Johanna Elomaa kirjoitti veljensä kuolemasta omaelämäkerrallisen romaanin, joka ilmestyi syyskuun alussa.

Veljen itsemurha käynnisti Johanna Elomaan elämänmuutoksen. Sen aikana hän erosi, jätti työnsä ja lähti maailmalle antaakseen itselleen anteeksi. Siellä hän huomasi, ettei onni tule ulkopuolelta.

Puhelu menee kymmenettä kertaa vastaajaan, ja Johanna Elomaa on pakahtua huolesta.

Miten veli selviää yksin Vietnamissa, kun hänen vaimonsa on hypännyt 7. kerroksen parvekkeelta ja riistänyt itseltään hengen?

Hänet olisi saatava heti kotiin. Johanna lähettää veljelleen viestin:

Itken täällä vuoksesi kyynelmerta ja lennän luoksesi, jos niin tahdot. Lähetän sinulle viestin, koska en saa yhteyttä. Soita heti kun saat tämän, rakas pieni!

Soittoa ei koskaan tule.

Samalla viikolla keväällä 2011 Vietnamin suurlähetystön virkailija kertoo Johannalle puhelimessa, että hänen veljensä Antti on tehnyt itsemurhan viisi päivää 30-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen. Veli on kiivennyt parvekkeen kaiteen päälle ja astunut viimeisen askeleensa. Puhelin putoaa valkoiselle karvamatolle, ja Johanna vaipuu polvilleen.

Hän soittaa äidilleen, muttei pysty muodostamaan sanoja.

Velka perheelle

Veljen kuolema käynnisti ajanjakson, jonka aikana Johanna erosi pitkästä parisuhteesta, jätti työnsä ja pakeni maailmalle etsimään itseään.

Ensimmäinen vuosi oli sumua. Johannalla oli ollut jo vuosia univaikeuksia, mutta nyt hän mietti, nukkuisiko enää koskaan. Lääkkeiden avulla uni tuli pariksi tunniksi kerrallaan. Joinain viikkoina hän nukkui joka yö tunnin tai kaksi. Yön painajaisissa veli kuoli yhä uudestaan.

Sängyssä Johanna mietti, miten absurdia ja kamalaa kaikki on. Hän syytti itseään Antin kuolemasta ja pohti, missä kaikissa kohdissa hän olisi voinut toimia toisin. Miten hänen perheensä selviäisi tästä koskaan?

”Ajattelin, että olen epäonnistunut, jos en palaa heti töihin.”

Johanna pakotti itsensä töihin vain viikko veljen poismenon jälkeen. Oli vaikea keskittyä, mutta hän sinnitteli palaverista toiseen, kunnes ystävä käski hänet kotiin, jossa hän lepäsi vielä viikon.

– Ajattelin, että olen huono ihminen ja epäonnistunut, jos en palaa heti töihin, Johanna, 38, sanoo.

Ihmisten kohtaaminen töissä oli vaikeaa. Ärsytti, jos joku kyseli veljestä. Väärältä tuntui sekin, jos joku toinen ohitti asian. Kenelläkään ei ollut oikeita sanoja.

Paha olo jatkui kotona. Suru teki olemisesta mössöä, jossa millekään muulle ei ollut tilaa.

– Kaikki oli huonosti, sillä olin niin rikki sisältä.

Muille Johanna halusi silti näyttää pärjäävänsä. Siitä roolista hän ei päässyt irti edes työterveyden kriisiterapiassa, jossa hän olisi halunnut olla heikko ja avoin. Toinen terapiasessio jäi viimeiseksi.

– Kerroin, miten asiat ovat, ja terapeutti alkoi itkeä. ”Miten voit olla noin rauhallinen, kun tässä on tapahtunut kauheita asioita?” hän kysyi minulta.

Johanna hoiti suruaan kirjoittamalla. Tietokone ei vastannut takaisin vääriä sanoja, ja tiedostot täyttyivät muistoista:

Lapsina Johanna ja veli olivat erottamaton tiimi. Kun sisko halusi esittää balettiesityksen naapureille, tuli veli tanssimaan. Ja kun lähikaupan eteen piti päästä myymään kukkia, poimi veli ne Johannalle.

– Uskoisin, että pienellä pojalla olisi voinut olla muutakin tekemistä. Hän halusi olla minulle kiltti eikä hennonnut kieltäytyä, Johanna sanoo.

