Monien muiden Isisin valtaamilla alueilla eläneiden tavoin Faridankin tie päätyi pakolaisena Saksaan. Pakolaisleirille hänet auttoi salakuljettaja. Kuva ei liity kirjaan. Kuva: Shutterstock
Monien muiden Isisin valtaamilla alueilla eläneiden tavoin Faridankin tie päätyi pakolaisena Saksaan. Pakolaisleirille hänet auttoi salakuljettaja. Kuva ei liity kirjaan. Kuva: Shutterstock

Irakilaisen jesiditytön tarina on järkyttävää mutta tarpeellista luettavaa. Sama kohtalo on totta monille tälläkin hetkellä.

Irakilainen jesidityttö Farida Khalaf, 17, on erinomainen matematiikassa ja tekee järjettömän hyvää aprikoosihilloa. Sitten hänen tiiviin perheensä elämä järkkyy tavalla, jonka liian moni tuntee. Tästä kertoo tuore kirja, peitenimellä esiintyvän Faridan ja saksalaistoimittaja Andrea C. Hoffmannin yhteinen työ.

Isis valtasi Faridan kotikylän Kochon elokuussa 2014. Iso osa miehistä tapettiin, Farida ystävineen myytiin Raqqan orjamarkkinoilla. Alkoi neljän kuukauden helvetti, jonka yksityiskohdista kirja vaikenee, mutta tapahtumat tulevat silti riittävän selviksi. Orjuus merkitsi tytöille kylmää, nälkää, törkeää väkivaltaa ja jatkuvia raiskauksia.

Faridan tahto vaihtuu kuolemanhalusta hurjaan vimmaan selvitä.

Kirja kertoo kiinnostavasti ihmisen mielestä kauheassa tilanteessa. Faridan tahto vaihtuu kuolemanhalusta hurjaan vimmaan selvitä. Pakoa hän suunnitteli alusta saakka ja onnistui siinä viiden ystävänsä kanssa. Nuorin karanneista tytöistä oli vain 12-vuotias Besma.

Kirja näyttää, että pahuudellakin on monet kasvot; osa Isiksen miehistä pitää jesidejä saatananpalvojina ja ali-ihmisinä ja löytää siitä syyn oikeuttaa tekonsa. Osa kipuilee valintojensa kanssa koko ajan. Ääriryhmän valtaamien alueiden reunoilla ihmiset sinnittelevät miten parhaiten taitavat. Oleellista on vain säilyä hengissä ja pitää perhe turvassa.

Tarina etenee simppelillä kerronnalla, mutta se ei häiritse. Faridan kohtalo tapahtuu nytkin monille tytöille ja naisille. Nykyisin Farida elää pakolaisena Saksassa, jonne hän sai perheenyhdistämisohjelman ansiosta myös henkiin jääneet perheenjäsenensä. Mitään vähempää ei hänelle voisi toivoa.  

Farida Khalaf & Andrea C. Hoffmann: Olin Isisin vanki. Nuoren jesiditytön kauhujen kuukaudet

Suom. Anne Mäkelä (Minerva)

Tiina Lymin ohjaaman Napapiirin sankarit 3 -elokuvan tyyli muistuttaa turhan paljon Luokkakokous-komedioita.

Dome Karukosken vuonna 2010 ohjaama Napapiirin sankarit oli hitti. Siinä lappilaisessa kirkonkylässä asuva tunari Janne (Jussi Vatanen) metsästi ystäviensä avulla vaimolleen Inarille (Pamela Tola) digiboksia. Teppo Airaksisen ohjaamassa kakkososassa Janne onnistui puolestaan hukkaamaan pariskunnan tyttären. Sarjan kolmannen osan on ohjannut Tiina Lymi. Tällä kertaa elämän tarkoituksen kadottanut Janne etsii itseään tuntureilta. Luvassa on siis jälleen yksi kotimainen kuvaus mieheyden kriisistä.

”Vitsit ovat jopa loukkaavia.”

Jo sarjan toinen osa oli väkinäinen, mutta kolmas tuntuu täysin väkisin väännetyltä. Aiemmat osat olivat kuitenkin sympaattisia, joten kolmosestakin haluaisi tykätä. Lymi on ottanut liikaa pesäeroa aiempiin osiin. Niissäkin oli sovinistista huumoria ja alapäävitsejä, mutta nyt vitsit ovat jopa loukkaavia. Tyyli muistuttaa lähinnä Luokkakokous-komedioita.

