Laura Malmivaara on mielestään sekä romantikko että realisti. Kuvat: Jouni Harala
Laura Malmivaara on mielestään sekä romantikko että realisti. Kuvat: Jouni Harala

Taiteilijapuolisonsa kanssa uusperheen arkea elävä näyttelijä Laura Malmivaara on ollut aina heikkona intohimoisiin ja luoviin miehiin.

– Olen ollut kova ihastumaan niihin, joiden kanssa olen työskennellyt.

Näyttelijä ja valokuvaaja Laura Malmivaara, 43, elää onnellista uusperheen arkea ja on varma, että rakastaminen nelikymppisenä on hyvin erilaista kuin parikymppisenä.

– En tee rakastamisesta enää samalla tavalla ongelmaa kuin aiemmin. Nuorena rakkauteen liittyi paljon erilaisia paineita muun muassa perheen perustamisesta. Peilasin itseäni hirveästi kumppaneideni kautta, nyt pystyn olemaan rennommin oma itseni, hän sanoo.

– Eikä kyse ole vain iästä, vaan siitä, että kaikkien elämänkokemusten jälkeen, silmäni ovat avautuneet sopivasti myös omalle osuudelle kaikesta suhteissa tapahtuneesta, hän jatkaa.

Lauran nykyiseen perheeseen kuuluu kaksi tytärtä aiemmasta liitosta sekä kuvataiteilijamies ja hänen tyttärensä. Uusperhekuvioon asettuminen on käynyt porukalta jouhevasti.

– Meillä on tyttöjä talo täysi, mikä on kauhean kivaa, Laura kertoo.

Nykyisen miehensä Laura tapasi neljä vuotta sitten sattumalta helsinkiläisessä baarissa.

– Se alkoi vähän kuin vahingossa ja oli menoa heti. Hän on herkkä ja osaa puhua, Laura kertoo.

Tuolloin Lauran ja ohjaaja Aku Louhimiehen avioerosta oli ehtinyt kulua jo muutama vuosi. Laura on varma, että sinkkuvuodet olivat hänelle tarpeellista aikaa.

– Olin ehtinyt olla yksin ja irtaantunut menneestä, olin omillani. Jos olisin heti avioeron jälkeen hypännyt uuteen suhteeseen, siitä ei olisi tullut mitään. Mutta kaikki elämänvaiheet ovat olleet kasvattavia ja vieneet minua näille jaloille, Laura kertoo ja huomaa puhuvansa tanssitermein.

Se ei ole ihme, sillä parhaillaan Lauran kalenteri täyttyy tanssitreeneistä tanssinopettaja Mikko Ahdin kanssa.

– Mikko toistelee minulle koko ajan, että pysy omilla jaloillasi, Laura nauraa.

”Rakkaudelle pitäisi olla monta sanaa”, Laura Malmivaara pohtii.
”Rakkaudelle pitäisi olla monta sanaa”, Laura Malmivaara pohtii.

Upeasti tanssinut pari on kerännyt Tanssii tähtien kanssa -kisan tuomareilta huippupisteitä, ja Lauran varmuutta ja rauhallisuutta huokuva olemus on huomattu kotisohvilla asti.

Helppoa tanssin vietäväksi heittäytyminen ei kuitenkaan ole ollut.

– Olen omalla epämukavuusalueellani, mikä on mahtavaa. Minulla on aiempaa tanssikokemusta lähinnä aerobicista, jossa olen veivannut kasia.

– Tanssi lisää naisellisuutta, ja olen oppinut nauttimaan aistillisuudestani, olemaan feminiininen ja kehollinen. Siitä voi myöhemmin elämässä olla hyötyä.”

Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen sanasta rakkaus?

Rakkaudelle pitäisi olla monta sanaa, sillä suomenkielen sana ei riitä ilmaisemaan erilaisia rakkauksia. Rakkaus ei liity pelkästään parisuhteeseen tai keskity miehen rakastamiseen. Ajattelen, että rakkaus on toisen hyväksymistä sellaisena kuin hän on. 

