Ensin tupakointi oli coolia, sitten siitä tuli noloa. Mitä seuraavaksi?

Anteeks, oisko sulla tulta. Ai ei. Entäs sulla? Anteeks, oisko tulta?

Aika  lailla itsek­seen saa tämä tyttö kysellä. Ei kellään ole tulta lauantai-iltana, kaupungin keskustan bussipysäkillä. Kukaan ei enää polta. Jotkut pudistavat päätään ­lähes loukkaantuneina: Näytänkö minä siltä, että poltan?

Tupakoitsijat ovat kuolemassa sukupuuttoon, vaikka sauhuttelu  oli ennen niin tavallista. ­Ensin siitä tuli kauhean vaarallista. Sitten siitä tuli melkein noloa. Mihin tässä vielä päädytään?

Näyttää coolilta

Se alkoi ihan viattomasti, 6 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Tai ehkei se ollut viatonta: se alkoi shamanistisista istunnoista jossain päin Etelä-Amerikkaa.

Kun päästiin 1800-luvulle ja Eurooppaan, pössyttely kuului tyylikkään miehen olemukseen. Sitten savukkeita alettiin valmistaa massatuotantona ja ne halpenivat. Pian seksikäs tapa oli kaik­kien niiden ulottuvilla, jotka seurasivat aikaansa ja halusivat näyttää cooleilta.

Sodan jälkeen 70 prosenttia suomalaisista poltti tupakkaa. Ei ehkä ihme: valtio tarjosi sotilaille sodan aikana ilmaiset savut, ja kaikkihan tietävät, miten helposti tapa jää päälle.

Seurasi savuisia vuosikymmeniä. Ilmaa sai kaikkialla leikata veitsellä, ihan kuin siinä Mad Menin mainostoimistossa. Suomenkin virastoissa, busseissa ja yliopistoissa oli sinertävän hämyistä pitkälle 1970-luvulle. Kahvikutsuilla tarjottiin vierastupakoita, ja ­autoissa oli sytkäri siinä kohdassa, mihin nykyään survotaan puhelimen laturi.

Filmitähti ei ollut uskottava ilman ­savuketta. Jos nyt hetkeksi unohdetaan terveysasiat ja keskitytään cooliuspuoleen, niin saatteko päähänne sen eroottisen tupakointikuvan Marlene Dietrichistä? Entä James Deanista tupakka ja herkkä, vino hymy suupielessä? Clint Eastwoodista Hyvät, pahat ja rumat -kostyymissa? Onhan hän aika kuuma.

Marlene Dietrich näyttää, miten ennen oltiin viehkeinä.

Mutta onkin vaarallista

Seksikkäiden mustavalkokuvien tilalle pyrkii mieleen nyt uudempia pelottelukuvia. Niissä on sairaita keuhkoja ja ryppyisiä röökimuijia.

Jenkkilääkäri Isaac Adler mainitsi jo 1912, että tupakoinnilla ja keuhkosyövällä saattaa olla yhteys. Nyt sata vuotta myöhemmin on varmaa tietoa, että ­tupakoijista yli puolet kuolee tupakkaan.

Eikä kuolema vielä mitään, mutta vaikuttaa siltä, että tupakka aiheuttaa myös huonompaa seksiä, rumempia hampaita ja naapurien paheksuntaa, ehkä myös syyliä, näppylöitä, ihottumaa, raamatullisia vitsauksia ja nälänhätää. No ainakin sitä syöpää.

Vuonna 1977 Suomeen tuli tupakkalaki, jossa rajoitettiin vapaata pössyttelyä puhtaamman hengitysilman nimissä. Siitä se pikkuhiljaa lähti.

Sosiaali- ja terveysministeriössä ­tupakkapolitiikasta vastaava virkamies Meri Paavola kertoo, että tupakan suosio kiemurtelee tasaisesti alaspäin.

– Lakia on matkan varrella paranneltu. Esimerkiksi vuoden 1995 työpaikkatupakointikielto oli yksi rajapyykki. Parin vuoden takainen esilläpitokielto myös.

Kieltoa saatteli tuolloin kunnon ­kohu.

