Kansanedustaja Tanja Karpela on nyt virallisesti lastensa Tiian ja Thomaksen yksinhuoltaja. – Se on onnellinen ratkaisu. Mutta jos joskus löydän miehen, joka on kiinnostunut samoista asioista kuin minä, otan onnen vastaan, Tanja sanoo. Nykyistä onnea varjostaa särö – perhe on joutunut häirinnän kohteeksi. Haastattelu on ilmestynyt Me Naiset -lehdessä vuonna 2000.

Artikkeli ilmestynyt Me Naiset -lehdessä vuonna 2000. ( Linkki tiedostoon )

Tanja Karpela on eronsa jälkeen kuullut sen syistä ja itsestään toinen toistaan hurjempia tarinoita.

Tanja ei juoruista hätkähdä, mutta miettii niiden logiikkaa: jos ne pitäisivät paikkansa, ne johtaisivat vain yhteen ainoaan lopputulokseen, hänen omaan tuhoonsa.

Tuore kansanedustaja peittää mahdollisen tunnekuohun rauhallisen hymyn taakse.

Siihen hän on kouliintunut jo missiaikoina ja siihen politiikka koulii häntä edelleen. Naurunalaiseksi joutuminen, vitsien, juorujen ja vähättelyn kohteena oleminen, kykyjen epäileminen, mielipiteen tyrmääminen kuuluvat normaaliin poliittiseen arkipäivään, jonka jokainen poliitikko joutuu kohtaamaan, mutta varsinkin jos hän on nuori, nainen ja entinen Miss Suomi.

– Uskottavuuskysymys ei minua itseäni enää vaivaa, Tanja Karpela sanoo samalla kun ohjaa autoaan lumipyryssä kohti uutta kotiaan Lohjalla.

Rohkeutta jatkoon on antanut kansalaispalaute, jota tulee runsaasti ja mitä pitäisi ajatella siitä, että sisäministeri Kari Häkämies kahvijonossa heittää Tanjalle: sitten kun sinä olet sisäministeri...

Tanja jatkaa olevansa ylpeä taustastaan, missi- ja mallivuosistaan, jolloin hän on rahoittanut opiskelujaan ja perhettään.

– Ne vuodet ovat antaneet minulle paljon kokemusta, olen saanut matkustaa, esiintyä ja tavata paljon ihmisiä. Ei ole poissuljettua, ettenkö nykyäänkin voisi tehdä vaikkapa juonto- tai tvtöitä. Lähinnä on kysymys ajan riittämättömyydestä.

Uimapukukuvaukset sen sijaan jätän jo suosiolla itseäni nuoremmille ja nätimmille, Tanja sanoo nauraen.

– Poliitikon työssä ja misseydessä on ainakin yksi yhteinen nimittäjä: molemmissa ammateissa on myös se vaihtoehto, että hukkaat mahdollisuutesi, ja käytät missi tai kansanedustaja-aikasi väärin.

Ilmiselvästi Tanja on itse käyttänyt missivuotensa oikein, sillä niin suuri on askel kansanedustajaksi lähtökohdista, jotka ovat tarjonneet menestykseen kyllä mahdollisuuden ja tarvittavan tunnettavuuden, mutta jotka samalla ovat olleet hankkeen kaikkein suurimpana jarruna.

Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö hän käyttäisi oikein myös uutta mahdollisuuttaan.

– Nautin työstäni, urastani ja haluan hoitaa sen mahdollisimman hyvin, vaikka se onkin siitä hankala ammatti, että saa harvoin kiitosta ja työn tulokset näkyvät hitaasti. Sekin tuntuu oudolta, että jokin ehdotus on huono vain siksi, että se tulee väärältä puolelta, mutta onneksi meiltä nuorilta löytyy yhteistyöhalua yli puoluerajojen.

Tanja toteaa itse, että nyt hän vasta on sitä mitä oikeasti onkin, moni muu aikaisempi asia on ollut enemmän tai vähemmän tarkoituksellista laskelmoitua imagoa.