Kuka oli ensirakkautesi?

Tapasimme Markuksen kanssa lukiossa ja hänen kanssaan elin ensimmäinen pitkän suhteeni. Olimme yhdessä kuusi vuotta, muutimme kimpassa Helsinkiin ja kasvoimme rinnan aikuisiksi. Hän oli ensimmäinen mies, jolle sanoin sanat ’rakastan sinua’.

Kuka tai mikä on elämäsi suurin rakkaus?

Kaikki rakkauteni ovat olleet tärkeitä ja suuria. Lapsiani rakastan varmasti eniten, äidinrakkaus on pakotonta ja ylivoimaista. Sitä ei kyseenalaista, se vaan on.

Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä?

Minä ainakin olen ihastunut monta kertaa ensisilmäyksellä. Uskon, että ihmisten välillä on energiaa, ja jonkun kanssa voi kohdata niin, että siitä lähtee heti erityinen suhde. Luotan intuitioon: tiedän heti, jos näen ihmisen, joka sytyttää.

Kerran rakastuin bestmaniin häissä, joissa olin hääkuvaajana. Siitä tuli parin vuoden suhde.

Miten käyttäydyt rakastuneena?

En mene ihan sekaisin, mutta haluan tutustua nopeasti ja päästä keskustelemaan pintaa syvemmälle.

Millaisiin miehiin rakastut?

Miehiin, jotka suhtautuvat intohimoisesti ja luovasti siihen, mitä tekevät. Nautin, kun miehellä on oman vahva kiinnostuksen kohde. Sitähän olen itsekin etsinyt koko elämäni; asiaa, joka vie eteenpäin. On mahtavaa päästä sellaisen ihmisen imuun.

Millainen mies on seksikäs?

Luova ja intohimoinen mies sytyttää minut. Koolla tai ulkonäöllä ei ole minulle merkitystä. Jos mies seisoo omilla jaloillaan, minunkin on helpompi pysyä omilla jaloillani. En halua sulautua toiseen.

Montako kertaa olet ollut rakastunut?

Yhden käden sormet riittävät tähän, sillä minulla ei ole elämässäni ollut hirveästi pitkiä suhteita. Ehkä viisi miestä on kulkenut mukanani vuosia, mutta heistäkin vain parin kanssa olen asunut.

Mistä tunnistaa rakkauden loppumisen?

Tunnistan rakkauden vastakohdan, joka on pelkoa ja kyvyttömyyttä hyväksyä itsensä tai toinen sellaisena kuin on.

Pahin virheesi rakkaudessa?

Olen mennyt jumiin enkä ole enää päästänyt toista lähelleni. Joskus oma lukko ei enää avaudu, ja silloin toisen on hirveän vaikea auttaa. Tajuan sen vasta nyt, sillä iän myötä peili on kääntynyt koko ajan enemmän itseen.

Millainen pettymys avioero oli?

Se järkyttää koko perusturvallisuutta, sillä siinä ei ole kyse ainoastaan sydämestä, vaan koko elämästä.

Oletko väleissä eksiesi kanssa?

Olen. Aika tekee tehtävänsä eikä mitään ristiriitoja enää ole. Eroaminen on tietenkin paljon yksinkertaisempaa, jos ei ole yhteisiä lapsia. Mutta Akun (Louhimies) kanssa olemme aina olleet ammatillisesti tekemisissä, eikä arvostus ja kunnioitus toista kohtaan ole mihinkään kadonnut.

Mitä olet oppinut rakkauksistasi?

Olen oppinut sekä miehistäni että lapsistani todella paljon! Miten tärkeää on ollut, että jokainen on omalla tavallaan kuullut ja nähnyt minut. On iso juttu, että joku haluaa jakaa ainoan elämänsä joka ainoa päivän kanssani. Ajattelenkin, että nykyisessä suhteessani olen kaikkien näiden suhteiden muokkaama.

