Donna Tarttin uusin romaani kertoo pojasta, joka varastaa museosta arvokkaan, tikli-lintua kuvaavan maalauksen.

Pulitzer-palkittu kirjailija Donna Tartt on noussut maailmanmaineeseen tekemällä asioita juuri omalla tavallaan. Hänen esimerkkiään seuraamalla voit helposti parantaa myös omaa arkeasi.

Hiljattain Suomessa vieraillut Donna Tartt, 50, on yksi maailman erikoisimmista julkisuuden henkilöistä.

Persoonallinen kirjailija julkaisee yhden menestysromaanin kymmenen vuoden välein, esiintyy aniharvoin julkisuudessa ja on suostunut poseeraamaan vain muutamassa markkinointikuvassa koko uransa aikana. Silti miljoonat ihmiset ympäri maailmaa fanittavat häntä kiihkeästi, ja hänen teoksistaan on tullut myyntimenestyksiä.

Vaikka oma tavoitteesi ei olisikaan maailmanvalloitus, sinustakin voi tulla oman elämäsi Donna. Siis sellainen tehopakkaus, joka ei pidä itsestään turhaa melua mutta saa silti aikaan häikäiseviä tuloksia. Näin se käy.

1. Varaa tarpeeksi aikaa

Donna Tarttin ensimmäisen romaani Jumalat juhlivat öisin julkaistiin 1992, Pieni ystävä ilmestyi 2002 ja uusin, 7200 euron arvoisen Pulitzer-palkinnon voittanut Tikli viime vuonna. Siinä välissä hän on lähinnä pysytellyt omissa oloissaan kirjoittamassa.

– Monet ihmiset kysyvät minulta, miksen kirjoita nopeammin. Olen yrittänytkin, mutta sellainen ei tule minulta luonnostaan. Minulla olisi kurjaa, jos puskisin kirjan ulos kolmen–neljän vuoden välein. Ja jos minulla ei ole hauskaa kirjoittaessani, ihmisillä ei varmasti ole hauskaa lukiessaan, hän on sanonut Telegraphin haastattelussa.

Kirjailija kuitenkin ennakoi tekemisiään suorastaan uskomattoman ajoissa. Esimerkiksi NY Timesin haastattelussa Tartt kertoi, että osa viime vuonna ilmestyneen Tiklin varhaisimmista kohtauksista perustui hänen vuonna 1993 tekemiinsä muistikirjamerkintöihin.

Mitä tästä opimme? Vaikka tavoitteesi ei olisikaan kirjoittaa ylistettyä sukupolviromaania, voit opetella ennakoimaan asioita. Tulossa valtava työsuma ensi kuussa? Teenpä kaikki mahdolliset hommat alta pois jo nyt. Edessä viikonloppumatka kiireviikon päätteeksi? Pakkaanpa laukun jo tiistaina. Ja kas, viime hetken kiire jää syntymättä.

2. Anna tekojesi puhua puolestaan

Donna Tartt on tunnettu siitä, ettei häntä tunneta. Helsingin Sanomien haastattelussa hän suostui mainitsemaan, ettei hänen omaan lähipiiriinsä kuulu kirjailijoita, mutta muuten hän puhuu lähinnä työskentelytavoistaan.

– Aina kymmenen vuoden välein, kun saan kirjan valmiiksi kirjan, seuraa tohinaa: tapaan ihmisiä ja matkustan. Sen jälkeen kuitenkin palaan kotiin, suljen kotioven ja palaan töihin, hän kommentoi Ylelle.

Mitä tästä opimme? Vaikka omien tekemisten selostus Facebookissa ja kahvipöydässä on terapeuttista, joskus kannattaa vain keskittyä, kääriä hihat ja paiskia. Esimerkiksi silloin, kun tekeillä on suursiivous tai loppuraportti. Lopputuloksella ehtii kyllä retostella ihan tarpeeksi sitten, kun retosteltavaa on. 

