”Minulla oli tosi onnellinen, turvallinen ja ihana lapsuus. Äidin ammatti ei tuntunut mitenkään poikkeavalta,” Ella sanoo. Kuvat: Milka Alanen
”Minulla oli tosi onnellinen, turvallinen ja ihana lapsuus. Äidin ammatti ei tuntunut mitenkään poikkeavalta,” Ella sanoo. Kuvat: Milka Alanen

– Jollain tasolla tiesin, että Ella on erilainen, Virve Rosti muistelee tyttärensä Ella Tukian nuoruutta.

Huumorintaju ja musiikkimaku, ne yhdistävät 30-vuotiasta Ella Tukiaa ja hänen äitiään, 58-vuotiasta laulaja Virve ”Vicky” Rostia.

– Äidin kun näkee niin tietää, että kohta saa nauraa. Meillä on myös aina sama mielipide siitä, kuka voittaa laulukilpailut, Ella kertoo.

Ellalla on laulukilpailuista omakohtaista kokemusta. Hän oli mukana Voice of Finlandin ensimmäisellä kaudella, samalla, jossa Saara Aaltokin kisasi. Ellan mukanaolosta innostuttiin: huippusuositun laulajan tyttärestä tulisi huippusuosittu laulaja! ”Vickyn kuopus haluaa Suomen Adeleksi”, paikallislehti Länsiväylä uutisoi.

Ellasta ei tullut Suomen Adelea eikä Vickyn jalanjälkien seuraajaa, vaan digimarkkinoinnin asiantuntija.

– Minulla on tavallinen toimistotyö kahdeksasta neljään. Arki on helppoa ja kaikki viikonloput vapaita, Ella sanoo tyytyväisenä.

Laulajan ura houkutteli Ellaa, vaikka hän oli kasvaessaan nähnyt, mitä työ on: sitä, että perheenjäsenten häät ja syntymäpäiväjuhlat jäävät väliin, koska viikonloput menevät keikoilla.

– Yritin selittää, että tätä uraa ei kannata valita, jos meinaa helpolla elantonsa saada, 40 vuotta keikkalavoja kiertänyt Virve sanoo.

– Jostain syystä maine, kunnia ja julkisuus kiehtoivat, Ella miettii.

Esiintymisestä hän ei kuitenkaan oikein nauttinut. Voice of Finland jäi viimeiseksi etapiksi laulajanuralla.

– Sen jälkeen päätin, etten enää yritä.

– Oli hyvä, että menit. Ei jäänyt kaivertamaan, että olisiko pitänyt kokeilla, Virve toteaa.

Ulostulo jännitti

– Ella on aina ollut erityinen, Virve sanoo kuopuksestaan.

Kun Ella syntyi, Virvellä ja hänen silloisella miehellään, Jussi Tukialla, oli jo kaksi lasta.

– Ellaa edeltävä raskauteni päättyi niin, että lapsi syntyi kuolleena. Myös se lapsi olisi ollut tyttö.

Vuoden kuluttua, täsmälleen samana päivänä, syntyi Ella. Tyttöön kohdistui paljon erilaisia odotuksia, koska hän oli ikään kuin syntynyt menehtyneen sisaruksen tilalle. Nopeasti kävi ilmi, että Ella on ihan omanlaisensa, valoisa ja rohkea persoona.

Virven ja Ellan suhde on aina ollut mutkaton.

– Äiti on ollut kuin kivi, johon voin aina luottaa, ja toisaalta vähän niin kuin ystävä, jonka kanssa on hauska viettää aikaa, Ella kertoo.

Virve haluaa tarkentaa, että hän ja tyttärensä eivät ole mitään Gilmoren tyttöjä, toistensa parhaita kavereita.

– Olen selkeästi äiti, se on se ensimmäinen juttu, ja sitten vasta kaveri.

”Yritin selittää, että tätä uraa ei kannata valita, jos meinaa helpolla elantonsa saada.”

Teini-ikäiselle Ellalle Virve välillä kyllä huusi, jos tytär oli vaikkapa tyrinyt rahan kanssa. Virven mukaan Ella ei kuitenkaan juuri kapinoinut.