Entä vanhemmiltasi?

Isäni ja äitini ovat olleet yhdessä koko elämänsä ja heillä on edelleen kivaa, joten olen optimisti rakkauden suhteen. Äitini on opettanut minulle, että miehen pitää antaa mennä ja elää vapaasti. Miestä ei saa kahlita tai vaatia mieheltä jotain, mihin hän ei ole valmis.

Oletko käyttänyt rakkauspulmaan ammattiapua?

Avioeron jälkeen kävin lyhyen aikaa terapiassa. Uskon, että ammattilaisen kanssa puhuminen nopeutti prosessia, koska silloin oli pakko myöntää, että tämä asia on kohdattava. Mutta käytän jatkuvasti ystäviäni ja vanhempiani keskustelukumppaneina, jotta ajatukseni pysyvät virtaavina.

Romantikko vai realisti?

Molemmat puolet tasapainottelevat minussa. En elä täysin pilvilinnoissa, mutta uskon jollain tapaa kohtaloon.

Voiko pettämisen antaa anteeksi?

Tähän ei ole yksinkertaista vastausta. En suhtaudu tähän tunteellisesti, sillä uskollisuus ei minusta ole mikään teema. Pettäminen on pikemminkin oire jostain isommasta ongelmasta.

Miten näytät rakkautta arjessa?

Huolehtimalla. Teen ihan arkisia asioita toisen eteen ja muille: vien, tuon ja kysyn, miten menee. Minusta on ihana nähdä, miten perheenjäseneni nauttivat, kun he saavat laittamaani ruokaa eteensä. Keitän myös joka aamu miehelleni kahvin.

Laura kirjoitti viestin rakkaalleen.
Laura kirjoitti viestin rakkaalleen.

Millainen puoliso olet?

Toivon olevani huolehtivainen ja helppo ja pysyväni omilla jaloillani. Joskus olen ehkä liiankin itsenäinen, kun voisin tukeutua toiseen. En nalkuta, vaan nostan mieluummin itse miehen sukan lattialta, jos se minua häiritsee, muttei häntä.

Voiko rakkautta hoitaa?

Kyllä. Pitää ottaa toinen huomioon ja kuulla, mitä hän toivoo tai pyytää. Jos jokin pienikin asia on toiselle tärkeä, se täytyy ottaa vakavasti.

Onko sydämesi joskus särkynyt?

Kyllä. Silloin kun olen elätellyt toiveita suhteesta, jota ei ole koskaan syntynyt. Ihminen rakentaa mielessään kaikenlaisia tulevaisuuksia ja putoaa sitten pilvilinnoista rähmälleen. Myönnän, että olen ollut kova ihastumaan komeisiin ja ihaniin miehiin, joiden kanssa olen saanut tehdä töitä.

Kauneinta, mitä rakkaasi on sinulle tehnyt?

Mieheni lempeä ja rakastava katse on jotain, johon sulan aina. Vaikka saan työni puolesta osakseni paljonkin huomiota, sisuskalujani liikuttaa se, että ihminen, jota rakastan, huomaa minut.

Empaattisuus ja lempeys ovat ihmisen tärkeimpiä piirteitä. 

On myös kaunista, että hän huolehtii lapsistani, vaikkei ole heidän isä. Hän tekee puolestani asioita, koska haluaa helpottaa elämääni.

Laura Malmivaara

Näyttelijä ja valokuvaaja on syntynyt 26.10.1973 Kajaanissa.

Tehnyt lukuisia rooleja KOM-teatterin lavalla sekä elokuvissa, joista tunnetuimpia: Levottomat, Kuutamolla, FC Venus ja Lomasankarit.

Nähdään parhaillaan televisiossa Presidentti-sarjassa sekä Tanssii tähtien kanssa -kilpailussa.

Asuu Helsingissä. Lauralla on kaksi tytärtä liitosta Aku Louhimiehen kanssa. Nykyiseen uusperheeseen kuuluu tytärten lisäksi kuvataiteilijamies ja tämän tytär.