– Olin meistä kahdesta päättäväisempi, jollain tapaa enemmän järki- kuin tunne­ihminen. Kun ystäväni keksivät teini-iässä lähteä metsään polttamaan marihuanaa, minä menin kotiin leipomaan mokkapaloja. Veljeni taas lähti mukaan metsään.

”Kun veli päätti kuolla, minun piti olla perheessä vahva.”

Johannasta tuntui, että hän sai ymmärrystä eniten perheeltään. Myös heille hän halusi näyttää, ettei hänestä tarvitse huolehtia. Kuoleman jälkeen hän koki olevansa sen velkaa. Veli oli tehnyt niin paljon virheitä, ettei perhe kestäisi yhtään enempää.

– Jo teininä minusta tuntui, että minun piti pitää perhe koossa ja arki pyörimässä sen jälkeen kun vanhempani erosivat. Se suorittaminen jatkui aikuisikään asti, Johanna sanoo.

– Kun veli päätti kuolla, minusta tuntui siltä, että minun piti taas olla perheessä vahva.

Unelma kaatuu

Veljen ongelmat tulivat ilmi vuonna 2002, kun hänen kotoaan löytyi kolme laatikollista amfetamiinia. Perhe meni sokkiin. Kerran huumekokeilusta kiinni jäänyt veli oli vannonut siskolleen, ettei koskisi enää aineisiin. Nyt hän vältti vankeustuomion ensikertalaisena ja antamalla tietoja poliisille – ja asetti itsensä samalla hengenvaaraan.

Veli näki perhettään syntymäpäivillä ja jouluisin, mutta vetäytyi muuten paljon omiin oloihinsa. Kalpea ja väsynyt mies ei päästänyt enää lähelleen.

– Aina löytyi syitä, miksi hän näytti huonolta tai ei pystynyt tulemaan illallisille. Hän ei saanut dj-uraansa liikkeelle, ja minä uskoin, että hänen huono olonsa johtui siitä, Johanna muistaa.

Myös veljen luonne muuttui. Herkkä poika muuttui kylmemmäksi ja kovemmaksi.

– Samaa kilttiä poikaa, jonka kanssa vietin lapsuuden, ei ollut enää olemassa.

Sinnikkäästi Johanna uskoi, että tämä oli vaihe – veli oli vain stressaantunut.

Vuonna 2010 edessä piti olla uusi alku: veli muuttaisi vaimonsa kanssa Vietnamiin. Promoottori oli luvannut toteuttaa hänen unelmansa, saattaa dj-uran nousuun ja tehdä hänestä tähden. Hän lupasi asunnon kattohuoneistosta, kuvan mainosjulisteeseen ja keikkoja klubeille.

”En ole koskaan hävennyt veljeäni tai hänen huumeongelmaansa.”

Siihen unelmaan siskokin halusi uskoa.

– Olin hetken aikaa onnellinen, kun sain iloisia kuvia hänestä ja vaimostaan. Heissä näkyi toivoa, Johanna sanoo.

Suuret lupaukset tähteydestä paljastuivat pian huijaukseksi. Keikat peruuntuivat, rahat katosivat. Vasta kuoleman jälkeen Johanna sai kuulla, miten syvällä huumemaailmassa veli ehti rämpiä.

– En ole koskaan hävennyt veljeäni tai hänen huumeongelmaansa. Olen hävennyt ainoastaan itseäni ja omaa sokeuttani, etten nähnyt veljeni vakavaa ongelmaa.

Kaikki uusiksi

”En halua olla tässä enää”, tuli Johannan suusta puolivahingossa.

Veljen kuolemasta oli kulunut pari kuukautta, kun Johanna ilmoitti miehelleen haluavansa erota. Melkein kahdeksan vuotta kestänyt parisuhde oli ohi.

Samana vuonna Johanna vaihtoi myös työpaikkaansa. Hän uskoi, että olisi parasta laittaa elämä kerralla uusiksi. Jostain ilmestyisi pelastava ritari, joka pyyhkisi pois pahan olon.

Kun ritaria ei näkynytkään, ja olo oli yhtä huono kuin aikaisemmin, iski paniikki: onko hän tehnyt elämänsä emämokan erotessaan? Johanna halusi parisuhteensa takaisin, mutta enää se ei ollut mahdollista.

