Kiekkolegenda Jari Kurrin ja Tiina Kurrin 17 vuotta kestänyt yhteiselämä on päättynyt eroon.– Eromme on kahden aikuisen ihmisen järkevä ratkaisu. Siihen päädyimme, jotta kumpikin saavuttaisi sen mikä elämässä on tärkeintä – tulisi onnelliseksi, sanoo Tiina, joka on muuttanut takaisin Yhdysvaltoihin.
Artikkeli on ilmestynyt Me Naiset -lehdessä vuonna 1999.

Artikkeli on ilmestynyt Me Naiset -lehdessä vuonna 1999. (Linkki tiedostoon )

Tiina Kurri on viime päivät purkanut muuttolaatikoita uudessa kodissaan Coloradossa Yhdysvalloissa ja hoitanut lukemattomia muuttoon liittyviä käytännöllisiä yksityiskohtia. Omien asioiden lisäksi hänellä on ollut järjestettävänään 14-vuotiaan Ville-pojan kouluasiat.

– Ville on kaksospojista se, joka halusi muuttaa äitinsä mukana takaisin Yhdysvaltoihin. Joonas puolestaan jäi isänsä kanssa Suomeen. Surra Tiina ei ole ehtinyt, eikä hänellä mielestään ole suruun syytäkään.

– Nyt kun eroratkaisut ja muuttopäätökset on tehty, olo on helpottunut ja vapautunut. Pahinta ja kuluttavinta on elää epävarmuudessa. Nyt kaikki on kunnossa, Tiina sanoo.

On vain vuosi siitä, kun Kurrien perhe palasi Yhdysvalloista takaisin kotimaahan Jarin lopetettua huippu-uransa NHL:ssä. Moni ihmetteli päätään puistellen, kuinka ikänsä kurinalaista, ulkoapäin ohjattua elämää elänyt Jari sopeutuisi arkeen jääkiekkokaukaloiden ulkopuolella. Miten se luonnistuisi Suomen kaikkien aikojen parhaalta pelaajalta, Euroopan parhaalta NHL -kiekkoilijalta, NHL:n kirkkaimpiin tähtiin kuuluneelta, viisinkertaiselta Stanley Cupin voittajalta, 707 maalin tekijältä?

 Mutta yllättäen sopeutuminen olikin vaikeampaa Tiinalle. Oli vaikeaa sopeutua ilmastoon, Jarin kotona oloon – siinä istuttiin olohuoneen sohvalla ja mietittiin että mitäs nyt tehdään – ihmisiin, ja koko ympäristöön. Tiina alkoi kuitenkin määrätietoisesti tähdätä siihen mikä hänelle oli tärkeää – perusti gallerian ja ryhtyi entistä aktiivisemmin maalaamaan. Galleria oli tärkeä oma juttu, se symboloi hänen itsenäisyyspyrkimyksiään, haluaan kehittyä ihmisenä ja löytää omat vahvuutensa ja rajansa. Maalaaminen oli hänen nuoruutensa harrastus, josta on vuosien mittaan tullut yhä tärkeämpi.

– Kun on 14 vuotta ollut Mrs. Jari Kurri, elänyt miehensä kautta ja täydellisesti hänen ehdoillaan, tulee tarve olla jotakin myös omana itsenään, Tiina totesi tuolloin. Ja niin hän toteaa nytkin
.
Vaikka hän ymmärtää, että tuollainen pohdiskelu ja oman itsensä, menneisyytensä ja tulevaisuutensa tutkiskelu kuuluu keski-ikään, hänen kohdallaan se johti radikaaliin elämänmuutokseen ja avioeroon.

Rakkautta ei löytynytkään
 
Ero oli väistämätön, vaikka Tiina elättelikin aluksi kuvitelmaa siitä, että perhe-elämä kestää hänen itsenäistymispyrkimyksensä ja kehittymistarpeensa, ja että he Jarin kanssa löytäisivät uudessa elämäntilanteessa uudenlaisen kumppanuuden ja rakkauden.

– Avioliitossa toisen kunnioitus on kaikkein tärkeintä. Jos jatkuvasti syödään toisen itsetuntoa, liitto kuolee omaan mahdottomuuteensa, Tiina pohdiskeli jo kuukausia sitten.

