Kansainvälisyys näkyy hyvin Demokraattisessa Designkeskuksessa lounasaikaan. Kuvat: Satu Kemppainen
Kansainvälisyys näkyy hyvin Demokraattisessa Designkeskuksessa lounasaikaan. Kuvat: Satu Kemppainen

Kaikki tuntevat Ikean, mutta moniko on kuullut Älmhultista? Suomalainen Hanna-Kaarina Heikkilä on yksi ruotsalaisen pikkukylän 4 700 Ikea-työntekijästä. Tänne Ingvar Kamprad perusti ensimmäisen tavaratalonsa ja yhä elämä kylässä pyörii Ikean ympärillä. 

Älmhult on unelias, reilun 9 000 asukkaan kunta Etelä-Ruotsin Smoolannissa, josta Vaahteramäen Eemelikin on kotoisin. Se näyttää ihan ­tavalliselta ruotsalaiselta pikkukylältä.

Vaan eipä olekaan, sillä räppäri Kanye Westillä ei ikinä olisi asiaa mihin tahansa tuppukylään.

Aika vaikea somejulkkis Kim Kardashianin siippaa onkin kuvitella pasteeraamaan tähän Älmhultin typötyhjälle torille, jossa yksinäinen pulu päivystää Sibyllan grillin edessä. Mutta niin vain Kanye viime keväänä vieraili Älmhultissa. Syy on Ikean.

Ikea on kansainvälinen suuryritys, jolla on 392 myymälää 48 eri maassa, mutta sen tärkeimmät toiminnot, kuten esimerkiksi pääkonttori, suunnitteluosasto, protoshop, testilaboratorio ja kuvaus­studio, sijaitsevat yhä piskuisessa Älmhultissa.

Juuri tänne Ingvar Kamprad avasi ensimmäisen Ikea-tavaratalonsa vuonna 1958. Nykyään Ikea työllistää Älmhultissa 4 700 henkilöä. Yksi heistä on suomalainen muotoilija Hanna-Kaarina Heikkilä, 32.

– Joo, onhan tämä aika erikoinen paikka. Tosi kansainvälinen meininki, mutta heti pääkonttorin nurkalta alkaa metsä, Hanna-Kaarina naurahtaa. 

Ei liene epäselvää, kuka on Smoolannin sankari. 

Ikea pyörittää koko kylää. ”Tervetuloa kodin kotiin” julistaa talon päätyyn maalattu muraali keskustassa. Heti kun tulija astuu junasta, hänet toivottavat tervetulleeksi neonvihreät kyltit, jotka ovat lainanneet muotonsa yhdeltä huonekalujätin hittituotteista, 2,99 euroa maksavalta Lampan-valaisimelta. Ne viitoittavat tietä asemalta Ikea-museoon ja Älmhultin ainoaan hotelliin – Ikea-hotelliin.

Alle tunnin junamatkan päässä sijaitseva Malmö on surullisenkuuluisa uusnatseistaan, mutta Älmhultissa rasistin olo kävisi nopeasti tukalaksi. Asukkaita on viidestäkymmenestä eri maasta, ja täällä sijaitsee myös Ruotsin parhaimmaksi kehuttu kansain­välinen koulu, jonka toimintaa Ikea tietenkin tukee.

Kampradin tarinaa kerrotaan Älmhultissa jokseenkin näin: Olipa kerran nuori mies, jolla oli unelma. Hän halusi, että jokaisella olisi mahdollisuus saada kiva koti, vaikka rahaa ei olisi paljon. Tuosta unelmasta syntyi menestystarina nimeltä Ikea...

 


Ingvar Kampradin perhepotretti löytyy Ikea-museosta. 

 

Ei liene epäselvää, kuka on Smoolannin sankari. Kun amerikkalainen Business Insider -lehti vieraili Älmhultissa, toimittaja intoutui vertaamaan kyläläisten suhtautumista Kampradiin pohjoiskorealaisten rakkauteen edesmennyttä ”Suurta johtajaansa, Kansakunnan aurinkoa” Kim-Il-Sungia kohtaan.