– Toisaalta murrosikä oli rankka, koska Ellalla oli omia sisäisiä myllerryksiä, joissa hän tarvitsi apua.

– Kaikki ahdisti, mutta en osannut sanoa mikä harmittaa. Olin herkkä, ja pienistä asioista tuli hirveä show. Jos vaikka lasi tippui lattialle, se oli iso asia, Ella muistelee teinivuosiaan.

Nuorena hän ajatteli, että ahdistus kuuluu murrosikään. Kuten useimmat teinit, myös Ella halusi olla ihan niin kuin kaikki muutkin. Hän seurusteli jonkin aikaa pojan kanssa. Koko ajan hartioita kuitenkin painoi ajatus siitä, ettei hän ollut niin kuin muut. Jotain piti peittää.

– Tuntuu, että olen aina tiennyt olevani lesbo, mutta myönsin sen itselleni vasta joskus 16-vuotiaana, Ella kertoo.

– Siihen asti halusin uskoa, että olen niin sanotusti tavallinen.

Nuorena Ella halusi kieltää itseltään koko lesbouden mahdollisuuden. Hän pelkäsi yksin jäämistä ja puhui jopa, ettei hyväksy homoja.

– Aina jos tuli mieleen, että olenkohan mä, tai voisinko olla homo, suljin sen pois.

Kun Ella myönsi asian itselleen, olo oli heti kevyempi. Ensimmäinen ihminen, joka sai kuulla Ellan seksuaalisesta suuntautumisesta, oli isosisko.

– Sisko sanoi, että no vihdoinkin sä sanot sen!

Ellan on ollut aina helppo kertoa äidilleen asioistaan, vaikka olisi tullut mokailtuakin. Lesboudesta kertominen pelotti silti. Ella maalaili päässään kuvia siitä, mitä äiti voisi mahdollisesti sanoa. Kertominen jännitti ”ihan sikana”.

– En tiennyt, mitä mieltä äiti asiasta on, kun se ei ollut tullut koskaan puheeksi. Ainahan sitä haluaa näyttää äidin silmissä hyvältä ja toivoo, että äiti hyväksyisi ja olisi ylpeä. Mietin, että olenkohan vielä äidin mielestä kiva sen jälkeen. Se oli ihan turha pelko, Ella muistelee.

Kun Ella eräällä kesämökkireissulla lopulta pyysi äitinsä laiturinnokkaan juttelemaan ja sanoi: ”Äiti kuule”, Virve tiesi mitä tytär halusi sanoa. Hän oli jo ymmärtänyt asioiden laidan.

– Oli paljon kaikkia pieniä asioita, jotka viittasivat tähän suuntaan. Mutta toivoin, että Ella itse kertoisi, Virve sanoo.

Virvellä oli vahva luotto Ellaan eikä hän pelännyt, että tytär joutuisi kiusatuksi. Sen sijaan hän varmisti ensimmäiseksi, eikö Ella nyt aikonut tehdä lapsia.

– Ella sanoi, että ei se sitä poissulje tietenkään. Kyllä hän lapsia haluaa ja saattaa niitä joskus tehdäkin.

Virvellä on nykyään viisi lastenlasta.

– Sitä olen itsekkäästi miettinyt, että jos Ella olisi ollut ainoa lapsi... Olisin ollut pettynyt, jos en olisi saanut lapsenlapsia, Virve kertoo.

Kaapista tuleminen oli helpotus sekä Ellalle että hänen äidilleen. Virveä se auttoi näkemään, miksi kuopus koki murrosiässä niin voimakkaita yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteita.

– Jollain tasolla tiesin, että Ella on erilainen. Kun asia valkeni kokonaisuudessaan, ymmärsin paremmin kaikkia sisäisiä ahdistuksia, joita Ellalla oli murrosiässä ollut.

Ulos yhä uudestaan

Melkein kaikki Ellan läheiset ottivat uutiset hyvin, mitä nyt ”yksi kipakka täti” olisi toivonut jotain muuta.

– Nykyään hänkin on asian kanssa täysin ok ja rakastaa puolisoani, Ella sanoo.