– Se laki oli jännä tapaus. Etukäteen sitä vastustettiin äänekkäästi, mutta kun se astui voimaan, se alkoi saada nopeasti kehuja juuri tupakoitsijoilta.

Meri arvioi, että eniten tupakointiin on vaikuttanut se, että hintaa on koko ajan nostettu ja saatavuutta vähennetty.

Clint Eastwood, tupakka ja tiukka tuijotus.

Samalla tupakoinnista on alkanut ­rapista seksikkyys. Kun kaunis julkkis, vaikkapa Tanja Karpela, polttaa 2000-luvulla, hänestä ei julkaista sensuellia kuvaa, jossa Tanjan silmäkulmassa karehtii raukeus ja mielihyvä. Sen ­sijaan Tanja imee vuoden 2008 Ilta-Sanomien kuvassa savua posket tyhmästi lommoilla. ”Koetin vain pitää nälän tunnetta loitolla”, Tanja puolusteli. Virhe! Tupakoiva kansanedustaja näytti hetkessä lähiöruusulta, jonka painonhallintakeinot olivat 80-luvun yläasteajoilta.

Meri Paavola saa ministeriöön paljon kansalais­kirjeitä. Niissä savuttomat vaativat lisää tiukennuksia tupakkalakiin. Tänäänkin on tullut yksi kirje, jossa ­ihminen kertoo kärsivänsä parvekkeelta kantautuvasta naapurin tupakan­savusta. Parveketupakointi on kaikkien 2000-luvun kerrostalokyttää­jien suo­sikkiaihe. Se on vielä sallittua, mutta saapa nähdä, kuinka kauan.

– Jos ajattelet niin, että kumpi on tärkeämpää: oikeus tupakoida kotonaan vai oikeus nauttia kotonaan raittiista ilmasta? Meri pyörittelee.

Niin, kumpi on? Riippuu millä vuosikymmenellä kysytään.

Jouni on oikeassa

– Oletteko katsonut ne tilastot, minkälaisissa perheissä näitä tupakkamiehiä on?

Sdp:n Jouni Backman on katsonut, ja hän kehotti eduskunnassa keskustan ­Juha Sipilääkin vilkaisemaan. Juha näet oli ehdottanut, että lapsilisien leikkaamisen sijasta kiristettäisiin tupakkaveroa. Jouni väitti, että silloin rangaistaisiin pieni­tuloisimpia perheitä.

Jounin lausunto ärsytti kansanedustajia, mutta ei hän ollut väärässä. Tupakka jakaa kansaa – jos ei ihan suoraan köyhiin tupakoijiin ja rikkaisiin tupakoimattomiin, niin ainakin kouluttamattomiin ja koulutettuihin.

– Siinä on huikea sosioekonominen ero. Suomessa erityisen iso, jos vertaillaan eri maita. Tupakointi on meillä ­vähemmän koulutettujen tapa, ja se ­näkyy jo nuorilla. Lukiolaisista alle 10 prosenttia polttaa, ­ammattikoululaisista 40 prosenttia. Tupakointi on sosiaalinen ilmiö: sillä osoitetaan, ­mihin ryhmään kuulutaan, ­Meri Paavola sanoo.

Naisten ja miesten tupakoinnissa ei ole enää eroja. Koululaisista tytöt ja pojat polttavat ­saman verran. Mutta kympin ­tytöt ja pojat polttavat paljon harvemmin kuin kutosen. Kutosen oppilaatkin polttavat koko ajan vähemmän. Ei siinä enää ole oikein hohtoa.

Onko Vexi väärässä?

En olisi nuorena uskonut, että vanhana joudun harrastamaan salapolttoa.(--) ­Näen itseni hiipimässä aamuhämärissä rantakallioiden suojaan, jossa kohmeisin käsin sytytän kielletyn tupakan. Meriviima pyyhkii harmaantuneita hiuksia, pakkanen ujuttautuu puseron alle ja kurkunpäätä kutittaa orastava keuhkokuume.

