eniten. Muumien viisaudet on vuosikymmeninkien jälkeen yhtä päteviä kuin 1940-luvulla sotien aikaan.

Kokosimme 10 Janssonin muumikirjoista saatua ajatusta, joista voi saada paljon irti paikasta, iästä ja vuodesta riippumatta:

Viisaita sanoja

”Hän oli ehtinyt oppia, miten tärkeää oli lykätä hartaasti odotettuja asioita tuonnemmaksi, ja hän tiesi että retkeä tuntemattomaan oli valmisteltava harkiten.” Muumipappa ja meri

”Hän katseli tuumivasti tummaa vuolasta vettä ja sai päähänsä, että elämä oli ihan kuin virta. Toiset purjehtivat hitaasti ja toiset nopeasti ja jotkut keikahtivat kumoon. Tämän minä kerronkin Muumipapalle, Hemuli mietti totisena. Eiköhän se vain ole aivan uusi ajatus.” Muumilaakson marraskuu

”Kaikki hauska on hyvää vatsalle.”

”Myy kohautti harteitaan ja ryömi takaisin sammaliin. Hän oli usein nähnyt, miten ne joiden piti tavata seisoivat odottamassa toisiaan väärässä paikassa, tyhmästi ja epätoivoisesti. Sitä ei voi auttaa, ehkä se kuuluu asiaan.” Muumipappa ja meri

”– Paetkaa! huusi Muumimamma. – Poliisi on täällä! Hän ei tiennyt mitä Muumipeikko oli tehnyt, mutta siitä hän oli aivan varma, että hän hyväksyi tuon teon.” Vaarallinen juhannus

”Kaikki hauska on hyvää vatsalle.” Muumipapan urotyöt

”Sellainen henkilö, joka syö pannukakkua ja hilloa, ei voi olla kauhean vaarallinen. Hänen kanssaan voi puhua.” Taikurin hattu

Hyvää fiilistä

”Kyllä on jännittävää elää, ajatteli Muumipeikko. Kaikki voi hetkessä kääntyä ihan ylösalaisin – ilman mitään syytä.” Muumipappa ja meri

”Niiskuneiti pani käpälänsä Muumipeikon käpälään. – Oli miten oli, hän sanoi. – Niin kauan kun sinä et pelkää, minäkin lupaan olla pelkäämättä.” Muumipeikko ja pyrstötähti

”Tämä ilta on laulun ilta.”

”Tämä ilta on laulun ilta, ajatteli Nuuskamuikkunen. Uuden laulun, jossa on yksi osa odotusta, kaksi osaa kevätkaihoa ja loput vain hillitöntä hurmaa siitä, että saa vaeltaa, olla yksin ja viihtyä oman itsensä seurassa.” Näkymätön lapsi: Kevätlaulu

”Yhden ainoan kerran hän oli nähnyt Muumimamman kuonon pilkahtavan oviaukossa – pyöreän ystävällisen kuonon. Koko Muumimamma oli pyöreä juuri sillä lailla kuin äitien kuuluu olla.” Muumilaakson marraskuu

Naisille jää näissä kaverielokuvissa vain heteroalibin rooli.

Henkivartija Michael Bryce (Ryan Reynolds) tyrii työkeikallaan pahanpäiväisesti. Onneksi Michaelin ex-naisystävä Amelia Ryder (Elodie Yung) tarjoaa hänelle tilaisuuden todistaa ammattitaitonsa. Michael saa tehtäväkseen toimittaa inhoamansa palkkamurhaaja Darius Kincaidin (Samuel L. Jackson) Haagiin. Kincaid on kutsuttu todistamaan Kansainvälisessä tuomioistuimessa Valko-Venäjää diktaattorin elkein johtavaa presidentti Dukhovichiä (Gary Oldman) vastaan.

Patrick Hughesin ohjaama uutuus The Hitman’s Bodyguard noudattelee kaveruskomedioiden tuttua kaavaa. Lajityypin kivijalka on Tappava ase, jossa sähäkästi sanailevaa kyttäkaksikkoa näyttelivät Mel Gibson ja Danny Glover. Näissä elokuvissa kaverukset ovat yleensä niin kiinni toisissaan, että naisille jää vain heteroalibin rooli. He ovat mukana tarinassa vain todistaakseen, etteivät päähenkilöt ole homoja, vaikka viihtyvätkin mieluiten keskenään. Miesten suhde etenee samalla tavalla kuin Hollywood-romansseista: toisiaan inhoava parivaljakko mieltyy toisiinsa, kunhan on ensin saanut ärhennellä keskenään. Näinhän miesten ja naistenkin suhde saa alkunsa, mikäli Hollywoodia on uskominen.