Vaikka Ellan mielestä seksuaalivähemmistöjen asemassa on vielä paljon parannettavaa, on heidän elämänsä nykypäivän Suomessa ihan hyvää. Ella kihlautui toukokuussa tyttöystävänsä kanssa, ja ensi vuonna laki antaisi mahdollisuuden mennä naimisiin.

– Täytyy siteerata Antti Holmaa, joka sanoi yhdessä blogissa, että nykyään kaikki saavat rakastaa kaikkia, paitsi nuorempi mies vanhempaa naista, Virve kommentoi ja räjähtää nauruun.

Virven puoliso Ari ”Nude” Kaasalainen on häntä 16 vuotta nuorempi. Ellalla ja Nudella on lämpimät välit, samoin Virvellä ja Ellan kihlatulla. Tyttöystävien tuomista kotiin Ella ei koskaan ole joutunut jännittämään.

– Luotan Ellaan. Tiedän, että Ella on hyvä tyyppi ja hengailee vain hyvien tyyppien kanssa, Virve sanoo.

”Mielestäni seksuaalinen suuntautuminen ei ole ihmisissä niinkään tärkeää.”

Vaikka Ella on kertonut lesboudestaan melkein 15 vuotta sitten, hänen on tultava kaapista uudelleen jokaiselle uudelle ihmiselle.

– Puhun puolisosta ja vastapuoli sanoo, että mitäs sun mies siihen. On pakko korjata, ettei se ole mies. Vastapuolen reaktio ratkaisee, eteneekö tuttavuus siitä.

Ella toivoo, että jonakin päivänä ulostulosta ei enää tarvitsisi puhua, koska mitään kaappia ei enää olisi.

– Olisi hienoa, jos ei olisi pakkomiellettä saada ihmistä johonkin lokeroon: oletko bi, lesbo, homo, rekkalesbo, mihin sut laitan, Ella pohtii.

– Mielestäni seksuaalinen suuntautuminen ei ole ihmisissä niinkään tärkeää, Virve sanoo.

– Enemmän me kaikki olemme kokemusten ja elämän muovaamia kuin juuri seksuaalisuuden.


”Sitä olen itsekkäästi miettinyt, että jos Ella olisi ollut ainoa lapsi... Olisin ollut pettynyt, jos en olisi saanut lapsenlapsia,” Virve kertoo.

Koko perhe lähellä

Ella asuu kihlattunsa kanssa Helsingissä, lähellä Vantaalla asuvaa äitiään. Virven ja Nuden koti on lämminsävyinen pikku kerrostaloasunto Martinlaaksossa, täynnä pieniä koriste-esineitä. Kaapinovessa seikkailee erilaisia soittimia, hyllyssä on kolmattakymmenettä toivelaulukirjaa. Ella on huolissaan siitä, miten perhe mahtuu koolle uuden, pienemmän ruokapöydän ympärille.

– Se on jatkettava, sen saa isommaksi, Virve lohduttaa.

Pieni pöytä ei olisi tullut kyseeseen, sillä Virven kolme lasta ja viisi lastenlasta tulevat toisinaan Martinlaaksoon perheillalliselle. Perhe on Virvelle ja Ellalle tärkeä, ja onneksi se on lähellä – niin lähellä, Virve viittilöi ilmaan perheenjäsentensä asuinpaikkoja kuin ne olisivat seinän takana: sisko asuu tuossa, poika tuossa, oma äiti tuossa. Osa asuu Helsingissä ja Vantaalla.

– Pidämme toisistamme huolta. Jos jollain on vastoinkäymisiä, muut rientävät heti auttamaan, Virve kertoo.

Laajennetun perheen vuoden kohokohta on joulun lisäksi viikon kesäreissu vuokrahuvilalle. Huvilalla pelataan, leikitään ja saunotaan yhdessä. Ruuanlaittoon arvotaan parit, ja joka päivä yksi pareista suunnittelee ja toteuttaa illallisen.

Ellan kihlattu oli viime kesänä ensimmäistä kertaa mukana huvilareissulla.

– Aluksi häntä jännitti, mutta hän rentoutui heti ensimmäisenä päivänä, Ella muistelee.

– Ella ei varmaan ollut kertonut, mitä kaikkea siellä tehdään, Virve nauraa.