 


Kansainvälisyys näkyy myös katukuvassa.

 

Designia kaikille

Hanna-Kaarina on asunut Älmhultissa viime syksystä lähtien. Hän työskentelee designerina Ikean korskeasti nimetyssä Demokraattisessa Designkeskuksessa. Nimellä viitataan Kampradin ydinajatukseen designista jokamiehenoikeutena, mutta ruotsalaiseen tapaan esimerkiksi tasa-arvoon on kiinnitetty erityistä huomiota. Työntekijöissä on täsmälleen saman verran sekä miehiä että naisia. Työkielenä kaikki käyttävät englantia, ja kollegoita kutsutaan Ikea-työtovereiksi.

 


Myös arkkitehdiksi kouluttautunut Hanna on päässyt tekemään Ikeassa itselleen uusia juttuja kuten suunnittelemaan kuoseja tekstiileihin.

 

Huonekalujätin vakituiseen suunnittelijatiimiin kuuluu yllättäen vain kaksitoista henkeä. Työtahti kuulostaa kuitenkin hengästyttävältä: designerit saattavat suunnitella vuodessa jopa 200–300 tuotetta.

Ikea käyttää paljon freelancereita, mutta designtiimiä vahvistetaan säännöllisesti Hannan kaltaisilla nuorilla ja lahjakkailla suunnittelijoilla, joiden kanssa solmitaan määräaikaiset sopimukset.

Hanna oli viime keväänä Milanon designviikoilla esittelemässä suunnittelemiaan valaisimia ja hyllyjä, ja sen jälkeen hän sai Ikeasta sähköpostia. Älmhultista Hanna ei ollut koskaan kuullutkaan, mutta syyskuussa hän jo muutti kylään, vaikka maisteriopinnot Aalto-yliopiston muotoilun laitoksella Helsingissä ovat vielä kesken.

– Luulin viestiä ensin roskapostiksi. Onneksi luin uudestaan enkä vain deletoinut! 

Työtahti kuulostaa kuitenkin hengästyttävältä: designerit saattavat suunnitella vuodessa jopa 200–300 tuotetta.

Pesti Ikeassa tuntui hienolta mahdollisuudelta uransa alussa olevalle suunnittelijalle.

– Ei minulle olisi varmasti ikinä itselleni tullut mieleen hakea tänne töihin. Tässä on aika ainutlaatuinen tilaisuus nähdä, kuinka tuotteiden kehitys­prosessi etenee massatuotantoon keskittyvässä yrityksessä.

Hannasta on ollut myös kiinnostavaa olla osa isoa tiimiä: ennen tänne tuloaan hän oli tottunut tekemään kaiken itse suunnitelmasta mallikappaleeseen asti. Nyt apuna on ollut heti muun muassa insinöörejä, tuotekehittäjiä, puuseppiä ja ompelijoita.

Eikä Hanna sitäkään voi kieltää, etteikö häntä kiehtoisi ajatus omasta tuotteesta leviämässä koteihin ­ympäri maailman.

– Onhan se jotenkin ihan epätodellista, että kohta jotain minun suunnittelemaani juttua voidaan valmistaa käsittämättömät määrät ja myydä kaikkialla maailman Ikea-tavarataloissa.

Missä lihapullat?

Mutta mitä ihmettä? Demokraattisen Designkeskuksen ruokalasta ei löydy Ikea-ravintoloiden suosituinta annosta eli lihapullia! Lounasautomaatista saisi kyllä Finduksen mikrolihapulla-aterian, mutta nuoria, hoikkia ja trendikkäästi pukeutuneita Ikea-tovereita näyttää kiinnostavan enemmän salaattibuffet.

 


Demokraattisen Designkeskuksen tauko tilassa riittää mikroja.

 

Lounas maksetaan itse, mutta aamu alkaa aina firman tarjoamalla aamiaisella. Kaksi kertaa päivässä pidettävä fika eli kahvipaussi on tärkeä. Kahvia saa ilmaiseksi automaatista, mutta usein masiinan vieressä on tarjolla korvapuusteja tai suklaakakkua. Laskiaisena syötiin porukalla ”semloja” eli laskiaspullia.