Tanja muistetaan herttaisena, joustavana, kilttinä ja lämpimänä. Nyt hänessä korostuvat määrätietoisuus, varauksellisuus, etäisyys ja viileys.

Viime syksynä Tanjan uudessa tavassa esiintyä oli ylilyöntienkin makua – ulkopuolisista tuntui siltä, että hän ahtoi itseään väkisin kuvittelemaansa poliitikon rooliin. Nyt hän on jo sitä mieltä, että poliitikko saa olla persoonallisuus, empaattinen, pullantuoksuinenkin.

– Viime syksynä olin henkilökohtaisten asioideni vuoksi stressaantunut ja minä reagoin stressiin vetäytymällä, muuttumalla etäiseksi, Tanja sanoo.

Tanja sanoo, että hänen itsetuntonsa kasvoi ja tietoisuus siitä, että on oikealla paikalla, vahvistui jo vaalikampanjan aikana.

Hän ei suostu vastaamaan, kasvoiko itsetunto valinnan jälkeen niin vahvaksi, että se riitti antamaan voimaa niinkin suuren ja raskaan päätöksen tekemiseen kuin avioero on.

Kansanedustajaksi valintansa jälkeen Tanja teki kuitenkin ratkaisun, johon oli olemassa ainekset jo vuosien ajalta: laittoi vireille eroprosessin, joka on nyt päättynyt Tanjan viralliseen yksinhuoltajuuteen.

Miesten on usein vaikea kestää itseään menestyvämpää naista. Tanjan kohdalla ilon kansanedustajuudesta jakoivat äiti, isä ja isoäiti, jolle se on erityinen ylpeyden aihe.

Perhe on joutunut häirinnän kohteeksi

Tanja avaa uuden valkotiilitalonsa oven ja joutuu keskelle äidin arkipäivää: villakoiravauva Pommi katsoo asiakseen räksyttää ainakin kolme tuntia yhtäkyytiä. Kahden vuoden ikäinen Thomas piiloutuu mummonsa syliin ja ujostelee äidin mukana seuraavia vieraita.

Kun ujous haihtuu, äiti saa kerta toisensa jälkeen hakea Thomaksen akvaarion ääreltä onkihommista: poika nousee jakkaralle, työntää kätensä veteen ja pyydystää kalaparkoja.

Tiiasta puolestaan on kasvanut rauhallinen nuori neiti, joka on äärettömän kiinnostunut vaatteista ja huulikiillosta ja joka kysyy äidiltään ensimmäisenä muistiko tämä ostaa televisiossa mainostettua lastensampoota.

Takana ovat ne ajat, kun koliikista kärsinyt lapsi valvotti äitiään kaiket yöt ja hänen rauhoittamiseensa käytettiin kaikki mahdottomatkin keinot pölynimurin äänestä yöllisiin mukulakiviajeluihin.

Kotia hallitsee Ikeasta ostettu valkoinen sohva ja vaaleat värit muutenkin, eikä uudessa kodissa ole esillä yhtään ylimääräistä esinettä.

– Tämä siisteys on vain vieraskoreutta, Tanja toteaa.

Toisesta maailmasta tuntuu olevan kuitenkin se aika, kun Tanjan kotia leimasi lapsi- ja koiraperheen kaaos: Tiian iloiset piirustukset koristivat sohvapöytää ja sohvilla löhösi kaksi karvaavaa valtavaa tanskandogia.

– Pommia helpommaksi ei koira muutu, Tanja sanoo uudesta lemmikistään, vaikka joutuukin vielä kouluttamaan pentukoiraa.

Tanjalla on ympärillään rakkaat ihmisensä. Kuvissa hän esiintyy kuitenkin yksin ja siihen on pätevä syy: pelko lasten turvallisuuden puolesta. Tanja on tehnyt aloitteen pedofiilien pakkohoidosta, jossa hän on vaatinut törkeissä tapauksissa pakkolaitoshoitoa ja lievemmissä tarkkailua ja seurantaa.