Alkoivat katumusharjoitukset. Johanna makasi aamuyöllä sängyssä kaksiossaan ja mietti virheitään. Hän mietti sanoja, joita hänen olisi pitänyt sanoa veljelleen ja tekoja, joiden avulla saisi parisuhteensa takaisin. Kunpa hän voisi matkustaa aikakoneella taaksepäin.

Syksyllä 2014 Johanna täytti tyhjää oloaan kantamalla kotiinsa yhä uusia ostoksia. Hän ei enää nukkunut juuri lainkaan ja sai paniikkikohtauksen keskellä työpäivää. Tuntui kuin sydän pumppaisi itsensä ulos rinnasta. Samoihin aikoihin Johanna sai tietää, että hänen entisellä miehellään on uusi nainen.

Syntyi päätös: Johanna matkustaisi kauas, päästäisi irti menneestä ja lepäisi. Hän lopettaisi suorittamisen ja ottaisi vuorotteluvapaata. Matkalla hän löytäisi rauhan, oppisi nukkumaan, karistaisi surupuvun ja unohtaisi entisen parisuhteensa.

”Minun piti löytää se, mitä itse olen.”

Vuoden mittaisen matkansa Johanna aloitti rauhoittumalla intialaisessa meditaatiokeskuksessa. Sen jälkeen hän toteutti pitkäaikaisen unelmansa ja työskenteli orankien hoitokodissa Borneon viidakossa. Matkansa Johanna päätti Balin kauniisiin maisemiin. Johanna meditoi ja joogasi, ja samalla kun hän opetti orankeja kotiutumaan takaisin luontoon, hän kävi suruaan läpi.

– Minun piti löytää se, mitä itse olen, Johanna sanoo.

– Mitä minä olen, jos asioita, joiden varaan rakensin elämäni monen vuoden ajan, ei enää ole?

Kohti päämäärää

Johannan kaksio Helsingin Munkkiniemessä on sisustettu balilaisilla kalusteilla. Kaapinovea koristaa kilpikonna, jonka kilpi on sydämen muotoinen. Eteisessä nelikätinen norsupäinen Ganesha-patsas vastaanottaa vieraat.

– Intiassa Ganeshan ajatellaan kohottavan korkealle ja vievän omaan päämäärään, Johanna sanoo.

Omaan päämääräänsä Johanna kulki kaikkien vaikeiden vaiheiden kautta. Intiassa hän oppi, ettei menneessä vellominen johda mihinkään. Silti kesti vielä kuukausia, ennen kuin hän osasi alkaa elää sen mukaisesti.

– Sain Intiasta jonkinlaisen valaistumisen ilman, että se liittyisi mihinkään uskontoon. Tiedän nyt, että katuminen ei johda mihinkään muuhun kuin omaan katkeroitumiseen.

Tänä keväänä Johanna matkusti Balille uudestaan ja irtisanoutui vakituisesta työpaikastaan. Syyskuun alussa toteutui yksi unelma lisää: ilmestyi Johannan omaelämäkerrallinen romaani Säästä ajatuksesi eläviä varten.

Nyt Johanna uskoo, ettei hänestä tule hyvää nukkujaa koskaan, mutta hän hyväksyy sen. Entiselle miehelleen hänellä on edelleen paikka sydämessään, mutta myös tilaa muulle. Veli elää Johannan mukana, mutta surupuku ei tunnu enää niin raskaalta kantaa.

– Enää en rakenna elämääni toisten varaan. Luotan ensimmäistä kertaa kunnolla itseeni ja siihen, että voin rakentaa elämästäni sellaisen kuin haluan, Johanna sanoo.

Stressaamisesta Johanna saa itsensä kiinni edelleen – varsinkin nyt, kun esikoiskirja on ilmestynyt ja säännöllinen leipätyö menneisyyttä. Toistaiseksi hän elää säästöillään ja freelance-kirjoitustöillä, ja kulutustottumuksensa hän on laittanut kokonaan uusiksi.

– Kaikki tietävät, että Suomessa harva elää yksin kirjatuloilla. En istu koko ajan buddha-hymy kasvoilla meditoimassa, Johanna sanoo ja naurahtaa.

– Elämäni ei ole täydellistä, mutta on se paljon parempaa kuin ennen reissuani.