– Lähes kaksikymmentä vuotta kestäneessä liitossa tullaan väistämättä tilanteeseen, jossa rakkauden huuma on haihtunut, lapset tehty ja ruusunpunaiset hetket vain haaleita muistoja, Tiina pohti.

– Mutta siihen ei saa jäädä jumiin, vaan rakastumisen huuman ja vanhemmuuden kiireen jälkeen täytyy löytyä uusi kumppanuus ja jos se löytyy, sitä voi mielestäni kutsua rakkaudeksi. Isän ja äidin rooleista täytyy päästä eroon ja löytää kaiken sen roinan alta ihminen, johon aikoinaan rakastui.

– Mutta sitä rakkautta ei sitten meidän kohdalla enää löytynytkään uudelleen, Tiina sanoo nyt. – Me olimme lopultakin Jarin kanssa aika erilaisia ihmisiä ja kiinnostuneita hyvin erilaisista asioista. Minulle luonto ja eläimet, taide ja kulttuuri ovat tärkeä elämän sisältö, kun taas Jarille on tärkeää urheilu ja tietenkin jääkiekko, joka ei taas minua kiinnosta laisinkaan. Ja kun tarkemmin ajatellaan, enemmänhän me olemme Jarin kanssa olleet toisistamme erossa kuin yhdessä koko avioliittomme ajan.

Elämää Jarin ehdoilla

Jääkiekkoilijaperheen elämään kuului vain vähän yhteistä vapaa-aikaa, sekin oli kurinalaista ja silloinkin puolisoiden tarpeet saattoivat olla aivan erilaiset – väsynyt kiekkoilija halusi nukkua ja vaimo tahtoi ulos romanttiselle illalliselle.

– Rahaa oli, muttei yhteistä aikaa.

Tiina muistaa myös kärsineensä mustasukkaisuudesta – oli niin paljon ihailijoita joiden kanssa aviomies piti jakaa. Tiina toteaa, että niinä vuosina hän oppi hyvin itsenäiseksi – perhe, kodinhoito, lasten hoito ja kaikki juoksevat käytännölliset asiat olivat Tiinan vastuulla.

– Oli se joskus vaikeaa, kun ei ollut ketään kenen kanssa jakaa ongelmat. Jarille ei voinut puhua silloin, kun hän keskittyi peliin, vaikka totta puhuen joskus soitinkin hänelle ja vuodatin kaiken, Tiina kertoi aiemmin syksyllä.

Jari keskittyi, pelasi ja purki pelaamistaan. Tiina tuki ja kuunteli.

– Tunnen, että olen osuuteni tehnyt Jarin tukemisessa, nyt on minun vuoroni toteuttaa unelmiani. Ja sanon tämän täysin vailla katkeruutta, Tiina vakuuttaa. – Vaikka tunnenkin oloni onnelliseksi, totta kai mieli on myös haikea, sillä takana on pitkä yhteinen menneisyys ja hienoja yhteisiä hetkiä. Mutta minulla on nyt omat toiveeni siitä, mitä elämältä haluan. On aika ajatella itseäänkin.

Tiina sanoo, että heidän avioliittonsa olisi saattanut jatkuakin, mikäli hän olisi suostunut elämään siinä Jarin sanelemilla entisillä ehdoilla. Tiina haluaa korostaa, että ero on sopuisa, eikä siihen liity kolmansia osapuolia.

– Tämä on kahden järkevän aikuisen ihmisen päätös ja on aina reilumpaa, että se tehdään puhtaalta pöydältä.

Pariskunnan viralliset eropaperit lähtevät käräjäoikeudessa eteenpäin heti, kun asiaa käsittelevä virkailija palaa elokuun alkuviikolla työpaikalleen.

– Vaikka avioliittomme on nyt totaalisesti päättynyt, ihmissuhteemme ei, sillä meillä on kaksi yhteishuoltajuudessa olevaa poikaa joiden vanhempina säilymme aina, Tiina huomauttaa.

Kun ero tuli ajankohtaiseksi, päätös muuttaa takaisin Yhdysvaltoihin oli Tiinalle itsestään selvä.

– Minun olisi ollut vaikea elää Suomessa ex-huippukiekkoilijan ex-vaimona. Sitä paitsi kaipasin entiseen kotimaahani, olenhan viettänyt siellä puolet elämästäni.