Mutta nyt ei fikata, vaan jatketaan Hannan työpisteelle. No, siinähän on rivissä tavallisia työpöytiä, tietokoneita, luonnoslehtiöitä ja kynäpurkkeja. Kaikki ­Ikeaa, luonnollisesti.

Konttorin ikkunapaikat on varattu vakituisille suunnittelijoille. Heti Hannan takana istuu Nike Karlsson, joka on suunnitellut muun muassa Bekväm-porras­jakkaran, joka taitaa löytyä joka toisesta suomalais­kodistakin. Myös viime vuosien menestystuote Råskog-tarjoiluvaunu on lähtöisin Niken pöydältä.

 


Hannan suunnittelijakollega Nike Karlsson on mies monen Ikean suosikkituotteen kuten Bekväm-jakkaran takana.

Kaiken suunnittelun lähtökohtana on viisi perus­periaatetta: muotoilu, funktionaalisuus, laatu, kestävyys – ja kohtuullinen hinta. Ja jotta hinta pysyisi maltillisena, suunnittelijat joutuvat jatkuvasti miettimään uusia, innovatiivisempia ratkaisuja tehdä asioita järkevään hintaan.

– Esimerkiksi jonkin yksityiskohdan muuttamalla voi säästää paljon, Hanna kuvailee.

Kuinka estää perheriidat?

Suunnittelijat joutuvat pohtimaan tietenkin myös sitä, kuinka tuote olisi mahdollisimman helppo koota kotona. Kaikki ovat kuulleet juttuja mehevistä perheriidoista, jotka ovat saaneet alkunsa Ikea-kalusteen kasaamisesta.

– Se myös yllätti, kuinka paljon tuotteita täytyy testata, ennen kuin ne pääsevät myyntiin, Hanna sanoo.

Aina sekään ei riitä. Yksi tarina kertoo vanhuksesta, joka käytti Ikean muovijakkaraa suihkutuolinaan. Tuoli oli kätevä apu suihkussa, koska istuinosassa oli reikiä, joista vesi pääsi valumaan pois. Kunnes sitten eräänä päivänä miehen toinen kives jäi jumiin yhteen istuimen rei’istä.

– En tiedä, onko tuo totta, mutta ihmiset eivät aina käytä tuotetta siihen tarkoitukseen, johon se on alun perin tarkoitettu. Tätäkin pitäisi sitten osata suunnittelussa ennakoida, Hanna nauraa.

Kaikkein tärkeintä olisi silti osata ennakoida sitä, miltä ihmiset haluavat kotiensa tulevaisuudessa näyttävän. Tuotteen matka suunnitelmasta kauppoihin kestää kuitenkin pari vuotta.

Ikeassa laaditaan tietenkin trendiennusteita. Lyhyen tähtäimen ennusteet voivat koskea sisustustrendejä, kuten seuraavan vuoden hittivärejä tai -materiaaleja. Pitemmän tähtäimen ennusteissa mietitään ihmisten asumistarpeiden muuttumista.

Tulevaisuuden avainsanoja ovat pienet tilat, muunneltavuus, älykoti ja kierrätettävyys. Kun elämä ja arki muuttuvat yhä liikkuvammiksi, myös kodilta vaaditaan ketteryyttä, kuten edullisia huonekaluja, joihin ei ole tarkoituskaan kiintyä, vaan jotka voidaan kierrättää elämäntilanteiden muuttuessa.

Ja tietysti trendejä täytyy yrittää luoda myös itse, kuten Hannan tiimin vetäjä, luova johtaja Mats Nilsson huomauttaa virnistäen.

– En voi tietää, mitä ihmiset muutaman vuoden kuluttua haluavat, mutta me yritämme luoda jotain niin houkuttelevaa, etteivät he voi olla haluamatta sitä!

 


Nuoret suunnittelijat hengaavat paljon yhdessä myös vapaa-ajalla. Jingbei on Kiinasta (vas.), Hanna Suomesta, Eléa Ranskasta ja Siri Ruotsista.