– Kysymys on siitä, että tuo taipumus ei poistu sanktiolla, vaan vaatii hoitoa ja minusta lapsella on oikeus erityissuojeluun, sanoo Tanja. Hän on asiasta entistä vakuuttuneempi nyt, kun on itse perheineen joutunut häirinnän kohteeksi.

– Aloitteeni ja asemani julkisuuden henkilönä on voinut synnyttää häirinnän ja siihen on aina suhtauduttava vakavasti, Tanja sanoo.

Kärsin huonosta omastatunnosta

Tuota säröä lukuunottamatta Tanja sanoo, että elämä on nyt asettunut uomiinsa, asiat ovat hyvin ja hän on onnellinen.

Toistakin voisi luulla, kun takana on kuitenkin ihmissuhteen kariutuminen ja edessä yksinhuoltajan arki. Tanja on kuitenkin sitä mieltä, että elämä on entistä selkeämpää ja yksinkertaista, vaikka kasvatusvastuu lapsista onkin suuri.

Jos näyttää siltä, että hän on nopeasti selvinnyt jaloilleen tapahtuneesta, hän korostaa, että vaikein aika eletään usein ennen eropäätöstä, siellä on jo paljon takana.

– Ero ei varmaankaan ole kenenkään tietoisten pyrkimysten päämäärä, vaan elämä heittelee ja järjestää ja vie tilanteisiin ja siinä jokainen yrittää koota elämänsä palapeliä ja selviytyä. Kyllä ero on inhimillinen kasvunpaikka, joka täytyy vain yrittää nähdä uuden alkuna.

Elämä on samaan aikaan kaunista ja surullista, Tanja sanoo ja korostaa, että ero on hänelle jo vanha juttu.

Tanja hymähtää ajatukselle siitä, onko ero sittenkään lopullinen.

Tanjahan on nähty yhdessä expuolisonsa Totti Karpelan kanssa viimeksi presidentinvaalivalvojaisissa, sitä ennen itsenäisyyspäiväjuhlien jatkoilla ja äskettäin Totin kerrottiin pyrkineen Tanjaa tapaamaan eduskuntaan, jonne hän ei poliisiasuisena kuitenkaan päässyt.

– Meidän nykyiset tapaamisemme ovat olleet joko tahattomia yhteensattumia tai joidenkin edelleen yhteisten asioiden hoitoon liittyneitä kohtaamisia. Ja menneisyydestä puhuttaessa korostan, että todellisuudessa ulkopuoliset eivät tiedä suhteestamme yhtään mitään, Tanja sanoo.

Tanja myöntää, että yksinhuoltajana hänellä on suuri vastuu lastensa kasvatuksesta, eikä aina ole helppoa yhdistää vaativaa työtä ja nykyistä perhe-elämää.

Tanja jatkaakin, että ilman vanhempiensa apua hän ei selviäisikään: eihän missään ole saatavilla hoitoa, joka pystyisi kattamaan kansanedustajan aikataulullisesti heittelehtivän ammatin vaatimukset ja kaiken lisäksi työmatkat Lohjalle, joihin hänellä kuluu päivittäin noin kaksi tuntia.

Tanja onkin jo ryhtynyt kakkosasunnon hankintaan Helsingistä – silloin Lohjalle ei tarvitsi ajaa joka ilta.

Nykyinen elämäntilanne on kuitenkin jo huomattavasti helpompi kuin viime syksy, jolloin Tanja oli keskellä eronsa aiheuttamaa julkisuutta, aloitti uutta haastavaa työtään ja lisäksi opiskeli kaiken liikenevän ajan.

Nyt hän voi kuitenkin olla tyytyväinen, että hän jaksoi, sillä hän on juuri saanut valmiiksi sosionomin tutkinnon.