”Omaa taakkaa ja mieltä ei pääse pakoon.”

Vaikka elämänmuutos onnistui vasta matkan jälkeen, Johanna uskoo, ettei itsensä löytääkseen tarvitse mennä kauas.

– Omaa taakkaa ja mieltä ei pääse pakoon, vaikka menisi minne tahansa.

Ja koska veli ei tule enää takaisin, käy Johanna haudalla harvoin. Mieluummin hän menee äitinsä luokse laittamaan ruokaa.

– Alan vasta nyt ymmärtää, ettei häntä ole. Olen käsitellyt surua paloittain.

– Veli on aina läsnä. Ei hän tule minulle lähemmäksi, jos seison hänen haudallaan.

Veli kuoli matkalla, jonka piti toteuttaa hänen unelmansa. Hän elää vahvasti mukana varsinkin nyt, kun Johannan kirja on ilmestynyt. Ne ajatukset eivät enää pelkästään itketä.

– Luulen, että veli kannustaisi minua, sillä olen toteuttanut omia unelmiani. Hän varmaan hymyilee minulle tuolla jossakin.

 

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Johanna Elomaa

  • Syntynyt 6.10.1977 Helsingissä.
  • Työskennellyt monissa eri mediatalossa.
  • Kirjoittaa Hidasta elämää -sivustolla PS. Tänään uskalsin -blogia.
  • Esikoiskirja Säästä ajatuksesi eläviä varten (Kosmos) ilmestyi syyskuun alussa.
  • Suunnittelee toista romaania, joka sijoittuu Intiaan.
Vierailija

Veljen itsemurha muutti Johannan koko elämän: ”Vasta nyt alan ymmärtää, ettei häntä ole”

Vierailija kirjoitti: Millä verukkeella vaan naama lehteen, vaikka sitten veljen itsemurhalla Oo sinä hiljaa siellä. Mun veli teki itsemurhan vuosi sitten, joten on mielenkiintoista lukea muiden vastaavia kokemuksia. Hyvin samanlainen oli minunkin veljeni tarina ja muuttuminen etäisemmäksi. Eikä se naaman saaminen lehteen ole kaikille mikään elämän suurin unelma, vaan voi olla jopa epämiellyttävä kokemus, johon pitkin hampain suostutaan.
Lue kommentti
Potilaittenoikeudet

Veljen itsemurha muutti Johannan koko elämän: ”Vasta nyt alan ymmärtää, ettei häntä ole”

Johannan veljen itsemurhan liittäminen marihuanaan, on vähän kaukaa haettua. Moni sairas- ja kansaneläkeläinen, tarvitsisi sitä lääkeekseen, mm. tulehdussairauksiin ja kipuoireyhtymään. Kannabiksen laillistaminen, olisi viisas siirto Suomen valtiolta, potilaittenoikeuksien lisäksi vero- ja vientituloja. Hollanti tienaa miljardeja laillisella kannabiksella, siellä on aidot potilaittenoikeudet ja maailman huippua oleva terveydenhoito, kuten Kanadassakin. Matkailukin piristyisi.
Lue kommentti

Jyrki-ohjelman juontajat ovat jo lähes viisikymppisiä. Mitä Heta Hyttiselle, Molli-Ollille, Minna O:lle ja muille jyrkiläisille kuuluu nyt?

Ysärinuorille tehdyn Jyrki-ohjelman juontajat palaavat vielä kerran yhteen. Helsingin Suvilahdessa 25.–26.8.2017 järjestettäville We love the 90´s -festivaaleille rakentuu Jyrki-lounge, minne yritetään värvätä vierailemaan mahdollisimman monta Jyrkistä tuttua kasvoa. Loungessa myös esitetään Jyrkin vanhoja jaksoja, ja sitä isännöivät ohjelmaa juontanut Mikko "Peltsi" Peltola ja Jusu Lounela.

Mitä Jyrkin juontajille kuuluu nykyään?

Jyrkin juontajat Tea Khalifa, Heta Hyttinen ja Tiina Kylmälä kuvattuna marraskuussa 2000. Kuva: Kari Kuukka
Jyrkin juontajat Tea Khalifa, Heta Hyttinen ja Tiina Kylmälä kuvattuna marraskuussa 2000. Kuva: Kari Kuukka

Heta Hyttinen juonsi Jyrkiä vuosina 1999–2003. Junantuomalla tamperelaisella musiikkitoimittajalla ei ollut aluksi hajua, missä on helsinkiläisen rockelämän pyhättö Tavastia-klubi.