 

Urheilemaan, ei bisselle

Kun Hanna lähtee illalla töistä, Älmhultin kylänraitti on pimeä ja hipihiljainen. Tuossa on Coopin ruokakauppa, tuossa Systembolaget. Lisäksi löytyy pitseria, thairavintola ja pubi. Ohi köpöttelee vain mummo kävelysauvojensa kanssa.

Ainoa paikka, jossa Älmhultissa on aina kahdesti päivässä ruuhkaa, on rautatieasema. Aamulla varhain, kun Ikean työntekijät purkautuvat junasta, ja iltapäivällä, kun he pakkautuvat sinne uudestaan. Työntekijöistä noin puolet asuu Älmhultissa, puolet junailee päivittäin lähikaupungeista kuten Malmöstä tai Helsingborgista.

Moni heistä haluaisi asua Älmhultissa, mutta Ikea kasvaa niin nopeasti, että asunnoista on pulaa. Kun Hannan kollegat laittoivat yhden huoneen omakotitalostaan vuokralle, halukkaita oli jonoksi asti.

– Kokonaisia intialaisia perheitä olisi halunnut muuttaa yhteen huoneeseen.

 


Älmhultissa on pulaa asunnoista. Hannalla kävi tuuri, kun hän pääsi asumaan Ikean toisen suomalaissuunnittelijan Iina Vuorivirran entiseen asuntoon.

 

Ja miksei Älmhult olisikin etenkin perheellisille mainio paikka elää: siellä on rauhallista ja tilaa, luonto on lähellä. Kaupungin humua kaipaavaa pitkästyisi kuitenkin nopeasti, ja esimerkiksi yöelämää on turha etsiä. Elokuvateatteri sentään löytyy, mutta sekin on ollut jo monesti kupsahtamassa. Aina Ikea on tullut hätiin ja pelastanut.

Vapaa-ajalla älmhultilaiset lähinnä ulkoilevat ja urheilevat. Ikea pitää omistaan huolta vapaallakin: Ikea Aktivitetshusetissa yrityksen työntekijät ja perheenjäsenensä saavat käydä ilmaiseksi kuntosalilla ja saunassa. Vuxen Club järjestää toimintaa Ikea-eläkeläisille, ja silloin tällöin keskuksessa järjestetään ­afterwork-iltoja, joissa saattaa olla vaikkapa elävää musiikkia.

 


Hanna ja Eléa käyvät pelaamassa kössiä Ikea Aktivitetshusetissa. Töiden jälkeen työntekijät menevät mieluummin urheilemaan kuin oluelle.

 

Hannaa pikkupaikan hiljaisuus ei ahdista.

–Tykkään siitä, että täällä ei ole liikaa virikkeitä. Täällä voin keskittyä puhtaasti työntekoon. Elämäni Helsingissä oli aina paljon hektisempää. Sitä paitsi olen tottunut pikkukaupungin menoon: olen alun perin kotoisin Kemistä, jossa ei ole paljon tämän vilkkaampaa.

 


Älmhult näyttää aika samalta kuin suomalaisetkin pikkupaikkakunnat, sillä erotuksella että talot ovat ehkä lite sötare ja kadut siistimpiä.

 

Kulttihenkeä?

Ikean kodista ei voi tietenkään poistua kurkistamatta Ikea-museoon, Ikea-hotelliin tai maailman ainoaan Ikea Fyndiin, josta voi tehdä löytöjä menneistä mallistoista pilkkahinnalla.


Esitteen mukaan Ikea-hotellissa ei ole tarjolla luksusta, vaan mukavia vuoteita kohtuuhintaan. Valinnanvaraa ainakin löytyy!

 

Ikea-hotellin huoneissa on Raamatun sijasta Ikean tuorein katalogi, jonka väitetään olevan jopa Raamattuakin laajalevikkisempi painotuote.

Museon aulassa on seinänkokoinen Ingvar Kampradia esittävä mosaiikkityö. Lähempi tarkastelu osoittaa sen koostuvan työntekijöiden kasvokuvista.

Esillä on myös nuhjuisia tulitikkuaskeja, joita myymällä pikku-Ingvar aloitti uransa. Neuvokas poika keksi hankkia Tukholmasta ison erän tikkuja halvalla ja myydä niitä kalliimmalla paikallisille.