Osa Anna-Leena Härkösen ja Riku Korhosen kavereista jaksaa toisinaan yhä ihmetellä parin asumismuotoa. 

Kirjailijapari Anna-Leena Härkönen ja Riku Korhonen ovat olleet naimisissa kahdeksan vuotta, mutta eivät ole ikinä asuneet yhdessä.

– Elämme kumpikin omaa arkeamme, yhteistä arkea meillä ei käytännössä ole: emme ole nähneet toisiamme vaikka imuroimassa. Joskus olen pessyt Anna-Leenan ikkunat ja hän on siivonnut keittiöni, Riku kertoi torstaina Otavan syksyn avajaistilaisuudessa.

”Meillä ei ole siivous- tai sisustusriitoja.”

Molemmat ovat tyytyväisiä nykyiseen järjestelyyn. Anna-Leena painottaa, että hän ei kaipaa yhtään pikkulapsiaikojen ruuhka-arkea ja yhteisasumista. Hänen poikansa on jo täysi-ikäinen.

– Meillä ei ole siivous- tai sisustusriitoja. Kun tapaamme, meidän tarvitsee suoriutua vain toisistamme. Tietenkin siihen liittyy vahvasti se, ettei meillä ole yhteisiä tai pieniä lapsia, johon liittyisi velvoitteita.

Kerran viikossa

Pari tapaa usein viikonloppuisin, tai kun molempien kalentereissa on sopiva rako, yleensä kerran viikossa. Riku asuu Turussa, mutta on viettänyt viime keväästä enemmän vapaita Anna-Leenan luona Helsingissä. 

”Ihmiset pelkäävät hassuja asioita, kuten vaikka sukulaisten reaktioita.”

Pari arvelee, että asumismuoto herättää ihmisissä ihmetystä, koska yhteisasuminen on vielä yhteiskunnassa jonkunlainen normi.

– Ihmiset pelkäävät hassuja asioita, kuten vaikka sukulaisten reaktioita. Kun on vahvoja oletuksia, miten asioiden tulisi olla ja on vaikea toimia toisin, vaikka se voisi sopia itselle. Kun opetin yliopistossa, minulla oli kerran oppilas, jonka kumppani asui Japanissa. Minusta se kuulosti haastavalta, Riku sanoo.

Pari uskoo, että tulevaisuudessa useampi aikuinen pari saattaa valita erillään asumisen.

”Aamulla juomme myrtseinä kahvia.”

– Olen nyt huomannut, että nousussa on maailmalla trendi, että lapsettomat ihmiset asuvat erillään, Anna-Leena toteaa.

Kirjailijapari osaa arvostaa myös työrauhaa, jonka järjestely mahdollistaa. Puolivahingossa heidän julkaisutahtinsa on mennyt lomittain. Anna-Leenalta ilmestyi kesän alussa kirja ja Riku kirjoittaa parhaillaan seuraavaa. He arvelevat, että heidän suhteensa ei ole järjestelyllä arkipäiväistynyt.

– Paitsi aamuherätykset ovat aina arkisia. Aamua ei voi naamioida, illat ovat vapautuneita ja riehakkaita, mutta aamulla juomme myrtseinä kahvia, Riku kertoo.
 
 

Anssi Kela. Kuva: Jonna Öhrnberg

Nyt muusikko pyytää some-kommentoijilta kunnioitusta kaikkia kohtaan. 

Muusikko Anssi Kela julkaisi eilen Facebookissaan kuvan Turun kauppatorista. Kuvan alla muusikko kirjoitti seuraavasti:

– Näin torin kulmassa ruumispussin ja raskaasti aseistautuneet poliisit. Tunnelma torilla oli kuitenkin tuossa vaiheessa rauhallinen. Nyt poliisi on tyhjentänyt torin, kuva hotellihuoneeni ikkunasta. Kamala tapaus. Maailma on sairas, ei tähän oikein muuta voi sanoa.