– Suoritin sen kahdessa ja puolessa vuodessa, kun aikaa voisi mennä neljäkin vuotta. Ajattelin, että on kuitenkin parempi tehdä se pois nopeasti ja rajusti kuin roikotella vuosikausia yhtä kiireisenä.

Käytännössä Tanja vietti aamut luennoilla, päivät eduskunnassa ja illat taas luennoilla. Yöt hän luki tentteihin ja joululoman hän käytti tutkielmansa tekemiseen, jonka aiheena oli osuvasti nuorten perheiden ajankäyttö ja työn ja perheelämän yhdistäminen.

– Siinä vaiheessa oli tingittävä ajasta lasten kanssa. Käytännössä äitini hoiti lapsia viikot ja minä saatoin olla heidän kanssaan pitkän viikonlopun, sillä maanantai on vapaapäivä. Tuo aika oli intensiivistä lapsille pyhitettyä yhdessäoloa, jolloin myös puhelin oli kiinni.

Nykyään lastenhoitosysteemi toimii niin, että lapset ovat isoäitinsä hoivissa tiistaista torstaihin. – Poden jatkuvasti huonoa omaatuntoa. Niin on naisten kohdalla aina – jos olet kotona, tuntuu että pitäisi olla töissä rahaa hankkimassa. Jos on töissä, tuntuu että pitäisi olla lapsia hoitamassa.

Tanja rauhoittaa omaatuntoaan ajatellen: – Olen onnellisessa asemassa, kun minulla on töitä, sillä elantonsa on jokaisen hankittava ja työn ja kodin välillä tasapainoiltava.

Tällä hetkellä meidän pikku perheessä kaikki toimii ja lapset ovat iloisia ja tasapainoisia eivätkä näytä tilanteesta kärsineen.

Oman elämäntilanteen pohtiminen kirvoittaa Tanjalta täydet pisteet uudelle presidentille Tarja Haloselle.

– Hän on yksinhuoltajuudestaan huolimatta selviytynyt esimerkillisesti ja naisena tunsin ylpeyttä seuratessani hänen virkaanastujaisiaan, sanoo Tanja, joka oli tunnetusti Esko Ahon tukija presidentinvaalissa.

Rakkaus saa tulla

Tanja nauraa puheille uudesta rakkaudesta. – Olen sinkku, poikamiestyttö enkä seurustele, Tanja sanoo, sitkeistä päinvastaisista huhuista huolimatta.

Vaikka Tanja eli pitkään vakituisessa parisuhteessa, hän kokee elämän antoisaksi ilman miestäkin.

– Ei ole vaikeaa elää ilman miestä, sinkkuna olemisessa on päin vastoin hyvätkin puolensa. Varsinkin käytännön elämässä on helppoa, kun saa tehdä päätökset yksin ja itsenäisesti. Vastapuolena on se, ettei kukaan muu ole myöskään potkimassa eteenpäin ja huolehtimassa siitä, että asiat tulevat hoidetuksi. On haaste saada itsestään irti ja olla oma-aloitteinen. Ja lapsien kanssa voi olla rankkaa, kun ei voi jakaa vastuuta. Tanja uskoo yhä, että toimiva parisuhde, jossa kumpikin saa elää omaa täyttä elämäänsä, on maailman hienoimpia ja tavoiteltavimpia päämääriä myös hänen kohdallaan.

– Mutta liian usein käy niin, että ratkaisua oman elämän ongelmiin haetaan toisesta ihmisestä. Kuvitellaan, että seurustelukumppani tuo mukanaan itseltä puuttuvan onnen ja autuuden. Luulen, että avioerojen syynä on se, että ihmiset eivät tunne itseään.

Tanja ei näe mitään syytä olla ottamatta vastaan uutta rakkautta, jos sellainen kohdalle tulisi.

– Näissä asioissa uskon kohtaloon. Mutta minun kaltaiseni julkisuuden ihminen on monien miesten mielestä vaikeasti lähestyttävä, vaikka saan toki treffiehdotuksiakin.