Tai niin täällä ainakin kerrotaan. Tarina viisivuotiaasta bisnesnerosta alkaa jo hieman hymyilyttää ja Business Insiderin vertaus avautua. Jonkinasteista Kamprad-henkilökulttia on selvästi havaittavissa.

– Kampradista puhutaan täällä hyvin arvostavasti; hän ei ole tehnyt paljon vain Ikean vaan koko yhteisön eteen, kertoo Ikean viestinnässä työskentelevä Angelina Ho Degerman. Hän on muuttanut Älmhultiin Singaporesta.

Yhdeksänkymppinen Kamprad asuu yhä Älmhultin lähellä, ja hän käy yhä kääntymässä aina Ikean pikkujouluissa. Kamprad on vaatimattoman – tosin joidenkin mielestä lähes legendaarisen saidan – miehen maineessa. Virttyneessä fleecepusakassa viihtyvää miljardööriä ei mikään erota ulkoisesti perussvenssonista.

 


Onhan se toki legendaarinen tuote, mutta että oikein vitriinissä...

 

Vaikka kuinka yrittää, paikallisista on vaikea saada irti mitään poikkipuolisia kommentteja Älmhultista saati Ikeasta. Sen ­sijaan he sanovat:

– Mahtava paikka!

– Paras.

– Rakastan työtäni!

Onko kyse ruotsalaisesta positiivisuudesta, vieraskoreudesta, ulkokultaisuudesta vai mistä?

– Luulen, että ihmiset viihtyvät täällä kyllä ihan aidosti. Tosi vähän kuulee minkäänlaista rutinaa edes kahvipöydässä, Hanna sanoo.

Luonnollisesti menestyjien joukossa on hyvä olla: firmassa, jolla menee hyvin, on varmasti myös kiva työskennellä.

– Isossa yrityksessä on myös hyvin tarjolla erilaisia työtehtäviä ja etenemismahdollisuuksia. Moni vakituisista työntekijöistä on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran Ikeassa, Hanna miettii.

Hänkin on viihtynyt hyvin. Hänen sopimuksensa päättyy kesän alussa, mutta jatkosta on jo keskusteltu.

– En ehkä voisi kuvitella muuttavani pysyvästi tänne, mutta olisi kiva jäädä niin pitkäksi aikaa, että ehtisin nähdä koko prosessin: kuinka siitä piirroksesta luonnoslehtiössäni syntyy oikea tuote, joka on jo kauppojen hyllyllä.


Älmhultin loppis – kirpputori – on Hannan suosikkipaikkoja. Sieltä hän tekee löytöjä ja hakee myös inspiraatiota. Ikeaa on päätynyt sinnekin.

Vaikka työt eivät jatkuisikaan, Ikeasta näyttäisi tulevan pysyvästi osa Hannan elämää. Kotona Helsingissä odottaa poikaystävän kanssa juuri hankittu ensimmäinen omistus­asunto. Sinne olisi tarkoitus laittaa Ikea-keittiö.

Poimimme Sanojen lahja – valitut sitaatit -kirjasta Tove Janssonin tekstinpätkiä, joissa riittää ajateltavaa vaikka loppuelämäksi.

Tove Janssonin hauskimmat ja mieleenpainuvimmat oivallukset yhdessä kirjassa – kyllä kiitos! Yli 500 sivuinen teos Sanojen lahja – valitut sitaatit (WSOY) on niitä täynnä.

Uutuuskirjaan on koottu yksittäisiä lauseita ja pidempiä pätkiä Janssonin kirjoista aina Muumi-sarjakuvista novellikokoelmiin. Aiheet vaihtelevat kepeistä ja rakkaudentäyteisistä ajatelmista kuolemaan ja yksinäisyyteen.

Erityisesti muumit ovat yli 70-vuoden ajan opettaneet meille tärkeitä asioita elämänilosta, ihmissuhteista ja muista tärkeistä asioista. Yksinkertaisten asioiden sanominen ääneen on usein juuri sitä, mitä elämässä tarvitsee kaikkein eniten. Muumien viisaudet on vuosikymmeninkien jälkeen yhtä päteviä kuin 1940-luvulla sotien aikaan.