Vexi Salmi, urhea tupakoinnin puolustaja, tilitti tuntemuksiaan Iltalehden kolumnissa. Hän oli jo kymmenen vuotta sitten sitä mieltä, että tupakoitsijat on ajettu nurkkaan, nöyryytetty, hirtto­köysi kiristyy päivä päivältä... Tupakoinnin vastustajilta puuttuu hänen mukaansa suhteellisuudentaju, ja tilanne alkaa saada vainon merkkejä.

Meri Paavola ei ole samaa mieltä.

– Ei minusta vaino ole oikea sana, mutta minähän olenkin neuvotteleva virkamies. Minä puhuisin suojelusta. Suojellaan lapsia tupakansavulta ja ­tekemästä väärää päätöstä. 90 prosenttia tupakoitsijoista katuu sitä, että koskaan aloitti.

James Deanin aikaan rööki huulessa toi lisäpisteitä cooliudessa.

End Game

Tupakointia vastaan työskenteleminen on varmaan mielekästä. Tulosta syntyy. Länsimaissa poltetaan yhä ­vähemmän. Terveysviranomaisilla on ­menossa ”End Game”, valtioiden välinen ­kisailu siitä, missä maassa ­tupakointi loppuu ­ensimmäisenä.

Suomessa tavoite on vuonna 2040. Meri Paavola ei keksi, ­mikä voisi saada aikaan käänteen siihen suuntaan, että tupakoinnista tulisi taas suosittua.
Ehkä täyskielto? Yhtäkkiä vain tosirohkeat uskaltaisivat uhmata omia keuhkojaan ja Terveyden Ystävien paheksuntaa. Olisiko se taas jännällä tavalla vetoavaa?

Toistaiseksi näyttää siltä, että Euroopassa sammuu pian viimeinen punertava valo sätkän päästä.  

– Täällä saattaa näyttää siltä, ettei ­kukaan kohta polta, mutta tupakkateollisuudella menee todella hyvin. Maailmanlaajuisesti tupakointi lisääntyy hurjaa vauhtia. Kiina ja Intia ovat isoja maita.

Vieläköhän siellä filmitähdet näyttävät hyviltä tupakan kanssa? Saako poliitikko polttaa ilman, että joku ottaa ­kuvan ja painaa lehteen paheksuttavaksi? Ei ehkä kauan; keuhkosyöpätilastot ovat alkaneet Aasiassa synkistyä. Enää muutama kymmenen vuotta, niin sielläkin tulee pahaa silmää, jos yrittää bussi­pysäkillä sytyttää.

Iltalehden mukaan muusikkopari Paula Vesala ja Lauri Ylönen ovat kertoneet eroavansa 12 yhteisen vuoden jälkeen.

Paula Vesala ja Lauri Ylönen ilmoittivat avioerostaan Iltalehdelle toimittamassaan viestissä.

Heidän mukaansa eropäätös on surullinen, mutta vääjäämätön.

– Eroon ei liity mitään draamaa tai yllättäviä käänteitä, vaan pitkä parisuhde tuli päätökseensä.

”Eroon ei liity mitään draamaa tai yllättäviä käänteitä.”

– Asia olisi joka tapauksessa tullut julki, joten halusimme välttää kaikenlaisia spekulaatioita ja ilmoittaa asiasta itse, pari kertoi viestissään.

Muusikkopariskunta aloitti seurustelunsa 2000-luvun alkuvaiheessa. He avioituvat vuonna 2014, ja heillä on yksi lapsi.

Muusikko–näyttelijä Paula Vesala, 34, muistetaan parhaiten PMMP-yhtyeestä. Hän julkaisi kesäkuussa ensimmäisen soololevynsä. Hän näyttelee pääosaa tällä hetkellä elokuvateattereissa pyörivässä Tyttö nimeltä Varpu -leffassa.

Lauri Ylönen, 37, on puolestaan muusikko, joka tunnetaan The Rasmus -yhtyeestä. Hänet nähdään myös televisiossa omassa televisiosarjassa vuonna 2017.

Lue lisää! Lauri Ylönen saa oman tv-sarjan: suunnittelee luksuskodit perheelleen ja julkkisystävilleen

 

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

 

VAAKA

Välttele konflikteja. Et voi voittaa väittelyä, jos et ole varma asiastasi. Selvitä ensin faktat ja lähde rauhallisin aikein keskusteluun vasta sitten.