– Helsinki oli mulle ihan mystinen mesta. Joskus ehdotin kuvaaja-Torniolle, että ajaisimme taksilla Lasipalatsista Tavastialle. En tiennyt, että klubi oli naapurikorttelissa. Tornion ilme oli ikimuistettava. Sittemmin Stadista on tullut mulle koti, Heta muistelee.

Nykyisin Heta vetää omaa Ginger Vine Management & PR -toimistoa, joka edustaa esimerkiksi Maija Vilkkumaata, The Soundsia ja Shiraz Lanea. Hän tekee edelleen myös juontotöitä: tänä kesänä Tuska-festareilla ja ensi viikonloppuna QStockisssa. Kirjassaan Rocktähdet – Elämää kulissien takana Heta kertoi, millaista suomalaisten rokkitähtien elämä oikeasti on.

– Mä niin ymmärrän miksi näitä kutsutaan ruuhkavuosiksi. Yrittäjän ja kolmivuotiaan pojan äitinä ei juuri tarvitse pohtia vapaa-ajanongelmia, Heta kertoo.

Heta siirtyi Jyrkistä Iltalehden musiikkitomittajaksi, ja edelleen Lööpin takana -ohjelmaan, Viihdeuutisiin, sekä Musiikki-tv:hen. Hän työskenteli vuosia Rytmi-lehden päätoimittajana, kunnes lehti lopetettiin sen 80-vuotisjuhlavuotena.

– Olen siitä edelleen vähän mörtsinä ja olen luvannut Rytmille, että eläkkeelläni lehti startataan uudelleen. Veri veti musa-alan tekijäpuolelle, ja tuli fiilis, että 30 vuotta media-alalla oli varmaan ihan jees siivu. Sen jälkeen oli terveellistä ryhtyä oppimaan jotain uutta.

"Käytännössä porukka melkein asui studiolla"

Hetan mielestä parasta Jyrkin tekemisessä oli yhteisöllisyys, joka mahdollisti sen, että sama porukka teki viikoittain suoraa Jyrkiä sekä sen lukuisia oheisohjelmia.

– Käytännössä porukka melkein asui studiolla, ja tekemisen into oli ihan valtava. TVTV!-kanavan aikaan meitä oli tasan kaksi juontajaa, meikä ja Olli Oikarinen, ja työtahti sai aikaan taiteellisia oivalluksia. Muistelen vieläkin rakkaudella ”Sukkamäsää” eli Ollin kehittelemää juontavaa sukkaa.

 

Jyrkin ensimmäinen lähetys Helsingin Kalevankadun studiolta käynnistyi 7.1.1997. Ohjelma lopetettiin vuonna 2001. Kuva: Heikki Kotilainen
Jyrkin ensimmäinen lähetys Helsingin Kalevankadun studiolta käynnistyi 7.1.1997. Ohjelma lopetettiin vuonna 2001. Kuva: Heikki Kotilainen

Heta uskoo, että Jyrki jätti ikuisen positiivisen jäljen koko tekijätiimiin.

– Kukaan ei koskaan laskeskellut, miten paljon aikaa meni tai että pitäisi saada pekkaspäivä – kunhan jälki oli hyvää. Tällaista työasennetta soisi näkevän nykyäänkin.

Heta kertoo jyrkiläisten pitävän edelleen yhteyksiä.

– Vietän eniten aikaa silloisen apulaistuottajamme Pauliina Koutalan sekä Tepan eli Tea Khalifan kanssa. Käyn edelleen silloisella maskeeraaja-kampaaja Mira Aallolla retusoimassa itseni kuntoon.

Joonas Hytönen Jyrkin toimittajana vuonna 1997. Joonas on edennyt urallaan Fremantle Media Finlandin toimitusjohtajaksi. Kuva: Timo Hämäläinen
Joonas Hytönen Jyrkin toimittajana vuonna 1997. Joonas on edennyt urallaan Fremantle Media Finlandin toimitusjohtajaksi. Kuva: Timo Hämäläinen

Joonas Hytönen, 42, on nykyään Fremantle Media Finlandin toimitusjohtaja. Joonas on työskennellyt myös radio- ja tv-juontajana sekä käsikirjoittajana. Hänellä oli oma talk show vuosina 1999–2003, minkä jälkeen hän esiintyi ohjelmissa Pelastakaa sotamies Hytönen ja Ruben & Joonas.