Kokosimme 10 Janssonin muumikirjoista saatua ajatusta, joista voi saada paljon irti paikasta, iästä ja vuodesta riippumatta:

Viisaita sanoja

”Hän oli ehtinyt oppia, miten tärkeää oli lykätä hartaasti odotettuja asioita tuonnemmaksi, ja hän tiesi että retkeä tuntemattomaan oli valmisteltava harkiten.” Muumipappa ja meri

”Hän katseli tuumivasti tummaa vuolasta vettä ja sai päähänsä, että elämä oli ihan kuin virta. Toiset purjehtivat hitaasti ja toiset nopeasti ja jotkut keikahtivat kumoon. Tämän minä kerronkin Muumipapalle, Hemuli mietti totisena. Eiköhän se vain ole aivan uusi ajatus.” Muumilaakson marraskuu

”Kaikki hauska on hyvää vatsalle.”

”Myy kohautti harteitaan ja ryömi takaisin sammaliin. Hän oli usein nähnyt, miten ne joiden piti tavata seisoivat odottamassa toisiaan väärässä paikassa, tyhmästi ja epätoivoisesti. Sitä ei voi auttaa, ehkä se kuuluu asiaan.” Muumipappa ja meri

”– Paetkaa! huusi Muumimamma. – Poliisi on täällä! Hän ei tiennyt mitä Muumipeikko oli tehnyt, mutta siitä hän oli aivan varma, että hän hyväksyi tuon teon.” Vaarallinen juhannus

”Kaikki hauska on hyvää vatsalle.” Muumipapan urotyöt

”Sellainen henkilö, joka syö pannukakkua ja hilloa, ei voi olla kauhean vaarallinen. Hänen kanssaan voi puhua.” Taikurin hattu

Hyvää fiilistä

”Kyllä on jännittävää elää, ajatteli Muumipeikko. Kaikki voi hetkessä kääntyä ihan ylösalaisin – ilman mitään syytä.” Muumipappa ja meri

”Niiskuneiti pani käpälänsä Muumipeikon käpälään. – Oli miten oli, hän sanoi. – Niin kauan kun sinä et pelkää, minäkin lupaan olla pelkäämättä.” Muumipeikko ja pyrstötähti

”Tämä ilta on laulun ilta.”

”Tämä ilta on laulun ilta, ajatteli Nuuskamuikkunen. Uuden laulun, jossa on yksi osa odotusta, kaksi osaa kevätkaihoa ja loput vain hillitöntä hurmaa siitä, että saa vaeltaa, olla yksin ja viihtyä oman itsensä seurassa.” Näkymätön lapsi: Kevätlaulu

”Yhden ainoan kerran hän oli nähnyt Muumimamman kuonon pilkahtavan oviaukossa – pyöreän ystävällisen kuonon. Koko Muumimamma oli pyöreä juuri sillä lailla kuin äitien kuuluu olla.” Muumilaakson marraskuu

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

 

LEIJONA

On aika lähteä liikkeelle. Aikaa ei ole itsesääliin vaipumiseen tai valittamiseen. Saat perheestäsi tarvitsemaasi voimaa eteenpäin painaaksesi.

 

NEITSYT

Älä salaile tunteitasi pelon ajamana. Avoin keskustelu on kaiken hyvän alku. Yhdessä päädytte ratkaisuun, joka tyydyttää kaikkia.

 

VAAKA

Ole aktiivinen ja heitte ideoitasi ilmoille. Hyvää virtausta ei kannata haaskata. Olet omillasi luovan haasteen parissa.

 

SKORPIONI

Laadi itsellesi strategia. Ota epäröimättä käyttöön astetta erikoisemmatkin metodit. Nyt on aika kokeilla jotain aivan uutta.

 

JOUSIMIES

Joku tarjoaa sinulle kiinnostavaa tietoa. Tarkista faktat luotettavasta lähteestä ennen johtopäätösten vetämistä. On aika laittaa kaikki peliin.