– En tietenkään!

Äiti hemmotteli farkuilla

Ella ei halua vahvistaa käsitystä, että kaikki poikamaiset tytöt olisivat lesboja tai kaikki lesbot poikamaisia, mutta totuus on, että lapsena häntä eivät tyttöjen jutut kiinnostaneet.

– Näin juuri Facebookissa kuvan, jossa oli pikkutyttöjä prinsessoiksi pukeutuneina ja yksi, joka oli pukeutunut batmaniksi. Ella oli juuri sellainen, Virve kertoo.

Joululahjaksi Ella halusi radio-ohjattavan auton ja mekkojen sijaan piti saada kaupan löysimmät farkut. Ella kertoo, että sai äidin kanssa shopatessaan aina valita mieleisensä vaatteet, vaikkei hänen tyylinsä aina Vickyä miellyttänyt.

Virven lapsuudenperheellä ei ollut taloudellisesti helppoa, ja siksi hän halusi hemmotella lapsiaan merkkivaatteilla.

– Tiesin, miltä tuntuu, jos ei ole samanlaisia vaatteita kuin muilla.

”Olisi hienoa, jos ei olisi pakkomiellettä saada ihmistä johonkin lokeroon: oletko bi, lesbo, homo, rekkalesbo.”

Lapsuus tunnetun laulajan tyttärenä ei kuitenkaan koskaan tuntunut Ellasta erityiseltä.

– Minulla oli tosi onnellinen, turvallinen ja ihana lapsuus. Äidin ammatti ei tuntunut mitenkään poikkeavalta, Ella miettii.

– Kun olin Euroviisuissa, lapset kysyivät, että koska naapurin Tarja menee viisuihin. Ne ajattelivat, että jokaisen äiti menee vuorotellen sinne laulamaan, Virve muistelee.

Ellan varhaislapsuudessa Virve ei ollut mikään urakiitäjä. Hän oli kymmenen vuotta kotona kolmen lapsensa kanssa ja palasi töihin vasta 1990-luvun alussa, kun Ella oli neljävuotias.

Ellakaan ei ole kokonaan lopettanut laulamista, kiitos karaoken. Äidin kappaleita hän ei kuitenkaan laula.

– En minäkään laula omia biisejäni karaokessa, Virve huomauttaa.

– Se olisi noloa, tuntuisi leveilemiseltä, Ella sanoo.

Leveily, se ei sovi näille Vantaan kasvateille.

 


Vicky Rosti ja Ella Tukia ovat aina olleet läheiset. ”Emme me silti mitään Gilmoren tyttöjä ole, olen ensisijaisesti äiti.”

 

Virve, mitä olet halunnut opettaa lapsillesi?

Pitää olla ihmisiksi ja kiltti muille, mutta niin, että itselläkin on hyvä olla. Maailmassa tärkeintä ovat toiset ihmiset, eikä mikään maallinen mammona voi korvata niitä.

Ella, mitä olet oppinut äidiltäsi?

Varmaan kaiken, minkä osaan. Siivoamaan ainakin, siinä olen yhtä natsi kuin äiti! Olen oppinut toisten kunnioittamista ja käytöstapoja, hyvää elämänasennetta.

Virve, mitä olet oppinut lapsiltasi?

Ellalta olen oppinut ATK-hommia. Ellalle on helppo soittaa, että mikä tämä tällainen Dropbox on. En osaa sanoa, millainen olisin ilman lapsiani. Varmasti katsoisin asioita paljon kapeammin. Nyt on kolme eri tapaa katsella maailmaa, ja se on upeaa.

Virve ”Vicky” Rosti

58-vuotias laulaja. Kiertänyt keikkalavoja 16-vuotiaasta.

Asuu Vantaalla miehensä Ari ”Nude” Kaasalaisen kanssa.

Kolme lasta aiemmasta liitosta Jussi Tukian kanssa, ja viisi lastenlasta.

 

Ella Tukia

30-vuotias digimarkkinoinnin asiantuntija.

Kotoisin Vantaalta, asuu Helsingissä kihlattunsa kanssa.

Osallistui Voice of Finlandiin vuonna 2012.