Olen myös itse tullut huomattavasti aiempaa varauksellisemmaksi. Missä minä ketään ehdin tavatakaan – harvoin olen viettänyt ravintolailtaa.

Tanja jatkaa, että hän pitää tärkeänä miehen henkisiä ominaisuuksia – ei ulkoisia avuja, valtaa tai statusta.

– Arvostan miehessä sitä, että hän on keskustelukumppani, jolla on myös omia ajatuksia ja joka on kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista.

– Mutta liian usein minullakin on ollut taipumus odottaa, että se elämä alkaa seuraavan nurkan takana, kohta, huomenna. Tärkeintä olisi nähdä onnen aiheet nyt eikä haikailla tulevaisuuteen. Kunpa osaisi käyttää aikaa oikein ja viisaasti, ei surra sitä mitä elämästä puuttuu vaan iloita siitä mitä on.

Minun eroni ja elämänkokemusteni tärkein opetus on, että elämä on tässä ja nyt.

Junon pika-avioliitto Janna Hurmerinnan kanssa päättyi vain puolen vuoden jälkeen, kun Juno jäi kiinni pettämisestä. – Olisihan asian voinut paremminkin hoitaa, hän sanoo.

Räppäri Jon ”Juno” Korhonen, 29, meni viime vuoden elokuussa naimisiin laulaja Janna Hurmerinnan kanssa, mutta jäi kiinni pettämisestä. Helmikuussa, vain puoli vuotta häiden jälkeen, Janna jätti avioeropaperit käräjäoikeuteen.

– En tietenkään ole ylpeä teoistani, olisihan asian voinut paremminkin hoitaa. Kai se oli sen hetkisen Jonin tapa ratkaista joitain juttuja. En sano olevani sitoutumiskammoinen, mutta elämän mittapuulla olen vielä aika nuori. En silti voi tapahtuneelle enää mitään, se on ollutta ja mennyttä, Juno sanoo.

Avioero ja pettämiskohu nousivat näyttävästi otsikoihin. Muun muassa laulaja Jannika B jakoi somessa avoimen viestin, jossa luki: ”Vitun Juno”.

– Se oli hänen mielipiteensä ja ymmärrän sen. Varmaan moni muukin on kelannut niin. Kyllä minua kiinnostaa, mitä muut minusta ovat mieltä, mutta en voi antaa sen liikaa vaikuttaa. Ne, jotka haluavat tehdä omat päätelmänsä minusta, tekevät ne ilman hyväksyntäänikin.

 


Janna Hurmerinta haki avioeroa Junosta puolen vuoden avioliiton jälkeen. Kuva: Sanoma-arkisto
Janna Hurmerinta haki avioeroa Junosta puolen vuoden avioliiton jälkeen. Kuva: Sanoma-arkisto

 

– Voi olla, että ajattelen tekemisistäni eri tavalla vuoden päästä, kun tästä kaikesta on kulunut enemmän aikaa. Nyt asia on vielä itselleni vähän liian tuore käsiteltäväksi.

Ensimmäinen leffarooli

Työrintamalla Junolle kuuluu uutta, sillä hän näyttelee pääroolissa Antti J. Jokisen ohjaamassa Pahan kukat -elokuvassa. Leffa kertoo syrjäytyneiden nuorten lähiöelämästä väkivallan ja päihteiden keskellä. Junon roolihahmo haaveilee paremmasta huomisesta, mutta sortuu yhä uudestaan huumeisiin.

Pahan kukissa Juno tekee ensimmäisen roolityönsä. Siinä ja Junon yksityiselämässä on nähtävissä tiettyjä yhtäläisyyksiä.

– Mielikuva minusta on, että olen maahanmuuttajan näköinen pilveä polttava tyyppi. Kaipa jengi pitää minua pahana poikana, mutta mielestäni olen aika kiltti. Olen vain ihminen, teen virheitä.