Joonaksella oli aikoinaan yhteinen tuotantoyhtiö Antti "Pizza" Pekkarisen kanssa. Siellä työskenteli myös Minna Ottavainen. Yhtiö tuotti muiden muassa Joonas Hytönen Show'ta ja Ihana Aamu -makasiiniohjelmaa.

Katja Ståhl ja Minna Ottavainen ovat työskennelleet media-alalla myös Jyrki-ohjelman jälkeen. Kuva: Kari Kuukka
Katja Ståhl ja Minna Ottavainen ovat työskennelleet media-alalla myös Jyrki-ohjelman jälkeen. Kuva: Kari Kuukka

 

Katja Ståhl, 48, on ehtinyt Jyrkin jälkeen vaikka mihin. Hän on työskennellyt Suosikki-lehden päätoimittajana, Apulanta Oy:n johtajana, Nelosen uutisankkurina, Talent Suomi -ohjelman tuomarina ja radiojuontajana. Tällä hetkellä Katja bloggaa ja vastaa Helsinki Horse Show'n promootiosta. Seuraavaksi hänet nähdään Selviytyjät-ohjelmassa.

Minna Ottavainen, 46, kuului Jyrkin juontotiimiin alusta alkaen. Hän juonsi myös Fashion TV -ohjelmaa ja tuotti Karita Tykän juontamaa Kaunis olo -ohjelmaa. 2000-luvun alussa Minna juonsi Radio Novassa.

Micaela Metso (nykyisin Röman), 46, työskenteli Jyrkissä toimituspäällikkönä ja juontajana. Nyt Micaela vaikuttaa Marttaliiton 120-vuotisjuhlavuoden koordinaattorina. Hän ehti työskennellä Östnyland-lehden päätoimittajana ja YLE X3M:n kanavajohtajana. Micaela on kahden lapsen sipoolaisäiti ja Rkp:n sitoutumaton kunnanvaltuutettu. 

Mikaela Metson (nyk. Röman) juontotyyliä 90-luvulta. Kuva: MTV3
Mikaela Metson (nyk. Röman) juontotyyliä 90-luvulta. Kuva: MTV3

Tea Khalifa, 39, viettää taukoa viihdealan töistä. Viime kesänä hän työskenteli myyjänä ex-missi Noora Hautakankaan Relove-liikkeessä Helsingissä. Kokenut tv-konkari juonsi aikoinaan Videotreffejä, Moon tv:n Backstagea ja The Voice of Finlandin backstage-osiota. Hänet nähtiin myös mallina sekä tanssijana Passi ja hammasharja -ohjelmassa. 

 – Mitään radio- tai tv-keikkaa ei ole nyt näköpiirissä, mutta en sitä oikeastaan kaipaakaan. On ollut mukavaa pitää matalaa profiilia. En kaipaa eetteriin, Tea kommentoi Me Naisille viime vuonna.

Olli "Molli-Olli" Oikarinen, 40, oli monen naisen suosikkijuontaja. Molli-Olli löytyi juontajaksi TE-toimiston työharjoittelun kautta. Aluksi Molli-Olli lähinnä siivosi studiolla, kunnes hänen karismansa tajuttiin tuoda ruutuun.

– Faksi oli kova juttu ja sitä tuli Jyrkiin ihan hulluna. Suurin osa postista tuli tietysti tytöiltä. Pojilta tuli sellaisia hyväntuulisia ”sä oot paska”- tai ”sä oot varmaan homo” -viestejä. Siinä ei tarvitse psykologi olla, että ymmärsi, mistä kiikastaa, Molli-Olli muisteli suosiotaan Ilta-Sanomien haastattelussa.

Nykyisin Molli-Olli työskentelee it-alalla.

– En jaksa mitään esiintymistä enää. Haluan olla mahdollisimman incognito ja elää vain rauhallista elämää, hän sanoi.

Molli Ollin hiuslookit jäivät Jyrkin ystävien mieleen. Hiuksissa nähtiin niin kreppejä kuin värikkäitä rastojakin.
Molli Ollin hiuslookit jäivät Jyrkin ystävien mieleen. Hiuksissa nähtiin niin kreppejä kuin värikkäitä rastojakin.