Hughes ei tuo tähän kuvioon mitään uutta. Aina kun katsoja on pitämäisillään leffasta, Jackson murjaisee sovinistisen tai homofobisen vitsin. Niin, eihän sitä tosiaan olla homoja, vaikka ollaan kahden.

Katso traileri:

The Hitman's bodyguard

**

Ensi-ilta 18.8.

Legendaarisen Catherine Deneuven karisma kannattelee ensi-iltaelokuvaa, jossa nainen kohtaa isänsä rakastajattaren.

Keski-ikäinen kätilö Claire (Catherine Frot) pakenee elämää arkisiin rutiineihinsa. Clairen elämä mullistuu, kun hänen isänsä rakastajatar Bèatrice (Catherine Deneuve) ottaa häneen yhteyttä kolmen vuosikymmenen hiljaisuuden jälkeen. Naisilla on iso kana kynittävänä. Samaan aikaan Clairen puutarhapalstan naapurin ilmestyy kiinnostava mies Paul (Olivier Gourmet).

Ranskalaisohjaaja Martin Provost muistetaan meillä parhaiten taiteilijaelämäkerroista Violette ja Séraphine, jotka kertoivat kirjailija Violette Leducista ja taidemaalari Séraphine de Senlisistä. Tällä kertaa ohjaaja on vaihteeksi tarttunut sepitteelliseen tarinaan.

Provostin uutuusdraama Rakkaudella, Bèatrice lepää ranskalaisen elokuvan grand old ladyn Catherine Deneuven harteilla. Deneuve on legenda, jonka näyttelijäntyötä seuraisi mielellään, vaikka hän tulkitsi pelkkää puhelinluetteloa. Erityisen vakuuttavasti hän esittää hurjapäistä naista, joka on tottunut pärjäämään omilla ehdoillaan miehisessä maailmassa. Konkari on saanut arvoisensa vastuksen Catherine Frotista, joka tulkitsee uskottavasti pikkuhiljaa kukkaan puhkeavaa seinäruusua.

katso traileri:

Rakkaudella, Béatrice

***

Ensi-ilta 18.8.

Hampstead on siveä senioriromanssi, jossa epätodennäköinen pari löytää toisensa.

Yhdysvalloista Lontoon Hampsteadiin muuttanut Emily (Diane Keaton) on miehensä kuoltua tuuliajolla. Hän tutustuu sattumalta Davidiin (Brendan Gleeson), joka asustelee itse kyhäämässään hökkelissä Heath-puistossa. Epäsuhtainen pari alkaa tuntea vetoa toisiaan kohtaan.

2010-luvulla on pikkuhiljaa alettu ymmärtää, että eläkeläisetkin ovat innokkaita elokuvissa kävijöitä, eivätkä supersankarisarjakuvafilmatisoinnit välttämättä kiinnosta heitä. Viimeistään vuonna 2011 ilmestynyt sympaattinen hyvän mielen komedia The Best Exotic Marigold Hotel osoitti, että harmaat pantteritkin voivat rynnistää teattereihin niin sankoin joukoin, että elokuvasta tulee hitti.

Tähän markkinarakoon takoo Joel Hopkinsin ohjaama uutuus Hampstead. Senioriyleisölle suunnattu romanttinen draama on yllättävän siveellinen. Pääparin fyysinen läheisyys jää vain yhteen suudelmaan. Kuvitteleeko ohjaaja tosiaan, että varttuneemmat katsojat ovat siveydensipuleja?

Kiinnostavinta Hampsteadissä on puvustus. Emilyn hahmon vaatevarasto tuo kovasti mieleen Keatonin ikonisen nimiroolin Woody Allenin vuonna 1977 ilmestyneessä hittikomediassa Annie Hall. Keaton ammensi elokuvan puvustuksen omasta vaatekaapistaan: miestenhousuja, kravatteja, pikkutakkeja. Ikoninen tyyli oli valmis. Hampsteadin puvustaja Liza Bracey nostaa hattua Annie Hallin unisexstailille.

Katso traileri:

Hampstead

***

Ensi-ilta 11.8.