– Alkoholinjuonnin lopettamisen jälkeen kehoni alkoi huutaa sokeria, Jari Sillanpää kertoo Ilta-Sanomissa.

Laulaja Jari Sillanpää, 52, kertoo Ilta-Sanomissa, miten alkoholin vähentäminen on vaikuttanut hänen hyvinvointiinsa. Jarin mukaan hänen painonsa on noussut tasaisesti viime kesästä lähtien.

– Aloin juoda viime kesänä limuja ja syödä irtokarkkeja. Limut tulivat alkoholin tilalla, Jari kertoo IS:ssa.

Jarin mukaan hän vähensi alkoholinjuontia ”radikaalisti” kolme vuotta sitten.

– Join ihan liikaa ja sain migreenioireita saunan ja alkoholin yhdistelmästä. Mutta alkoholinjuonnin lopettamisen jälkeen kehoni alkoi huutaa sokeria, hän kertoo lehden haastattelussa.

Jari sanoo haluavansa lopettaa limsojen juonnin, jotta pysyisi hyvässä kunnossa. Hän ei kuitenkaan mieti ulkonäköään enää yhtä paljon kuin nuorempana.

Vuonna 2014 Jari kertoi Me Naisten haastattelussa, että hänen painonsa on jojoillut vuosia.

– Olen kurinalaiseen elämään aivan liian laiska ja mukavuudenhaluinen. Iän myötä minusta on tullut myös armollisempi itseäni kohtaan. ­Painoni on uran varrella vaihdellut 80 kilosta yli sataan kiloon, joten yleisöni on tottunut näkemään minut kaikenkokoisena, Jari kertoi syksyllä 2014.

 

Anni Hautala lomaili kesällä avomiehensä stand up -koomikko Niko Kivelän ja molempien poikien kanssa Kreikassa ja mökillä. Kuva: Jonna Öhrnberg

Radiojuontaja Anni Hautala aloittaa joka maanantai terveellisen elämän, mutta päätös pitää korkeintaan keskiviikkoon asti.

Juontaja Anni Hautala, 35, julkaisee marraskuussa keittokirjan. Projekti alkoi, kun kustantaja otti suosikkijuontajaan yhteyttä.

– Minulla on helppo suhde ruokaan. Rakastan sitä, että en itsekään tiedä, mitä ruokaa laitan ja kaivelen kaapeista kaikkia tekotarpeita, Anni kertoi torstaina Otavan syyskauden avajaisissa.

Kesällä Anni vieraili kirjaa varten Champagnesen ja Cognacin kylissä, jossa tutustui juomien valmistusprosesseihin. Kirjassa on muutama drinkkiohje. Ruuan suhteen Anni kuvailee olevansa nautiskelija.

”Ehkä minulla on jokin hyvä geeni, että en liho niin paljon.”

– En ole koskaan ollut millään dieetillä. Minulla on siihen liian huono itsekuri. Ehkä minulla on jokin hyvä geeni, että en liho niin paljon.

Keho ei totu aikaisiin aamuherätyksiin

Radio Suomipopin Aamulypsyä juontava Anni herää joka aamu ennen viittä. Aikaisin herääminen ja väsymys lisäävät makeannälkää.

– Keho ei oikein totu siihen heräämiseen. Aloitan joka maanantai terveellisemmän elämän ja suunnittelen karkkilakkoa, mutta se loppuu viimeistään keskiviikkona. Toimituksessa on usein karkkeja ja herkkuja, joihin sorrun.

”Loppukevät oli ihan hullua juoksua.”

Aamulypsyn lisäksi Anni jatkoi tällä viikolla kesän jälkeen Idolsin kuvauksia. Kuuden viikon kesäloma tuli tarpeeseen.

– Olin todella tiukka lomasta. Loppukevät oli ihan hullua juoksua ja odotin jo lomaa. Huomaan, että käyn silloin kärsimättömäksi; en jaksaisi yhtään mitään korjauksia tai muutoksia, vaan olin, että kuvataan nyt vaan.

Hanna Kinnusta on haukuttu netissä lihavaksi ja rumaksi, mutta hän on päättänyt rakastaa itseään. – Katkeroitumisen sijaan olen valinnut, etten anna epävarmuuden tunteelle valtaa.