3. Vaali omaa aikaa

Donna Tarttia ei nähdä kirjailijakemuissa eikä tv:n viihdevisailuissa. Sen sijaan hän keskittyy kirjailijan ydinhommaan.

– Kun kirjoittaa työkseen, elää suurimman osan elämästään yksin, mikä sopii minulle oikein hyvin, Tartt totesi Ylen haastattelussa.

Mitä tästä opimme? Sosiaalinen elämä on tärkeää ja ihanaa, mutta kannattaa opetella olemaan myös itsekseen. Vaikka omassa seurassa vietettynä aikana ei syntyisikään suurromaania, saatat vähintään keksiä, miten arjen rutiinit sujuvat sutjakammin tai mistä säästät ne rahat, jotka seuraavaan lomamatkaan tarvittaisiin. Kokeile vaikka.

Lue myös:

Donna Tarttin Tikli on vuoden odotetuin käännösromaani

Varoitus Fifty Shades -faneille: juttu sisältää juonipaljastuksia.

Nyt se on julki! Nimittäin Fifty Shades Darkerin virallinen traileri. Ja kyseessähän on siis E.L. Jamesin Fifty Shades of Grey -trilogian kakkososaan perustuva elokuva.

Jatkuuko Anastasian ja Christianin rakkaustarina? No, siltä vaikuttaisi. Tosin nyt Anastasia sanelee säännöt, joten luvassa on vähemmän piiskaa ja enemmän tavallista vaniljaseksiä. Ainakin aluksi.

Traileri kyllä lupailee myös naamioleikkejä ja kuumaa suihkuseksiä vaatteet (!) päällä. Myös juonesta on tihkunut paljastuksia: saamme muun muassa tietää asioita Christianin taustasta, niin hänen perheestään kuin entisistä rakastajistaan, joista yhtä esittää Kim Basinger, 62.

Fifty Shades Darker saa ensi-iltansa ystävänpäivänä 2017, tasan kaksi vuotta sarjan ensimmäisen leffan jälkeen. Trilogian päätösosaa fanien ei välttämättä tarvitse odottaa kuitenkaan kahta vuotta, sillä kolmosraina Fifty Shades Freed kuvattiin yhtä aikaa kakkosen kanssa.

Sitomisleikkeihin mieltyneiden rakastavaisten Anastasian ja Christianin rooleissa nähdään jälleen Dakota Johnson ja Jamie Dornan.

 

Riikka Pulkkisen uutuuskirja vetoaa erityisesti heihin, joita kiinnostaa näyttelijän työ.

Aurelia on hehkutettu näyttelijälupaus. Kun hänet roolitetaan Berliiniin sijoittuvaan näytelmään, vanhemmat järkyttyvät selittämättömän paljon. Isä vannottaa tulemaan puheilleen – mutta saa ilmaisukyvyn vievän sairauskohtauksen ennen kuin ehtii kertoa asiansa.

Tästä lähes dekkarimaisesta asetelmasta alkaa Riikka Pulkkisen uusin romaani, joka kirjailijalleen tyypillisellä tavalla on matka keskelle kipeää, salattua ihmissuhdesolmua. Välillä seurataan Aureliaa, välillä ääneen päästetään minäkertojana äiti, joka on salaisuuden vartija. Sen paljastaminen ennakkoon pilaisi lukunautinnon, mutta sitä olennaisempaa onkin seurata, miten ihminen muuttuu ja kasvaa, kun saa tietää asioita, jotka muuttavat koko siihenastisen elämän.

Aurelian työtä kuvataan niin perusteellisesti, että ilman kiinnostusta se saattaa jopa puuduttaa.