Miltä Junosta tuntui tulla itse nuorena isäksi? Miten hän kommentoi rötöstelyjään? Koko haastattelu Me Naisten numerossa 39/2016.

Heidi Sohlberg käy läpi rankkoja rintasyöpähoitoja, mutta positiivisesta asenteestaan hän ei tingi. Puoliso tukee hengessä mukana. 

Heidi Sohlbergin, 35, huumori ei ole vakavan sairauden takia muuttunut. Tänään hän heittää herjaa rintasyöpähoitojen aiheuttamasta kaljustaan. Siitä, miten aamuisin voi nukkua pidempään, kun aikaa ei mene hiustenlaittoon. Tai miten kukaan ei huomaa vyötärölle ilmestyneitä jenkkakahvoja, kun kaikki kuitenkin tuijottavat kaljua.

– Kyllä minäkin itken ja surkuttelen, mutta minulle ei ole tyypillistä jäädä synkistelemään. Saan hirveästi energiaa positiivisuudesta, avoimuudesta ja huumorista.

Heidi on somessa kertonut aktiivisesti tekemisistään ja fiiliksistään – niin hyvinä kuin huonoina päivinä.  Puuhakkuus ja pilke silmäkulmassa ovat vain hänen tapansa sairastaa.

”Tunsin huonoa omaatuntoa, että voin niin hyvin.”

– Jossain vaiheessa tunsin huonoa omaatuntoa, että voin niin hyvin. Päätin kuitenkin olla sen verran itsekäs, että nautin hyvistä päivistäni ja jaan kokemukseni. Voisinpa antaa jokaiselle syöpäsairaalle samanlaisen voimahalin.

Läheiset mukaan syöpämatkalle

Heidille oli heti selvää kertoa sairaudestaan kaikille. Ensin aviomies Niklas Sohlbergille, sitten isä Juha Willmanille, ystäville ja lopulta julkisesti.

Heidin läheisten kesken sairaudesta on tullut yhteinen ja lähentävä kokemus. Heidi uskoo, että perheen miesväki on käynyt läpi pelkoja mielessään – varsinkin Juha-isä, joka jo menetti vaimonsa samalle sairaudelle.

Aviomiestään Heidi kuvailee perheensä järjen ääneksi.

–Nikke on asennoitunut tilanteeseen fiksusti ja sanoo, etteihän tässä ole muuta vaihtoehtoa kuin parantua.

Sohlbergien perheenjäsenistä ja ystävistä muodostui nopeasti laaja turvaverkko, joka auttaa arjen pyörittämisessä.

–Tuntuu, että ystävien välittäminen vain korostuu vakavissa paikoissa. Rakkautta osoitetaan silloin voimakkaammin.

Lue Heidin koko haastattelu Me Naisten numerosta 39/2016.

Ruotsin kieli selvisi viiden parhaan joukkoon. Äänestä omaa suosikkiasi!

Brittilehti Independent uutisoi tuoreesta kyselystä, joka selvitti, mikä eurooppalainen kieli on puhuttuna kaikkein puoleensavetävin.

Kyselyyn vastasi 1 000 ihmistä, ja sen suoritti deittisivusto Happn.

Voittoon kiiri italia, joka keräsi neljäsosan äänistä. Ranskan kieli tuli täpärästi hopealle vain kaksi prosenttia pienemmällä äänisaalilla. Suomen naapureista ruotsin ja venäjän kieli selvisivät Top 10 -joukkoon.

Näin kielet sijoittuivat kyselyssä:

  1. italia (25 prosenttia)
  2. ranska (23 prosenttia)
  3. irlanti (19 prosenttia)
  4. espanja (16 prosenttia)
  5. ruotsi (5 prosenttia)
  6. venäjä (4 prosenttia)
  7. portugali (2 prosenttia)
  8. saksa (1 prosentti)
  9. hollanti (1 prosentti)
  10. kreikka (1 prosentti)

Äänestä suosikkiasi!