Jyrkiä juonsivat myös muiden muassa Jaana Pelkonen, Mikko SilvennoinenMarika MakaroffRaymond EbanksVera OlssonSami JuolaVeeti KallioVille ToivonenTiina KylmäläJussi Heikelä. Toimituspäällikkönä häärinyt  Antti "Pizza" Pekkarinen, 50, asuu Fuengirolassa. Siellä Antti on Fuengirola-lehden päätoimittaja sekä Giovanni-pizzerian omistaja.

Katja Ståhl ja Antti "Pizza" Pekkarinen Jyrkin kuvauksissa elokussa 1995. Molemmista tuli myöhemmin päätoimittajia. Katja päätoimitti Suosikkia, Antti "Pizza" Pekkarinen Fuengirola-lehteä. Kuva: Pekka Elomaa
Katja Ståhl ja Antti "Pizza" Pekkarinen Jyrkin kuvauksissa elokussa 1995. Molemmista tuli myöhemmin päätoimittajia. Katja päätoimitti Suosikkia, Antti "Pizza" Pekkarinen Fuengirola-lehteä. Kuva: Pekka Elomaa

Lähteet: Ilta-Sanomat, Iltalehti, MTV3, Marttaliitto

Mikä oli paras muistosi Jyrkistä? Kerro muistosi alla olevaan kommenttikenttään!

Martina Aitolehden ja Stefanin suhde on saanut uuden käänteen.

Martina Aitolehti julkaisi tänään tunnelmallisen yhteiskuvan kumppaninsa Stefan Thermanin kanssa.

– Pitkä tie ollaan yhdessä kuljettu ja paljon on matkan varrella opittu. Tänään aamulla reippailtiin yhdessä pitkin Hangon metsiä, viikonloppuna pakataan maastopyörät kassiin ja lähdetään tutkimaan Lappia, kaksin. Meillä on yhteinen päämäärä! Martina kirjoittaa kuvan alla.

Tekstin loppuun Martina on lisännyt avainsanaksi sanat ”rakastan sinua”.

Eronneet vai ei?

Pariskunnan suhteen tilanne on noussut julkisuuteen viime aikoina useamman kerran. Toukokuussa alussa pariskunta kiisti erohuhut. Kesäkuun puolivälissä Stefan kuitenkin kertoi Ilta-Sanomille, että hän Martina ovat eronneet.

Samaan aikaan Martina totesi, ettei kommentoi eroa sen enempää.

– Teidän pitää kysyä sitä häneltä (Stefanilta). Minusta hän on ollut tässä sinkku (Facebookissa) jo aikaa pitkään jo. Minulle eivät nämä Facebook-statukset mitään merkitse. Kysy häneltä, minä en jaksa näitä juttuja nyt yhtään, Martina sanoi tuolloin IS:lle.

Instagram-tilillään hän vihjaili samoihin aikoihin, että ero on kuitenkin totta.

– Joskus elämässä pitää vaan hypätä kohti tuntematonta ja kuunnella mitä se sydän sanoo. Vuodet kuuluu vauhdilla miettimättä onko sitä oikeasti onnellinen? hän kirjoitti.

– Elämä on liian lyhyt voimaan huonosti riidellen. Rohkeutta ja voimaa näihin päiviin.

Kuvaan Martina oli liittänyt avainsanan #vapaajavahva.

Kuusi vuotta yhdessä

Martina ja Stefan ovat olleet yhdessä kuutisen vuotta. He ovat eronneet kerran aikaisemminkin. Parilla on yksi yhteinen tytär, Isabella, 4. Esko Eerikäisen kanssa Martinalla on 7-vuotias Victoria-tytär.