Asiasta kirjoitti eilen esimerkiksi Iltalehti.

”Osa kommentoijista on ollut sitä mieltä, että minut tai muita artisteja pitäisi tappaa.”

Tänään Anssi julkaisi aiheesta uuden päivityksen, jossa kertoo, että on joutunut poistamaan edellisen päivityksensä rasististen kommenttien vuoksi.

– Olen saanut kuulla olevani tapahtumiin osasyyllinen, koska olen mm. esiintynyt rasisminvastaisessa mielenosoituksessa. On tullut yksityisviestejä, joissa minua syytetään murhaajaksi. Osa kommentoijista on ollut sitä mieltä, että minut tai muita artisteja pitäisi tappaa. Tällaiset kommentit olen pyrkinyt heti poistamaan. Sivullani on aina ollut lupa esittää mielipiteitä, jotka eriävät omistani. Raja kulkee uhkausten esittämisessä.

Muusikko toteaa, että kommenttien lukeminen on surullista. Hän toivoo, että uuden postauksen jälkeen ihmiset osaisivat käyttäytyä paremmin.

– Poistan tämän julkaistuani eilisen postaukseni ja kaikki sen kommentit. Ne eivät edistä mitään hyödyllistä. Voitaisiinko tämän kirjoituksen alla yrittää kohdella toisiamme hieman kunnioittavammin? hän peräänkuuluttaa.

”Ei ole sinun vika”

Monet uuden postauksen kommentoijista ovat todenneet, että Anssin aiemmin saamat kommentit ovat järkyttäviä ja kaikin puolin tarpeettomia.

– [Tapahtunut] ei ole sinun, eikä yhdenkään artistin vika. Päinvastoin, artistit ovat aina ensimmäisenä ottamassa osaa suruun ja laulamassa hyvää henkeä moisten ikävien tapahtumien jälkeen, eräs kommentoi päivityksen alla. 

– Loistava kirjoitus Anssi. Toivottavasti muutkin suhtautuisivat yhtä fiksusti asiaan. Vihan lietsominen ja rumat puheet eivät auta ketään. Kaikkea hyvää sinulle, toinen kommentoija totesi.

Lue Anssin koko postaus joko hänen kaikille julkiselta Facebook-sivultaan tai tästä alta: 

Juttua muokattu 18.8.2017 klo 15.51: Lisätty päivityksen alla kirjoitettuja kommentteja.

Martina kertoo, että seksuaalisuus on hänelle tärkeä osa elämää.

Yrittäjä ja tv-persoona Martina Aitolehti, 35, kirjoittaa seksuaalisuudesta ja fantasioista tuoreessa blogitekstissään. Martina kertoo seksuaalisuuden olevan hänelle yksi elämän tärkeimmistä ja perustavanlaatuisimmista osa-alueista.

– Seksi. Tämä mysteerinen sana joka mielellään tulisi sanoa hyvin hiljaa tai vaikka jättää sanomatta kokonaan. Kuinka moni meistä juttelee avoimesti omasta seksielämästä, saatikka niistä villeistä fantasioista? En ainakaan minä, Marina kirjoittaa.

Hänen mielestään seksin ja seksuaalisuuden ei pitäisi olla hyssyteltäviä asioita.

– Seksi ja intohimo on meille elintärkeä asia ja siitä puhuminen ei pitäisi olla niin ”häpeällistä”. Jotta intohimon liekkiä pystyy pitämään yllä, vaatii se paljon. Yksi isoin juttu on se suhde omaan kehoon ja itseltä lupa fantasioida, sinä tiedät mistä sinä tykkäät, nautit ja uskallat sanoa sen ääneen, hän kirjoittaa.

 

Blogissa @idealistafi ajatuksia seksistä 🚿 #blogipäivitetty #luelisää #seksiäjamielihyvää

A post shared by Martina Aitolehti (@martinaaitolehtiofficial) on

Blogipäivityksensä kunniaksi Martina julkaisi Instagramissaan uuden kuvan.