 

KAURIS

Pysy vakaalla maaperällä. Voit välttää menneisyydessä tekemäsi virheet, jos olet rehellinen itsellesi. Ole hereillä neuvottelutilanteessa.

 

VESIMIES

Odottamaton tilaisuus osuu kohdallesi. Tee asiat rohkeasti omaa nenääsi seuraten. Luovuudesta on tänään hyötyä kaikilla elämäsi osa-alueilla.

 

KALAT          

Toimi niin kuin parhaaksi katsot. Sinun ei ole pakko kuunnella mahdottomia vaatimuksia. Hoida vain se, minkä olet tullut luvanneeksi.

 

OINAS

Älä kuormita itseäsi liikaa. Yllätykset saattavat käydä rasittaviksi, jos niitä ilmaantuu joka kulman takaa. Etsi rauhaa hyvän ystävän tai kumppanisi seurasta.

 

HÄRKÄ

Yritä olla mahdollisimman joustava. Sinun ei tarvitse luopua periaatteistasi, mutta ole valmis tulemaan vastaan. Joudut tekemisiin hankalan ihmistyypin kanssa.

 

KAKSONEN

Perhe ja koti ovat nyt tärkeysjärjestyksesi kärjessä. Kuuntele kiireettä, mitä läheisilläsi on sanottavana. On aika korjata väärinkäsityksiä.

 

RAPU

Päivä tarjoaa haasteita, jotka kysyvät pitkiä hermoja. Olet sen päätteeksi monta kokemusta rikkaampi. Opit tänään jotain arvokasta.

 

Jaa horoskooppi sähköpostilla kaverille!

No, niitä tarttuu Kotuksen sanastajien haaviin.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kuukauden sana ylitti tällä viikolla uutiskynnyksen: kaiketon, miten hieno ja kätevä sana! Kaiketon on syötävää, joka on ainakin maidotonta, munatonta, gluteenitonta ja soijatonta, ja kun sellaista leipoo syntymäpäiväjuhliin, kaikki vieraat voivat nauttia.

Kotuksen Kuukauden sanojen arkisto on muutenkin mahtava kokoelma ajankohtaisia puheenaiheita viime vuosilta: muistatteko, milloin puhuttiin ukkoskyykystä? Entäs milloin syötiin pakotejuustoa? (Samana kesänä: heinä- ja elokuussa 2014.)

Sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen Kotukselta kertoo, että kuukauden sanat tulevat sanakirjatyön sivutuotteena: toimittamiseen liittyy työvaihe nimeltä sanastus, jossa seurataan mediaa ja kerätään aineistoa. Kuukauden sanaksi valitaan sanastajien haavista jokin ajankohtainen, mieluusti uusi sana. Se voi olla somessa nähty, radiossa kuultu, lehdistä luettu tai jostain vain ponnahtanut.

Kaiketon on jännä karitiivijohdos.

– Kaiketon ei ole ihan uusi, mutta nyt se on ajankohtainen, kun ihmiset miettivät kesäjuhlien tarjoilua. Lisäksi se on aika jännä karitiivijohdos.

Klemettisen mukaan sanojen kanssa on mukavaa työskennellä: pysyy maailmassa kiinni. Syömiseen liittyvä sanasto on nyt pinnalla, samoin politiikkaan. Donald Trump on osoittautunut sanastoa tuottavaksi runsaudensarveksi.

– Tänään kuulin sanan whataboutismi. Se on retorinen keino, jolla kritiikin kohde yrittää siirtää huomion johonkin muuhun epäkohtaan.

Klemettisellä on myös selvä suosikki viime vuosien uusien sanojen joukossa.

– Sydäniskuri! Lääketieteen sanastolautakunnassa on etsitty suomenkielistä sanaa defibrillaattorille. Usein suomennokset otetaan nihkeästi vastaan, mutta sydäniskuri on poikkeus: se on tosi läpinäkyvä ja sopii suuhun.
 

Saksalainen halpamarkettiketju saapui Suomeen 15 vuotta sitten ja on vuosien varrella muokannut arkeamme monella tapaa.