Euroopan voi mieltää monella tavalla. Valitsimme äänestykseen Euroopan unionin 24 virallista kieltä. Mikä kieli on sinun mielestäsi EU:n seksikkäin?

Mikä eurooppalainen kieli on mielestäsi viehättävin?

Varo jaksopaljastusta! Mikael Gabrielilla oli rankka lapsuus. Mutta niin oli hänen äidilläänkin. Räppäri puhuu äitinsä taustoista Vain elämää -jaksossa. 

Räppäri Mikael Gabriel, oikealta nimeltään Mikael Sohlman, ei ikinä ole peitellyt rankkaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Mikael eli kahdestaan äitinsä kanssa, kunnes 14-vuotiaana hänet otettiin huostaan. 

Perjantain Vain elämää -jaksossa Mikael kertoo, että huostaanotto on jäänyt vaivaamaan hänen äitiään, vaikka aikuisena Mikael on yrittänyt selittää tälle, että huostaanotto oli lopulta pelkästään hyvä asia. Jaksossa Mikael puhuukin kauniisti äidistään.

– Mutsi on vahvin ja pelottavin nainen, jonka tiedän. En ole varmasti ollut hänelle helppo lapsi kasvattaa. Aikuisiässä oon alkanut ymmärtää sitä, että siinä on aika buli mimmi, Mikael kertoo jaksossa.

”En tiedä ketään mun lähipiiristä, joka olis elänyt sellaista elämää kuin mun mutsi.”

Mikaelin äiti on lähtöisin Etelä-Virosta pienestä Võrun kaupungista. Äiti tuli Suomeen ennen Viron itsenäistymistä vuonna 1988.

– Kaikki, mitä se on joutunut Neuvostoliitossa kokemaan, kaikkea paskaa, mitä siellä on tapahtunut... Mutsi ei saanut kuunnella radiosta jenkkiläisiä biisejä. Jos sä kuuntelit, jouduit pelkästään siitä Siperiaan. En tiedä ketään mun lähipiiristä, joka olis elänyt sellaista elämää kuin mun mutsi. Ja enhän mä olis täällä, jos Suomi ei olis aikoinaan ottanut äitiä vastaan, Mikael kertoo.

Ankara kasvatus

Mikaelin mukaan äiti kasvatti hänet ankarasti, mutta aikuisena räppäri on ymmärtänyt, mistä kasvatusmetodit johtuvat.

– Mutsi on tosi pieni muija, mutta siinä on isommatkin jätkät nostaneet kädet ilmaan, kun se on suuttunut. Siinä on jotain karhuemoa ja sellaista Neuvostoliiton mahtia.

Me Naisten haastattelussa Mikael kertoi pari viikkoa sitten, että vietti lapsena paljon aikaa äitinsä ompelimossa, Helsingin Ylä-Malmilla. Äidin ompelimossa tehtiin takkeja Tony Halmeelle, verryttelyasuja HIFKin joukkueelle ja liivejä moottoripyöräjengeille.

– Hengailin mutsin työpaikalla paljon ja opin kunnioittaman käsityötä. Äidin firman seinälle lukee, että ainoa, joka täällä huutaa olen minä, ja että täällä ei tingitä, Mikael kertoi haastattelussa.

Mikaelin mukaan yksi asia, mitä hän oppi äidiltään jo lapsena, on se, että verot pitää maksaa.

– Mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin ymmärrän äitiä. Se kasvatti mut yksinhuoltajana, teki menestyvän firman ja on yhä hengissä.

Suomenruotsalaisen isänsä kanssa Mikael puhui ensimmäistä kertaa, kun oli 13-vuotias. Tämä menehtyi elokuussa 55-vuotiaana. Lue täältä, mikä jäi harmittamaan Mikaelia.

Mikaelin Vain elämää -päivä Nelosella pe kello 20.00

Me Naiset ja ohjelmaa esittävä Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.