Myös lasten sijoittuminen vanhempiensa luokse kävi luontevasti. Ville tahtoi äitinsä kanssa Yhdysvaltoihin ja jääkiekkoa aktiivisesti harrastava Joonas jäi isänsä kanssa Suomeen.

– Jari viihtyy Suomessa erinomaisesti ja Joonas saa nyt isänsä jakamattoman huomion.

Tiina on tähänkin asti matkustellut paljon Villen kanssa.

– Me olemme luonteeltamme aika samanlaisia – rauhallisia – ja meillä on samanlaiset kiinnostuksen kohteet, kuten luonto ja eläimet.

Tiina myöntää, että ikävä saattaa tulla niin pojille kuin äidillekin, mutta toisaalta hän tietää poikiensa olevan niin kansainvälisiä että Suomen ja Coloradon välinen etäisyys on melkein sama kuin Oulun ja Helsingin. Ville ja Joonas ovat ikänsä asuneet Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja käyneet Suomessa kansainvälistä koulua.

– Joonas tulee jouluna kuukaudeksi meille ja Ville taas menee kesäksi Suomeen.

Tiinan ja Villen nykyinen asuinpaikka on pienen pieni laskettelukeskuksena tunnettu paikkakunta Coloradossa.

– Kävimme täällä usein laskettelemassa silloin kun asuimme Denverissä.

Juuri sinne Tiina kaipasi, sillä siellä on hänen mielestään kaikki mitä ihminen voi toivoa – on upeat vuoret, kirkkaat vedet, on lunta ja lämpöä vuorotellen. – Kylä on pieni, normaalisti täällä asuu vain noin 6 000 ihmistä mutta talvisin laskettelu tuo turisteja niin, että väkiluku on noin 30 000.

Tiinalla on paikkakunnalla jo tuttuja entuudestaan ja hän toivoo Villenkin pian saavan ystäviä, kun koulu alkaa. Ville aloittaa pienessä koulussa, joka on luontopainotteinen ja jonka ohjelmaan kuuluu runsas matkustelu.

– Se on kuin tehty Villen tarpeille.

Toistaiseksi Ville ja Tiina asuvat vuokralla rivitalossa, mutta syyskuun alussa he muuttavat omaan taloon aivan kylän keskustaan. Siitä Villen on helppo polkaista pyörällä harrastustensa pariin, kunnes parin vuoden kuluttua saa ajokortin.

Alkuviikot uudella kotipaikkakunnalla ovat sujuneet mm. golfia pelaten – se on sekä äidin että pojan harrastus. Perheeseen kuuluu myös Villen uusi koiranpentu Mocca ja kohta myös villihevosesta kesytettävä ratsu hevosia harrastavalle Tiinalle.

Tiina jatkaa, että hän valitsi paikkakunnan myös sillä silmällä, että voi jatkaa maalausharrastustaan, josta on tullut elämän tärkeä, kunnianhimoinen sisältö.

– Täällä riittää upeita maisemia ja täällä voin keskittyä maalaamiseen ilman että minut tunnetaan Jari Kurrin ex-puolisona.

Tiina on käynyt Kankaanpään taidekoulun ja viime syksynä hän piti Suomessa taidenäyttelynkin. Tuolloin hän iloitsi siitä, että puolet näyttelyn tauluista myytiin ja galleristi Krista Mikkola piti häntä kehityskelpoisena ja kannusti jatkamaan. Lisäksi hän kehotti Tiinaa siirtymään figuratiivisesta enemmän abstraktiin ilmaisuun nähtyään, että värit olivat Tiinalle tärkeitä.

Elokuun ensimmäisellä viikolla Tiinan töitä on nähtävillä näyttelyssä Uudessakaupungissa, hänen syntymäpaikkakunnallaan.

– Galleriahaaveet olen toistaiseksi unohtanut – on vaikea sekä maalata että olla galleristi.

Tiina nauraa julkisuudessa olleille spekulaatioille Jarin kymmenien miljoonien omaisuuden puolittamisesta.

– Ei pidä paikkaansa, hän sanoo väitteistä, joiden mukaan puolet omaisuudesta jäisi Tiinalle. – Mutta en minä nyt puilla paljailla ole, hän toteaa.