Riikka Pulkkisella on aina ollut taito tasapainoilla kauniin ja lähes kliseisen ilmaisun välillä, ja siinä hän on vahvoilla nytkin. Perhesalaisuuksissa sen paremmin kuin nuoren naisen kasvutarinassakaan ei ole mitään erityisen uutta, mutta juonta kuljetetaan niin vetävästi, että lukijan on käännettävä sivuja tiheään tahtiin. Erityisen kiinnostava lukukokemus tämä on lukijalle, jota näyttelijäntyö ja rooliin uppoaminen kiinnostaa – Aurelian työtä kuvataan niin perusteellisesti, että ilman kiinnostusta se saattaa jopa puuduttaa.

Yksi romaanin päähenkilöistä on Berliini, kaupunki joka kahtia jakautuneen historiansa vuoksi sopii täydellisesti salaisuuden pitopaikaksi. Lukukokemuksen bonuksena tulee siis myös matkakuume ja ehkä hieman seikkailunhalukin.

Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma

(Otava)

Jane Austenin tarinaan perustuva Love & Friendship on terävällä huumorilla varustettu pukudraama, jossa romantiikka saa väistyä, kun aletaan kunnolla juonitella.

Lady Susan Vernon ei ole brittikirjailija Jane Austenin tyypillinen, hyveellinen sankaritar. Skandaalien ympäröimä leski on häikäilemätön juonittelija, röyhkeä opportunisti, joka silmää räpäyttämättä manipuloi muita oman etunsa nimissä. Whit Stillmanin ohjaamassa elokuvaversiossa lady Susanin rooliin astuu Kate Beckinsale, joka tulkitsee moraalittomuudessaan kiehtovaa hahmoa viiltävällä vetovoimalla.

Tarinan alkuasetelma on Austenin teoksista tuttu – aviomies pitäisi löytää, niin lady Susanille kuin tämän vastahakoiselle tyttärelle Fredericallekin (Morfydd Clark). Ehdokasta löytyy jos jonkinlaista, eikä lady Susan seurapiirien paheksunnasta huolimatta kaihda keinoja kietoessaan miehiä pikkurillinsä ympärille.

Kate Beckinsale tulkitsee moraalittomuudessaan kiehtovaa hahmoa viiltävällä vetovoimalla.

Kirjavan hahmokaartin kanssakäymisistä syntyy herkullista draamaa ja riemastuttavaa komediaa, joista olisi mielellään nauttinut pidempäänkin.

Katso traileri:

Love & Friendship

****

Ensi-ilta 23.9

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Selma Vilhusen Tyttö nimeltä Varpu on liikuttava elokuva nuoren tytön raskaasta elämästä. Leffaa kannattelevat ennen kaikkea näyttelijöiden vaikuttavat roolisuoritukset.

Varpun (Linnea Skog) suhde äitiinsä Siruun (Paula Vesala) on nurinkurinen. Äidin käyttäytyessä kuin vastuuton lapsi jää aikuisen rooli 12-vuotiaalle tyttärelle, eikä kavereistakaan oikein ole tueksi.

Eräänä päivänä Varpu saa tarpeekseen ja lähtee varastetulla autolla etsimään isäänsä, josta tietää vain nimen ja asuinpaikkakunnan.

Valokeilan varastaa kuitenkin Varpun isää näyttelevä Lauri Maijala.

Vilhusen hillityssä draamaelokuvassa loistavat ennen kaikkea näyttelijät. Nuoren Skogin ja Vesalan kemiat pelaavat hyvin yhteen ja molemmat vakuuttavat rooleissaan. Valokeilan varastaa kuitenkin Varpun isää näyttelevä Lauri Maijala. Syy sille, miksi isä on puuttunut kuvioista, rakentuu hiljalleen kohti sydäntä särkevää kärjistymää.

Miinuksena todettakoon, että elokuvan tarinat tuntuvat jäävän hieman puolitiehen. Etenkin yhden hahmon kohtalo jää suureksi kysymysmerkiksi. Myös hätiköidyltä tuntuva loppu olisi kaivannut enemmän lihaa luiden ympärille.

Katso traileri:

Tyttö nimeltä Varpu

***

Ensi-ilta 23.9.