Lukuisat pahvilaatikot, sekaiset hyllyt, hedelmät, joita ei punnittu itse. Kun pian 15-vuotispäiväänsä Suomessa viettävä Lidl rantautui Suomeen, monelle vierailu halpamarketissa oli eksoottinen kokemus, vähän kuin olisi ulkomailla ollut.

Epäsuomalaisuus oli räikeintä Lidlin ensimmäisinä vuosina. Lidleissä ei ollut aluksi lainkaan kassahihnoja, eikä kassojen päädyissä ollut pakkaustasoja, mutta näihin suomalaiset eivät tottuneet. Lidlin oli taivuttava. Itsepunnitusta Lidleissä ei ole sen sijaan vieläkään.

– Lidl oli Suomessa ensimmäinen hard discounter -ruokaketju, eli myymälätyyppi, jossa on rajattu valikoima ja pelkistetty, halvan oloinen ja näköinen esillepano. Tuotteita ei juuri hyllytetä, vaan ne pannaan esille vaikkapa lavoina. Konsepti on toki muuttunut Suomeen tulon jälkeen, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Luoto sanoo, että vähittäiskauppa on kansainvälistynyt hurjasti 15 vuoden aikana. Syy ei silti ole pelkästään Lidlin.

– Kun Suomi liittyi EU:hun, valikoimat ovat ruokakaupassa moninkertaistuneet. Lidl on ollut yksi osa kasvavaa kansainvälistymistä, ja se on isona toimijana merkittävästi lisännyt kilpailua ruokakaupassa, Luoto sanoo.

Nykyään lähes jokaisella suomalaisella on Lidlistä jonkinlainen mielipide, puolesta tai vastaan, ja kauppaketju on myös onnistunut muuttamaan Suomea monella tavalla. Esimerkiksi näin: 

  1. Lidl sekoitti sosiaaliluokkia. Aluksi Lidlissä käynti tuntui jotenkin nololta, jopa häpeälliseltä. Pikkuhiljaa työsuhde-Audejakin alettiin nähdä Lidlin parkkipaikoilla, ja Lidlissä käymisestä tuli jollakin tapaa sosiaalisesti hyväksyttävää.
  2. Lidlin tulo lisäsi ruokakauppojen kilpailua. Esimerkiksi S-ryhmän halpuutuskampanjat syntyivät ikään kuin vastaiskuna Lidlin halvoille hinnoille.
  3. Lidlin myötä Suomessa on mahdollista asioida ruokakaupassa, jossa ei kysytä kanta-asiakaskorttia.
  4. Kashmir ei ole enää vain rikkaiden etuoikeus. Noin 70 eurolla sai viime vuonna Lidlistä laadukkaan kashmirneuleen.
  5. Köyhäilystä on tullut muotia. Nykyään on ylpeyden aihe sanoa, että kesämekko maksoi alle kympin. 
  6. Lidl on saanut suomalaiset puhumaan. Jos puolituttujen kanssa on jo käyty kahvipöydän keskustelu säästä, nykyään jutellaan siitä, mistä kukin päivittäisostoksensa tekee.
  7. Lidl opetti suomalaiset vaihtuviin valikoimiin ja teemamaaviikkoihin: Italia-viikko, Ranska-viikko, USA-viikko… Joitakin tuotteita saa myymälöistä vain tietyn ajan. Se tarkoittaa samalla sitä, että asiakkaan on seurattava Lidlin tarjouslehtisiä, jotta pysyy kärryillä, mitä milloinkin on myynnissä.
  8. Lidl on muuttanut myös ulkomailla matkustelua siten, että nykyään voi reissatessa suorittaa ostokset Lidlissä, ja kaikki on siellä samalla tavalla kuin lähimmässä koti-Lidlissä. Yleensähän on kiva ulkomailla tutustua paikallisiin kauppoihin, mutta joskus kiireessä on aika kätevää asioida Lidlissä.

Millaisia muistoja Lidl sinussa herättää? Mikä on paras Lidl-löytösi? Entä mikä Lidlissä raivostuttaa? Kerro meille!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.