Huumoria revitään myös self help -kulttuurista. Siinä riittäisikin ivaamista, mutta ote on turhan lempeä. Jussi yrittää löytää itsensä Paulo Coelhon sivuilta ja viheltelee erämaisemissa El Condor Pasaa. Ei siis mitään varsinaisia oivalluksia.

Napapiirin sankarit 3

**

Ensi-ilta 23.8.

 

Juttua muokattu 23.8. klo 16.24. Kakkososan ohjasi Teppo Airaksinen eikä Dome Karukoski.

Poimimme Sanojen lahja – valitut sitaatit -kirjasta Tove Janssonin tekstinpätkiä, joissa riittää ajateltavaa vaikka loppuelämäksi.

Tove Janssonin hauskimmat ja mieleenpainuvimmat oivallukset yhdessä kirjassa – kyllä kiitos! Yli 500 sivuinen teos Sanojen lahja – valitut sitaatit (WSOY) on niitä täynnä.

Uutuuskirjaan on koottu yksittäisiä lauseita ja pidempiä pätkiä Janssonin kirjoista aina Muumi-sarjakuvista novellikokoelmiin. Aiheet vaihtelevat kepeistä ja rakkaudentäyteisistä ajatelmista kuolemaan ja yksinäisyyteen.

Erityisesti muumit ovat yli 70-vuoden ajan opettaneet meille tärkeitä asioita elämänilosta, ihmissuhteista ja muista tärkeistä asioista. Yksinkertaisten asioiden sanominen ääneen on usein juuri sitä, mitä elämässä tarvitsee kaikkein eniten. Muumien viisaudet on vuosikymmeninkien jälkeen yhtä päteviä kuin 1940-luvulla sotien aikaan.

Kokosimme 10 Janssonin muumikirjoista saatua ajatusta, joista voi saada paljon irti paikasta, iästä ja vuodesta riippumatta:

Viisaita sanoja

”Hän oli ehtinyt oppia, miten tärkeää oli lykätä hartaasti odotettuja asioita tuonnemmaksi, ja hän tiesi että retkeä tuntemattomaan oli valmisteltava harkiten.” Muumipappa ja meri

”Hän katseli tuumivasti tummaa vuolasta vettä ja sai päähänsä, että elämä oli ihan kuin virta. Toiset purjehtivat hitaasti ja toiset nopeasti ja jotkut keikahtivat kumoon. Tämän minä kerronkin Muumipapalle, Hemuli mietti totisena. Eiköhän se vain ole aivan uusi ajatus.” Muumilaakson marraskuu

”Kaikki hauska on hyvää vatsalle.”

”Myy kohautti harteitaan ja ryömi takaisin sammaliin. Hän oli usein nähnyt, miten ne joiden piti tavata seisoivat odottamassa toisiaan väärässä paikassa, tyhmästi ja epätoivoisesti. Sitä ei voi auttaa, ehkä se kuuluu asiaan.” Muumipappa ja meri

”– Paetkaa! huusi Muumimamma. – Poliisi on täällä! Hän ei tiennyt mitä Muumipeikko oli tehnyt, mutta siitä hän oli aivan varma, että hän hyväksyi tuon teon.” Vaarallinen juhannus

”Kaikki hauska on hyvää vatsalle.” Muumipapan urotyöt

”Sellainen henkilö, joka syö pannukakkua ja hilloa, ei voi olla kauhean vaarallinen. Hänen kanssaan voi puhua.” Taikurin hattu

Hyvää fiilistä

”Kyllä on jännittävää elää, ajatteli Muumipeikko. Kaikki voi hetkessä kääntyä ihan ylösalaisin – ilman mitään syytä.” Muumipappa ja meri

”Niiskuneiti pani käpälänsä Muumipeikon käpälään. – Oli miten oli, hän sanoi. – Niin kauan kun sinä et pelkää, minäkin lupaan olla pelkäämättä.” Muumipeikko ja pyrstötähti

”Tämä ilta on laulun ilta.”

”Tämä ilta on laulun ilta, ajatteli Nuuskamuikkunen. Uuden laulun, jossa on yksi osa odotusta, kaksi osaa kevätkaihoa ja loput vain hillitöntä hurmaa siitä, että saa vaeltaa, olla yksin ja viihtyä oman itsensä seurassa.” Näkymätön lapsi: Kevätlaulu

”Yhden ainoan kerran hän oli nähnyt Muumimamman kuonon pilkahtavan oviaukossa – pyöreän ystävällisen kuonon. Koko Muumimamma oli pyöreä juuri sillä lailla kuin äitien kuuluu olla.” Muumilaakson marraskuu