Hän huomauttaa, että vaikka oman seksuaalisuuden hyväksyminen on ollut hänelle aina helppoa, asiasta puhuminen ei ole aina mutkatonta.

– Mun suhde omaan kehoon on ollut aina hyvin selkeä, mutta silti asioiden ääneen sanominen vaatii edelleen välillä rohkeutta. Tähän aion tehdä muutoksen, hän päättää tekstinsä.

Vierailija

Martina Aitolehti haluaa, että seksistä puhuttaisiin rohkeammin: ”Sen ei pitäisi olla niin häpeällistä”

Martina tuli toisena naisena julkisuuteen ja lisäksi on kertonut julkisesti pettäneensä kaikkia miehiään. Lisäksi esitellyt itseään ja moneen kertaan leikattuja silikonirintoja viihde- ja miestenlehdissä. Eli eiköhän tämän turhan julkkiksen suhtautuminen seksiin ja seksuaalisuuteen ole tullut todistetuksi jo ilman huonolla äidinkielellä kirjoitettua blogitekstiä, jossa ei kirjoitusvirheiden ja copypasten käytön lisäksi ollut mitään sisältöä. Me naiset voisi tehdä näiden nuoleskelujuttujen...
Lue kommentti

Lauran kertoo pahimmassa sairauden vaiheessa ajatelleensa, että vain fyysinen kipu saa henkisen tuskan helpottamaan. 

Vyöhyketerapeuttina ja hierojana työskentelevä Laura Tuomarila, 46, kertoi aiemmin tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan sairastuneensa syömishäiriöön 20 vuotta sitten. Lauran mukaan ensimmäiset vuodet hän sairasti anoreksiaa, myöhemmin sairaus oli jotain anoreksian ja bulimian väliltä.

– Noina vuosina kadotin sen vähäisenkin yhteyden itseeni, mikä minulla oli ennen sairauttani ollut. Syömishäiriö kaappasi identiteettini, ja minusta tuli yhtä kuin sairauteni. Se kuka minä olin, oli täysin hukassa, Laura kirjoittaa Kaunis minä – kun laihuudesta tulee pakkomielle -kirjassaan.

Nyt hän puhuu samasta aiheesta Ilta-Sanomien haastattelussa. Laura kertoo IS:lle yrittäneensä nuoruudessaan näyttää aina ulospäin vahvalta.

– Painoin omia tunteitani jonnekin taustalle ja olin erilaisissa porukoissa. Ahdistuin ja aloin hoitaa ahdistustani syömättömyydellä, hän kertoo.

”Psyykkinen kipu oli niin mieletöntä. Siihen oli hajoamassa siihen pahaan oloon.”

Laura kertoo, että syömishäiriöoireilu oli alkanut jo hänen lapsuudessaan. Syömisten kontrolloiminen oli hänelle keino kontrolloida elämän karikoita.

Sairaus tuotti hänelle suunnatonta henkistä kipua. Yksi keino säännellä mielen kipua Lauralle oli se, että hän alkoi viillellä.

– Psyykkinen kipu oli niin mieletöntä. Siihen oli hajoamassa siihen pahaan oloon. Ainoa keino minulla siihen, että sain ahdistuksen poistettua, oli se, että otin jonkun teräaseen ja vetäisin pienen viillon. Se fyysinen kipu vei sen psyykkisen kivun pois, hän kertoo IS:lle.

Aiemmin tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan Laura kertoi, että hänen perheensä oli tärkeä tuki toipumisprosessissa. Myös hänen miehensä Samuli Edelmann on auttanut häntä prosessissa. 

– Kukaan ei laittanut aikataulua sille, milloin pitäisi olla valmis. Sain tervehtyä juuri siinä tahdissa, mikä oli minulle sopivaa, hän kertoi. 

Pariskunnalla on kaksi yhteistä lasta: Venla, 16, ja Ilmari,12.