 

SKORPIONI

Älä jätä mitään kesken. Kiinnitä huomiota yksityiskohtiin ja ole tunnollinen. Elämääsi on luvassa romanttisia yllätyksiä.

 

JOUSIMIES

Joku pimittää sinulta tietoa. Ole tarkkana kaikenlaisten hämäysyritysten varalta. Selvitä asiat pohjamutia myöten ennen päätösten tekemistä.

 

KAURIS

Raha-asiat eivät suju ongelmitta. Älä laske muiden varaan, vaan ole mahdollisimman itsenäinen. Ole varuillasi arvaamattomasti käyttäytyvien ihmisten kanssa.

 

VESIMIES

Työpanoksesi kantaa hedelmää. Pidä kiinni sovituista asioista ja pidä lupauksesi. Työrintamalla saattaa ilmaantua otollisia mahdollisuuksia.

 

KALAT

Kunnioita sinulle annettuja ohjeita. Et ehkä pääse toteuttamaan kaikkia ideoitasi tänään. Odota parempaa hetkeä soveltamiseen.

 

OINAS

Älä paljasta kaikkea itsestäsi heti kättelyssä. Tarkkaile muiden menoa ja sovita omat suunnitelmasi näkemääsi sopiviksi. Salaperäisyys voi olla toimiva taktiikka.

 

HÄRKÄ

Lähde liikkeelle ja kohti tavoitteitasi. Sinulla on käyttökelpoinen idea, jonka voit kehittää toimivaksi suunnitelmaksi. Ota omaa tilaa, jos tarvitset sitä.

 

KAKSONEN

On tärkeää, että kyselet. Älä jätä mitään epäselväksi itsellesi. Nyt ei pidä haksahtaa uskomaan ihmistä, joka lupaa sinulle tähdet taivaalta.

 

RAPU

Jaa tulevaisuudenhaaveesi läheisesi kanssa. On tärkeää, että otat muut huomioon päätöksissäsi. Ihmissuhteet kehittyvät ja syvenevät tänään.

 

LEIJONA

On hyvä hetki reissuun lähtemiselle. Haali ympärillesi ihmisiä, joista saat inspiraatiota. Aja eteenpäin asiaa, johon uskot koko sydämelläsi.

 

NEITSYT

Anna mielikuvituksesi lentää. Persoonallisuudesta ja leikkimielisyydestä saa pisteitä. Tapaat ihmisen, joka voi jäädä merkittävään rooliin elämääsi.

Junon pika-avioliitto Janna Hurmerinnan kanssa päättyi vain puolen vuoden jälkeen, kun Juno jäi kiinni pettämisestä. – Olisihan asian voinut paremminkin hoitaa, hän sanoo.

Räppäri Jon ”Juno” Korhonen, 29, meni viime vuoden elokuussa naimisiin laulaja Janna Hurmerinnan kanssa, mutta jäi kiinni pettämisestä. Helmikuussa, vain puoli vuotta häiden jälkeen, Janna jätti avioeropaperit käräjäoikeuteen.

– En tietenkään ole ylpeä teoistani, olisihan asian voinut paremminkin hoitaa. Kai se oli sen hetkisen Jonin tapa ratkaista joitain juttuja. En sano olevani sitoutumiskammoinen, mutta elämän mittapuulla olen vielä aika nuori. En silti voi tapahtuneelle enää mitään, se on ollutta ja mennyttä, Juno sanoo.

Avioero ja pettämiskohu nousivat näyttävästi otsikoihin. Muun muassa laulaja Jannika B jakoi somessa avoimen viestin, jossa luki: ”Vitun Juno”.

– Se oli hänen mielipiteensä ja ymmärrän sen. Varmaan moni muukin on kelannut niin. Kyllä minua kiinnostaa, mitä muut minusta ovat mieltä, mutta en voi antaa sen liikaa vaikuttaa. Ne, jotka haluavat tehdä omat päätelmänsä minusta, tekevät ne ilman hyväksyntäänikin.