Kesän aikana Martina on noussut otsikoihin myös The Weeknd -yhtyeen keikan aikana tapahtuneen välikohtauksen takia. Tuolloin Iltalehti uutisoi ensimmäisenä, että Martinaa epäillään pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta. Toisena osapuolena tilanteessa oli Sofia Belórf

Vierailija

Palasivatko Martina Aitolehti ja Stefan yhteen? Instagram-kuva vihjaa: ”Meillä on yhteinen päämäärä”

Olkaa niin ystävällisiä ja lopettakaa tästä ihmisestä kirjoittaminen. Mitä hän on tehnyt roikkuakseen vuodesta toiseen otsikoissa? Voisiko pitää yllä jonkinlaista tasoa? Rikostutkintaa voi seurata joku muu. Naistenlehtiin löytyy toivottavasti jotain tasokkaampaa luettavaa kuin tämän kouluttamattoman salarakkaan edesottamukset.
Lue kommentti
Vierailija

Palasivatko Martina Aitolehti ja Stefan yhteen? Instagram-kuva vihjaa: ”Meillä on yhteinen päämäärä”

Itseasiassa Martinaa epäillään kahdesta pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta. Hänellä on jo yksi tuomio vastaavanlaisesta tapauksesta. Vuosia jatkunut maineen valheellinen valkopesu meni nyt hukkaan, kyllä se todellinen, ruma ja vastenmielinen luonne aina esiin tulee. Mihinkäs sitä tiikeri raidoistaan pääsisi.
Lue kommentti

Tuplaplatinaa napannut Reino Nordin iloitsee Instagramissa monesta asiasta.

Kulunut kesä on ollut Reino Nordinille otollinen. Muusikko on esiintynyt suurilla festareilla, ja hänen Antaudun-kappaleensa on niittänyt menestystä rikkoen tuplaplatinarajan.

Reino Nordin hehkutti maanantaina tuplaplatinaansa ja julkaisi kuvan siitä Instagramissa. Antaudun on hänen ensimmäinen tuplaplatinasinkkunsa.

– Tää viimenen kaks vuotta on ollu ihan uskomaton matka, ja nyt kun sitten pidän käsissäni tätä Antaudun tuplaplatina -levyä, en enää tiedä mitä tähän vois sanoa. En edes tiennyt, että näin kiitollinen ja onnellinen vois ikinä olla, kirjoittaa Nordin kuvansa yhteydessä.

Reinon mukaan matkalla on ollut ”älyttömiä ylämäkiä ja jäätäviä sudenkuoppia”. Samalla hän myös iloitsee raitistumisestaan: 

– Mä oon 20 vuotta säveltäny musaa ja soittanu ja kiertäny Suomea ja vähän muuallaki välillä. Tää tuntuu ihan uskomattomalta ja vielä tulee paranee vaan. Sattumalta raitistuinkin tässä reissulla, ni tunteet on aika paljon isompia muutenkin.

”Sattumalta raitistuinkin tässä reissulla, ni tunteet on aika paljon isompia muutenkin.”

Me Naiset ei tavoittanut Nordinia kommentoimaan päivitystään.

Kesäkuun alussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Reino Nordinin huumausaineen käyttörikoksesta 30 päiväsakkoon. Rikos tapahtui 15. tammikuuta, kun Nordin jäi kiinni poliisin ratsiassa. Tuomiosta kertoi ensimmäisenä Seiska.

Dome Karukoskella riittää vientiä Hollywoodissa saakka.

J.R.R. Tolkienin Keski-Maahan sijoittuvista kirjoista on tehty useita elokuvia. Nyt Deadline-lehti kertoo, että seuraavaksi valkokankaalle tuodaan Tolkienin oma elämä ja elokuvan ohjaa suomalaisohjaaja Dome Karukoski.

Karukosken ohjauksia ovat muun muassa elokuvat Tom of Finland, Leijonasydän ja Napapiirin sankarit.

Tolkien-elokuvan tähdistä ei ole vielä tietoa: Deadlinen mukaan siihen etsitään tällä hetkellä näyttelijöitä. Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Stephen Beresford ja David Gleeson.

Elämäkertaelokuvan tarina keskittyy Tolkienin (1892–1973) kehitysvuosiin, jolloin kirjailija löytää ystäviä, rakkautta ja taiteellisen inspiraationsa. Ensimmäinen maailmansota kuitenkin koettelee ystävyyssuhteita.

Deadline ei kerro, milloin elokuva saa ensi-iltansa.

Karukoski kertoi Me Naisille alkuvuonna, että Tom of Finland oli tuolloin hänen suurin leffaprojektinsa. Sen parissa Karukoski työskenteli viisi vuotta.

Lue lisää! Dome Karukoski Tom of Finlandista: ”Tästä tulee urani kritisoiduin elokuva”