Paitsi maalata Tiina aikoo elättää itsensä myös kirjoittamalla juttuja – toimittajan työtä hän teki silloinkin, kun tapasi Jarin hotelli Hesperian yökerhossa vuonna 1982 MM-kisojen aikaan ja lähti miehen mukaan. Tiina työskenteli tuolloin Nykypäivä-lehdessä. Hän on opiskellut tiedotusoppia ja valmistunut kulttuurisihteeriksi.

Jari ja Tiina vihittiin Las Vegasissa Yhdysvalloissa 8.6.1985. Pienimuotoisissa häissä oli läsnä vain 20 ystävää.

– Tärkein tavoitteeni kaikessa mitä nyt teen, on tulla onnelliseksi. Erosimme siksi, että meistä kumpikin saavuttaisi tuon päämäärän, Tiina sanoo nyt ja kuulostaa, ihme kyllä, hyvin iloiselta ja vapautuneelta.

Artikkeli on ilmestynyt Me Naiset -lehdessä vuonna 1999.

Laulaja kertoi vetäytyvänsä keikkatauolle lonkkaoperaation vuoksi.

Kaija Koo saapui Arman Alizadin uuteen Arman Live -ohjelmaan kävelykeppinsä kanssa.

– Onneksi on mahdollisuus mennä leikkaukseen ja ensi kesänä keppiä ei tarvita, Kaija Koo sanoi Nelosen ohjelmassa tiistai-iltana.

Kaija Koo paljasti, että hän on menossa lonkkaleikkaukseen lokakuussa.

– Mun on pakko sanoa tää, koska olen kauan poissa.

Lue myös! Kaija Koo: ”Olisipa joku nuorempana sanonut, että kyllä sinä selviydyt”

Hänen mukaansa lonkkaleikkauksen jälkeinen sairausloma voi kestää pitkään, jopa neljä kuukautta. Sen jälkeen hän aikoo tehdä ”jotain isoa”.

”Olen sairauslomalla aika pitkään, varmaan neljä kuukautta.”

Kaija Koo esiintyi kesällä keppinsä kanssa Kotkan Meripäivillä. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen
Kaija Koo esiintyi kesällä keppinsä kanssa Kotkan Meripäivillä. Kuva: Sanoma-arkisto / Antti Hämäläinen

Tämän kesän keikat laulaja veti kepin kanssa.

– Ainoastaan viimeisen keikan jouduin peruuttamaan kipujen takia.

Lokakuun 6. päivä Kaija Koo julkaisee uuden kappaleen, jossa on mukana myös Cheek. Hänen uusi albuminsa ilmestyy marraskuussa.

Me Naiset ja Nelonen kuuluvat Sanoma-konserniin.

Susanna Ingerttilä asuu nyt kahden nuoremman poikansa kanssa.

Media-alan yrittäjä Susanna Ingerttilä erosi hiljattain it-alalla työskentelevästä miehestään. He menivät naimisiin vuonna 2011. Iltapäivälehdet uutisoivat viime viikolla Susannan jättäneen yksin erohakemuksen.

– Eroon ei liity dramatiikkaa. Muutin pois yhteisestä kodistamme jo pari kuukautta sitten, hän sanoi Suomen Urheiluliiton Keiju Junior Juoksukoulun esittelytilaisuudessa tiistaina.

Susanna vaikutti energiseltä ja hyvinvoivalta avioeroprosessista huolimatta.

– Kaikki on ihan hyvin ja olemme ihan hyvissä väleissä. En näe, että minun pitäisi asiaa sen enempää kenellekään selitellä, hän summasi.

”Kaikki on ihan hyvin ja olemme ihan hyvissä väleissä.”

Avioero on Susannalle toinen. Hän erosi ex-puolisostaan Jani Sievisestä keväällä 2007. Susannalla ja Janilla on kaksi yhteistä lasta, vuonna 1997 syntynyt Aleksanteri ja 2001 syntynyt Aaron.

Iloa koiraharrastuksesta

Koiraharrastuksestaan tunnettu Susanna asuu nyt kahdestaan kuopuksensa Aaronin ja Daisy-koiransa kanssa. Iloa arkeen tuovat myös neljä viiden viikon ikäistä jackrussellinterrierinpentua.

– Kolme tyttöä ja yksi poika. Tytöille on jo löydetty kodit ja poikaakin tullaan tällä viikolla katsomaan, hän kertoi.

Susanna vetää säännöllisesti ratsastustunteja ja päätoimittaa Egorazzi-nettilehteä. 