 


Janna Hurmerinta haki avioeroa Junosta puolen vuoden avioliiton jälkeen. Kuva: Sanoma-arkisto
Janna Hurmerinta haki avioeroa Junosta puolen vuoden avioliiton jälkeen. Kuva: Sanoma-arkisto

 

– Voi olla, että ajattelen tekemisistäni eri tavalla vuoden päästä, kun tästä kaikesta on kulunut enemmän aikaa. Nyt asia on vielä itselleni vähän liian tuore käsiteltäväksi.

Ensimmäinen leffarooli

Työrintamalla Junolle kuuluu uutta, sillä hän näyttelee pääroolissa Antti J. Jokisen ohjaamassa Pahan kukat -elokuvassa. Leffa kertoo syrjäytyneiden nuorten lähiöelämästä väkivallan ja päihteiden keskellä. Junon roolihahmo haaveilee paremmasta huomisesta, mutta sortuu yhä uudestaan huumeisiin.

Pahan kukissa Juno tekee ensimmäisen roolityönsä. Siinä ja Junon yksityiselämässä on nähtävissä tiettyjä yhtäläisyyksiä.

– Mielikuva minusta on, että olen maahanmuuttajan näköinen pilveä polttava tyyppi. Kaipa jengi pitää minua pahana poikana, mutta mielestäni olen aika kiltti. Olen vain ihminen, teen virheitä.

Miltä Junosta tuntui tulla itse nuorena isäksi? Miten hän kommentoi rötöstelyjään? Koko haastattelu Me Naisten numerossa 39/2016.

Heidi Sohlberg käy läpi rankkoja rintasyöpähoitoja, mutta positiivisesta asenteestaan hän ei tingi. Puoliso tukee hengessä mukana. 

Heidi Sohlbergin, 35, huumori ei ole vakavan sairauden takia muuttunut. Tänään hän heittää herjaa rintasyöpähoitojen aiheuttamasta kaljustaan. Siitä, miten aamuisin voi nukkua pidempään, kun aikaa ei mene hiustenlaittoon. Tai miten kukaan ei huomaa vyötärölle ilmestyneitä jenkkakahvoja, kun kaikki kuitenkin tuijottavat kaljua.

– Kyllä minäkin itken ja surkuttelen, mutta minulle ei ole tyypillistä jäädä synkistelemään. Saan hirveästi energiaa positiivisuudesta, avoimuudesta ja huumorista.

Heidi on somessa kertonut aktiivisesti tekemisistään ja fiiliksistään – niin hyvinä kuin huonoina päivinä.  Puuhakkuus ja pilke silmäkulmassa ovat vain hänen tapansa sairastaa.

”Tunsin huonoa omaatuntoa, että voin niin hyvin.”

– Jossain vaiheessa tunsin huonoa omaatuntoa, että voin niin hyvin. Päätin kuitenkin olla sen verran itsekäs, että nautin hyvistä päivistäni ja jaan kokemukseni. Voisinpa antaa jokaiselle syöpäsairaalle samanlaisen voimahalin.

Läheiset mukaan syöpämatkalle

Heidille oli heti selvää kertoa sairaudestaan kaikille. Ensin aviomies Niklas Sohlbergille, sitten isä Juha Willmanille, ystäville ja lopulta julkisesti.

Heidin läheisten kesken sairaudesta on tullut yhteinen ja lähentävä kokemus. Heidi uskoo, että perheen miesväki on käynyt läpi pelkoja mielessään – varsinkin Juha-isä, joka jo menetti vaimonsa samalle sairaudelle.

Aviomiestään Heidi kuvailee perheensä järjen ääneksi.

–Nikke on asennoitunut tilanteeseen fiksusti ja sanoo, etteihän tässä ole muuta vaihtoehtoa kuin parantua.

Sohlbergien perheenjäsenistä ja ystävistä muodostui nopeasti laaja turvaverkko, joka auttaa arjen pyörittämisessä.

–Tuntuu, että ystävien välittäminen vain korostuu vakavissa paikoissa. Rakkautta osoitetaan silloin voimakkaammin.

Lue Heidin koko haastattelu Me Naisten numerosta 39/2016.