Entinen Salattujen Elämien näyttelijä, nykyinen Radio Aallon juontaja Hanna Kinnunen (o.s. Karjalainen), 37, joutui Salkkari-aikoinaan nettikriitikoiden ruodittavaksi ulkonäkönsä takia. Tänään ilmestyvässä Valtavan ihana – kokemuksia naisen kehosta ja kiloista -kirjassaan Hanna paljastaa, että häntä arvosteltiin tv-näkyvyyden myötä muun muassa syöttöporsaaksi.

Kun negatiivista palautetta alkoi tulla, Hanna hätkähti. Hetken hän jopa uskoi arvostelijoita.

– Kun minua haukuttiin netissä rumaksi ja lihavaksi, ajattelin ensin, että haukkujat ovat oikeassa. Se vahvisti ajatustani siitä, että olen arvoton, Hanna kertoo.

Nyt Hanna ja Valtavan ihana -kirjan toinen tekijä, artistipromoottori Aino-Kuutamo Uusitorppa haluavat lopettaa, tai ainakin vaimentaa, tuollaiset puheet alkuunsa.

– Nykyään ajattelen, että jokaisen keho kuuluu ihmiselle itselleen eikä kenelläkään ole oikeutta arvottaa tai arvostella sitä. Toisen ulkonäön arvostelu on pelkästään huonoa käytöstä, Hanna näpäyttää.

”Toisen ulkonäön arvostelu on pelkästään huonoa käytöstä.”

– Jokaisella naisella on ollut hetki tai hetkiä elämässään, jolloin hän on miettinyt kriittisesti suhdetta omaan kehoonsa. Meidän pitäisi vapautua sellaisesta ajattelusta. Elämä ja aikamme on liian arvokasta käytettäväksi itsensä ja muiden haukkumiseen.

Läskikin voi olla terve

Hanna elää parhaillaan ruuhkavuosiarkea 7- ja 5-vuotiaiden lastensa kanssa. Hän on huomannut, että paras apu jaksamiseen on liikunta. Hanna käy kuntosalilla kolme kertaa viikossa.

Hanna on kuitenkin huomannut, että monet arvostelijat eivät ajattele urheilullisuuden ja pyöreyden liittyvän yhteen. Kun pyöreä ihminen esiintyy julkisesti itseään arvostaen, moni närkästyy ja alkaa luennoida lihavuuden terveysvaaroista.

”Ihminen voi olla ylipainoisena hyväkuntoinen ja liikkua paljonkin.”

– On ihan bullshittiä ajatella, ettei lihava ihminen voisi olla hyväkuntoinen. Ylipaino itsessään ei ole sairaus. Siitä tulee sellainen vasta, jos keho lakkaa sen vuoksi toimimasta. Ihminen voi olla ylipainoisena hyväkuntoinen ja liikkua paljonkin. Arvostelu kertoo enemmän ihmisten stereotypioista kuin arvostelun kohteena olevasta ihmisestä.

Hanna uskoo, että ulkonäköpaineista ja itsekritiikistä vapautuminen ovat lopulta oma valinta.

– Kun minua on arvosteltu netissä tai kiusattu koulussa, olisin voinut jäädä märehtimään epäreiluuden tunteessa. Katkeroitumisen sijaan olen valinnut, etten anna epävarmuuden tunteelle valtaa.

"Negatiivisesta ajattelutavasta irtipäästäminen on valinta", Hanna sanoo.
"Negatiivisesta ajattelutavasta irtipäästäminen on valinta", Hanna sanoo.

Naiset samalle puolelle

Sama ajattelutapa pätee myös toisten ihmisten arvosteluun. Hanna toivoo, että haukkumisen sijaan erityisesti naiset pitäisivät enemmän toistensa puolta.

– Naiset sysäävät helposti vastuun ulkonäkökritiikistä miehille, vaikka oikeasti kilpailemme toistemme kanssa. Jos me tukisimme ja kannustaisimme toisiamme äänekkäämmin, tulisimme kaikki onnellisemmiksi. Se ei liity pelkkiin kiloihin, vaan myös naisen euroon, lasikattoihin, ihan kaikkeen.