– Olen tällainen jokapaikanhöylä, hän hymähti.

Hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisen mukaan huipulla saa olla itsekäs ja vähän outo.

Ylimielinen. Julkisuudenkipeä. Keskittyisi muiden mollaamisen sijaan treenaamiseen, niin voisi jopa pärjätä.

Muun muassa näin sosiaalisessa mediassa on arvosteltu hiihtäjä Aino-Kaisa Saarista, 37.

”Oikku-Aikku” kertoo elämäkerrallisessa Tahto-kirjassaan hankalista väleistään niin kaksossiskonsa kuin hiihtomaajoukkueen jäsentenkin kanssa. Harvassa ovat ne, jotka eivät saa kuulla kunniaansa, kun moninkertainen maailmanmestari kertaa menneisyyden tapahtumia Pekka Holopaisen kirjoittamassa teoksessa.

Lue myös: Aino-Kaisa Saarinen uutuuskirjassa pahasta välirikosta siskonsa kanssa: ”Kaksossisko osaa olla kylmä kuin mannerjää”

– Olen joka tapauksessa aina halunnut paljon enemmän urheilumenestystä kuin kaikkien kaveruutta, ja päässyt tavoitteeseeni. Hiihto on paras ystäväni, Aino-Kaisa myöntää kirjassa.

Perinteisesti urheilumaailmassa kaikki, mikä tapahtuu pukukopissa, myös jää pukukoppiin. Aino-Kaisa on kuitenkin päättänyt tuoda julkisuuteen asiat, joista niin monesti vaietaan ja kertoa oman näkökulmansa tapahtumista. Oliko viisasta pahoittaa tuttujen mieli vanhoja kaivelemalla – siitä voi olla monta mieltä.

”Hiihto on paras ystäväni.”

Urheilijaminä ja siviiliminä

Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä, että huippu-urheilijat todella ovat itsekeskeisiä, hankaliakin ihmisiä. Myös Aino-Kaisa tuo sen esiin.

– Huipulla saa olla vähän outo. Sillä ikävä fakta on, että minun kokemukseni mukaan näissä ympyröissä ainakin yksilöurheilulajissa voi pärjätä vain ihminen, joka pahimmillaan on sietämättömän itsekäs omien etujensa tavoittelija. Mukavia ja harmittomia maailma suosii harvemmin, Aikku perustelee kirjassa.

Hiihtäjä kuitenkin huomauttaa, että nyt käytävässä keskustelussa hänen huippu-urheilijaminänsä hankaluus korostuu. Aino-Kaisan siiviiliminää pääsee todistamaan harvempi.

”Mukavia ja harmittomia maailma suosii harvemmin.”

– Toivottavasti kukaan ei tämän luettuaan kuvittele, että olen jatkuvasti sellainen itsekäs tiuskija kuin arvokisastarttien alla tai ennen kauden tärkeimpiä harjoituksia. Silloin en tulisi kenenkään kanssa toimeen, kaikkein vähiten itseni.

– 99 prosenttia elämästäni olen erittäin monien suuresti arvostamieni ihmisten antaman todistuksen mukaan kohtelias, avulias, hyväkäytöksinen ja lämmin ihminen.

Jäljelle jäävä yksi prosentti kuitenkin näkyy eniten julkisuudessa.

– Sillä prosentilla tulokset on tehty, Aino-Kaisa toteaa kirjassa.

Lauri Tähkä esittelee parratonta leukaansa Instagramissa.

Muusikko Lauri Tähkä ehti kasvatella muhkeaa partaa pitkän aikaa, mutta tuore Instagram-päivitys kertoo, että mies on joutunut luopumaan metsuriseksuaalityylistään.

Syynä on vedonlyönti, jonka Lauri hävisi noustessaan Suomen virallisen listan ykköseksi. Hän julkaisi myös kuvan todisteeksi.

– Kiitos kuuluu ehdottomasti sinulle, hän kirjoittaa kuvatekstissä faneilleen.

– Olette parasta.

Fanit ovat menestyksestä iloisia, mutta lyhentynyt parta jakaa mielipiteet.

– Kyllä minä nyt niin mieleni pahoitin. Toivottavasti tapaamme partasi pian uudelleen, kommenteissa muun muassa kirjoitetaan.

Kummasta tyylistä tykkäät enemmän?