Hannaa itseään oikeaan suuntaan ovat ohjanneet paitsi iän mukanaan tuoma itsetunto, myös äitiys.

– Omille lapsilleni haluan opettaa, että he arvostavat sekä itseään että muita ennen kaikkea yksilöinä.

Vierailija

Lihavaksi ja rumaksi mollattu ex-salkkaritähti Hanna Kinnunen: Naiset, tukekaa toisianne haukkumisen sijaan

En tiedä miksi minua ärsyttää lihavista ihmisistä puhuttaessa se ettei lihava sanaa juurikaan käytetä..On pyöreitä ,pullukoita , pehmoisia ja kaikkea semmoista mutta lihava sana on useinkin korvattu jollain muulla..Minä olen lihava ihminen ja sillä siisti. Hoikka on hoikka ja lihava on lihava. Eihän se nyt mikään kirosana ole se lihava, mutta sanoppas tuttavallesi jonka näet pitkästä aikaa että oletpas sinä lihonut...On muuten entinen tuttava sen jälkeen..
Lue kommentti

”Jotenkin uskon, että kaikelle on aikansa ja kaikki menee aina lopulta jotenkin maaliin”, Rita kuitenkin uskoo. 

Temptation Island -ohjelmasta alun perin tuttu ja Gladiaattorit-sarjassa syksyllä nähtävä pariskunta Aki Manninen, 41, ja Rita Niemi-Manninen, 38, ovat viime aikoina kertoneet useaan otteeseen lapsihaaveistaan.

Kesäkuussa Rita ja Aki kertoivat Me Naisille vaikeuksistaan lapsen saamisen kanssa.

– Kyllä meille tulevaisuudessa mahtuisi juoksemaan sellainen vaaleahiuksinen pieni tyttö, mutta saa nähdä kuinka käy. Vielä emme ole menneet mihinkään hoitoihin, Aki kertoi.

Nyt Rita kertoo lapsihaaveestaan Facebook-sivullaan. Hän myös kertoo miettineensä, alkaako ikä jo painaa liikaa vaakakupissa.

– Ollaan Akin kanssa oltu valmiita vauvalle jo tovin. Putin [pariskunnan koira] on onneksi ihanasti täyttänyt vauvan mentävää rakoa elämässämme. Välillä mietin, että aika on ajanut ohi, kun urheilin ne ”otollisimmat” vuodet tulla äidiksi. Silloin en edes ajatellut lapsien hankintaa, Rita kirjoittaa.

Rita kertoo kuitenkin ajattelevansa, että elämässä kaikella on tarkoituksensa. Voimaa hän saa siitä faktasta, ettei äidiksi tuleminen 38-vuotiaana suinkaan ole mahdotonta.

– Moni ikäiseni ja vielä paljon vanhempi on saanut kokea äitiyden ilon. Jotenkin uskon, että kaikelle on aikansa ja kaikki menee aina lopulta jotenkin maaliin, hän kertoo.

Kirjoituksensa lopuksi hän lähettää halauksia kaikille niille, jotka toivovat lasta.

”Jotenkin uskon, että kaikelle on aikansa ja kaikki menee aina lopulta jotenkin maaliin.”

– Ja teille, joita elämä on siunannut lapsella: olette onnekkaita, Rita muistuttaa.

Kesäkuussa Rita ja Aki kertoivat Me Naisille, että harkitsevat ohjelmaa lapsettomuudesta. 

– Olemme harkinneet jopa tv-ohjelmaa, jossa avaisimme lapsettomuushoitoja ja niihin liittyviä tabuja. Toivomme, että voisimme tarjota vertaistukea tuhansille muille samassa tilanteessa oleville. En ole tämän asian suhteen itsekriittinen. Kun on elämässä menettänyt tarpeeksi, ei osaa pelätä tulevaa. Uskon, että kaikella on tarkoituksensa, Aki kertoi.

Rita julkaisi viikko sitten Instagram-tilillään hymyilevän kuvan puolisonsa kanssa. ”Jos nauru pidentää ikää, me eletään ainakin 100-vuotiaiksi!” hän kirjoittaa.